Palkittu politiikan aikakauslehti
36€/4kk

Politiikka

Marinin avaus puhuttaa – näin Mykkänen, Purra ja Andersson kommentoivat kehysmenettelyn uudistamista

LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI
Valtion talousarvioesitys 2022 eduskunnan istuntosalissa.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) avasi keskustelua valtiontalouden kehysmenettelyn uudistamisesta Helsingin Sanomien ja Aalto EE:n Taloudenpuolustuskurssin puolueiden puheenjohtajatentin yhteydessä.

Johannes Ijäs

Demokraatti

– Meidän pitää esittää se kysymys, onko Suomen talouden nykyinen kehysmenettely sellainen, että se mahdollistaa niiden mittavien investointien tekemisen, joita me tarvitsemme seuraavien 10-15 vuoden aikana, hän sanoi toissapäivänä.

Marin näkee ilmastonmuutoksen torjunnan vaativan ennätyksellisiä julkisia investointeja.

EU:kin pohtii parhaillaan velkasääntöjä ja muun muassa sitä, laskettaisiinko ”vihreät investoinnit” enää niihin mukaan.

Ainakaan isoissa oppositiopuolueissa ei lämmetä Marinin keskustelunavaukselle.

– Muistuttaisin, että keväällä hallitus itse hylkäsi Matti Vanhasen (kesk.) ajatuksen siitä, että tuotekehityksen menot siirrettäisiin kehyksen ulkopuoliseen rahastoon, kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen sanoo heti alkuunsa.

– Menokehyksen tarkoitus Suomessa on estää se, että ajautuisimme siihen, mitä tapahtui 30 vuotta sitten rahoitusmarkkinoiden avauduttua 80-luvun lopulla. Me suomalaiset luulimme, että nyt sitä rahaa saa edullisesti ja pysyvästi. Ja viiden vuoden päästä oltiinkin 90-luvun lamassa. Se aiheutti tunnetusti valtavan kriisin. Sen takia kyllä se ainoa tapa on vaan malttaa tehdä valintoja kehyksen puitteissa.

– Ja mitä EU:n yhteisiin rahoitussääntöihin tulee, myöskin huolehtia, ettei yksikään jäsenmaa EU:ssa pääse kohtuuttomasti velkaantumaan, Mykkänen jatkaa.

Tiivistäen kokoomuksen kanta niin kehysten laajentamiselle tai uudellentarkastistamiselle sekä niiden ulkopuoliselle rahastoinnille on kielteinen. Kai Mykkänen on itse asiassa vaatinut jo keväällä, että eduskunnan olisi säädettävä valtiolle velkakatto.

Kokoomus katsoo, että EU:ssakin vakaus- ja kasvusopimuksesta on pidettävä kiinni. Sopimus asettaa rajat julkisen talouden alijäämälle ja julkiselle velalle.

Puolueessa nähdään valtion puuttumisen sijaan markkinoiden hoitavan asiat. Mykkänen nostaa esimerkiksi vetytalouteen siirtymisen fossiilisista polttoaineista.

– Se vaatii kannustimet kohdalleen. Eli että päästöoikeuden hinta on riittävän suuri teollisuudelle, sitten yritykset itse kyllä investoivat, kunhan se yhteiskunnallinen porkkana on riittävän suuri.

Mykkänen on huolissaan, mikäli painopisteeksi tulisivat valtioiden tekemät investoinnit.

– Silloin meidän historiamme kertoo 1900-luvulta, että aika usein on sitten tehty virheinvestointeja.

Mykkänen pelkäisi virhevalintoja, jos valtio lähtisi vaikkapa päättämään, mitkä vedynjalostuksen kehitysfirmoista saavat investointirahaa.

– Meillä pitää olla siihen alkuvaiheen tuotekehitykseen toki Business Finlandin ja Tekesin kautta rahaa. Mutta sitten on tärkeää, että markkinat valitsevat käytännön voittajat. Sitä ei pidä liikaa mennä sotkemaan.

En halua ruveta naulaamaan mitään reunaehtoja.”

Puheenjohtaja Petteri Orpo on antanut ymmärtää, ettei kokoomus lähde hallitukseen, joka ryhtyy peruuttamaan ilmastotoimissa. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra taasen vaati hiljattain, että tavoite Suomen hiilineutraaliudesta on siirrettävä vuoteen 2050 vuodesta 2035.

Kai Mykkänen ei ota budjettikehysten suhteen yhtä tiukkaa kantaa kuin Orpo sen suhteen, ettei vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteesta tingitä.

– En halua ruveta naulaamaan mitään reunaehtoja, kynnyskysymyksiä mistään asiasta. Varmasti joudutaan monipuoluehallituksen ohjelma neuvottelemaan. Mutta kyllä meille on äärimmäisen keskeistä se, että tuleva hallitus, oli pohja mikä tahansa, ei ajaisi Suomea ylivelkaantumiseen, Mykkänen vastaa kysymykseen kehyksissä pysymisen tärkeydestä.

Orpon tavoin Mykkänen sanoo, ettei kokoomus missään nimessä halua peruuttaa ilmastotavoitteissa.

– Ei niihin tarvita kehyksen ulkopuolista massiivista valtionrahoitusta. Kun päästöoikeuden hinta on kymmenkertaistunut EU:ssa, niin meidän teollisuus- ja energiantuotanto siirtyy nykytahdilla puhtaaksi. Myöskin liikenteessä sekä maankäyttösektorilla pääkeinot ovat jotain ihan muuta kuin se, että valtio lähtisi investoimaan.

”En kannata sitä, että suoraan ikään kuin avattaisiin näitä sääntelyitä.”

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sanoo näkevänsä hyvin huolestuttavana, että ilmastotoimien tai vihreän investoinnin syyllä voitaisiin luopua kehysmenettelystä tai EU:ssa velkasäännöistä ja talousohjauksesta.

– Kyllä me tiedämme, että esimerkiksi ne maat Euroopan unionissa, joiden taloudenpito ei ole suomalaisten standardien mukaista, varmasti onnistuvat viherbrändäämään omat menonsa ja velkansa, mikäli sillä ikään kuin pääsee eteenpäin, Purra toteaa.

Purra summaa nykytilannetta, ettei tällä hetkellä näytä siltä, että Suomessa budjettikehyksessä pysyminen olisi mahdollista.

– Mutta en kannata sitä, että suoraan ikään kuin avattaisiin näitä sääntelyitä Suomen tai EU:n tasolla ilmastotoimiin liittyen.

Kysymykseen millä perspektiivillä kehyksessä pysyminen ei näytä mahdolliselta, Purra vastaa valtiovarainministeriön osaavan kertoa, miten pitkälle ajalle esimerkiksi koronamenoja voidaan vielä asettaa.

– Tiedetään, että meillä on 7 miljardia alijäämäinen budjetti ensi vuonna, kehykset ovat edelleen hyvin kaukana.

Purra sanoo, ettei Petteri Orpon tiukka kanta hiilineutraalisuustavoitteesta 2035 kiinni pitämisestä yllättänyt.

Orpon kannan voidaan myös nähdä vaikeuttavan kokoomuksen hallitusyhteistyön mahdollisuuksia perussuomalaisten kanssa.

– Kokoomuksen ilmastoposeeraus ei tullut yllätyksenä. Toki tässä vaiheessa vaalikautta yleensä ei kannata kauhean ehdottomia kantoja ottaa mihinkään puolueisiin. Korkeintaan se yllätti.

Purra ei ota kantaa siihen, rajaako kokoomus linjauksellaan itseään ulos hallitusyhteistyöstä perussuomalaisten näkökulmasta.

– Tällaisia asioita, niin kuin olen korostanut koko ajan, pohditaan sitten paljon lähempänä vaaleja ja vaalituloksen jälkeen.

On yksinkertaisesti poliittisesti päätetty, että ne eivät ole.”

Hallituspuolue vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson suhtautuu myönteisesti Marinin avaukseen kehysten uudelleentarkastelusta.

– Varsin kannatettava avaus ja ajatus meidän näkökulmasta.

Hän nostaa esiin isot raideinvestoinnit.

– Jos ajatellaan, että noin isoja hankkeita pitäisi toteuttaa ikään kuin normikehyksen puitteissa, aika vaikeaksi menee. Toinen esimerkki on tutkimus-, kehitys ja innovaatiopanostukset, joissa on 4 prosentin tavoite BKT:stä. Se edellyttää sitä, että pitäisi pystyä nostamaan nykyistä tasoa 200 miljoonalla per vuosi. Eli ihan mittava lisäpanostus, mikä myöskin lienee aika haastava toteuttaa nykykehyksissä.

Andersson muistuttaa, ettei esimerkiksi hävittäjähankinta ole kehysten piirissä.

– On yksinkertaisesti poliittisesti päätetty, että ne eivät ole.

Andersson kaipaa myös EU:ssa finanssipoliittisten sääntöjen uudistamista ilmastoinvestointien toteuttamiseksi.

Andersson huomauttaa, miten Euroopan keskuspankki on harjoittanut 2000-luvulta löysää rahapolitiikkaa tukien Euroopan elpymistä ja talouskasvua.

– Mutta euromaat ovat itse halunneet asettaa itselleen tiukat finanssipoliittiset rajat. Ne eivät ole pystyneet kanavoimaan rahaa julkisiin investointeihin, infraan tai ilmastotekoihin. Se raha nyt pyörii siellä finanssimarkkinoilla ja luo pohjaa uudelle finanssikuplalle. Pidän tätä huomattavan paljon huonompana vaihtoehtona kuin sitä että valtiot pystyisivät tekemään tarpeellisia investointeja.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
36€/4kk

Huomasitko nämä?

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

va. päätoimittaja: Rane Aunimo
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Tf. chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE