Palkittu politiikan aikakauslehti
41€/4kk

Mielipiteet

Markkinausko hallitsee asuntopolitiikkaa

LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI

Lähes kaikilla yhteiskunnallisen toiminnan alueilla vallitsee markkinaliberalistinen näkemys, jonka mukaan vapaa kilpailu tuottaa parhaan tuloksen. Arvostettu professori Markku Kuisma sanoi aikanaan eläkkeelle siirtyessään: ”Kun markkinatalous pannaan töihin oikealla tavalla, se tekee yhteiskunnalle suuren palveluksen. Mutta nyt siitä on tullut itsetarkoitus, kuin uskonto, kuten sosialismi joskus.”

Olavi Niemi

eläkemies, aatteellinen sosialidemokraatti ja kansalaisaktivisti

 

Markkinatalous ja vapaa kilpailu sopivat hyvin rakennusten urakointiin, autojen korjauksiin ja vaikkapa hotellitoimintaan. Näillä liiketoiminnan alueilla se myös tuottaa meille kaikille mieluisia tuloksia. Mutta olemme hyvin voineet havaita, että kun markkinataloutta ja kilpailutusta sovelletaan vaikkapa vanhusten hoitoon, tulokset ovat pelottavia.

 

Miten sitten on asuntotuotannon ja asumisen järjestämisen kanssa? Tähän yrittivät Essi Eerola ja Tuukka Saarimaa vastata kirjoituksessaan ”Kohtuuhintaisen asumisen taloustiede”. He näkevät kohtuuhintaisen asuntotuotannon lähinnä markkinahäiriönä ja suosittelevat rahallista tukea niille talouksille, jotka eivät vapailla asuntomarkkinoilla pärjää. Tähän suuntaan on viime vuosikymmeninä Suomessa myös edetty. Tulos on, että asumistukimenot valtion budjetissa ovat miljardiluokassa ja kaikilla kasvavilla kaupunkiseuduilla asumiskustannukset ovat nousseet sietämättömän korkeiksi. Viimeistään nyt on aika havahtua ja ryhtyä tarkastelemaan asuntopolitiikkaa yhteiskunnan ja kansalaisten kokonaisedun ja hyvinvoinnin näkökulmasta. Tällöin julkisella vallalla, valtiolla ja kunnilla, voidaan asuntopolitiikassa havaita muitakin velvollisuuksia kuin vapaan kilpailun edistäminen.

Asuntopolitiikka on keskeinen tasa-arvoisuuden edistämisen väline

Kuntalain mukaan ”kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla.” Tämä on selkokieltä ja soveltuu hyvin ohjenuoraksi myös asumisen järjestämiseen. Kunnilla on mahdollisuus ja velvollisuus vaikuttaa siihen, miten asuntoja kunnassa tuotetaan ja miten eri väestöryhmien asunto-olot kehittyvät.

Asuntopolitiikalla on ollut ja on ratkaistavana monia yhteiskunnallisia kysymyksiä. Asuntopolitiikalla voidaan edistää perhepolitiikkaa ja kansantalouden sekä yksittäisen kunnan kilpailukykyä ja rohkaista yritystoiminnan investointeja. Asuntopolitiikka on keskeinen tasa-arvoisuuden edistämisen väline. Näitä yleviä pyrkimyksiä varten on näkökulman oltava avara. Ei riitä, että päättäjät seuraavat vain asuntojen tuottamisen määriä. Asumisen hinta ja asumisolot ovat seurattavia tekijöitä. Ja tänä päivänä erityisesti hinta.

Kansanedustajien ja kunnallisten päättäjien on aika kiinnostua asuntopolitiikasta. Entäpä ammattiyhdistykset? Sosiaalidemokraattiset ammattiyhdistykset olivat aikanaan kovin kiinnostuneita asumisesta ja asumisen hinnasta. Mitä hyödyttää taistella tupo-kentillä muutamista senteistä, kun jäsenilta menee samaan aikaan euroja lisää asumiskustannuksiin? Onko tämä kysymys jotenkin nykyisiltä ammattiyhdistyksiltä unohtunut? Välillä on jopa vaikuttanut siltä. että ammattiyhdistykset ovat lähteneet mukaan tienaamaan asukkaiden, omien jäsentensä kustannuksella.

Kiistatonta on, että kansalaisten hyvinvointi ja varallisuus sekä asumisolot ovat vaikka 1950-luvlta näihin päiviin kehittyneet huimasti ja myönteisesti. Mutta aivan viime vuosikymmeninä kansa on kiihtyvässä tahdissa siirtynyt asumaan kasvukeskuksissa ja asumisolot ja asumisen hinta varsinkin pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissamme on noussut huimasti. Tästä syystä kansalaisten ostovoima ja taloudellinen hyvinvointi ei ole edennyt kansantalouden edellytysten mukaisesti, koska niin suuri osa varoista on mennyt asumiseen. Korkeat vuokrat ovat vähentäneet säästämismahdollisuuksia ja liian monilla ei enää ole koko elinaikanaan mahdollisuus omaan asuntoon, joka perinteisesti on ollut yksi kotitalouksiemme säästämismuoto.

 

 

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
41€/4kk

Huomasitko nämä?

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

va. päätoimittaja: Rane Aunimo
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Tf. chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE