Useat kokeilut ulkolaisten valmentajien kanssa eivät vapauttaneet takapakin jarrua. Elettiin vain unelmia. Kanervan ollessa nyt ruorissa ollaan pelattu 13 maaottelua, joista vain yhdessä on koettu tappio. Tosin näissä otteluissa emme ole kohdanneet montaakaan eliittimaata.

Kun Euroopan jalkapalloliiton puheenjohtaja tuotti markkinoille Kansojen liigan, niin tämä oli aarre Suomelle. Saimme tämän liigan lohkoon vastustajiksemme Kreikan, Unkarin sekä Viron. Nyt olemme pelanneet kolme ottelua, yksi Unkaria ja kaksi Viroa vastaan. Uuden tulemisensa kokenut Teemu Pukki on ollut vireessä ja tehnyt näissä joka ottelussa Suomen sen ainoan maalin, jolla olemme voittomme saaneet. Maanantaina kohtaamme Kreikan Tampereella. Se on aika tärkeä mittapuu. Ollaanko todella menossa kohti parempia päiviä?

Jääkiekko on Suomen suosituin laji. Syystäkin. Kaukalon laidat rymisevät ja pikkumusta kulkee jäällä vauhdikkaasti. Yleisöllä on mukava seurata katetuissa ja lämpimissä jäähalleissa kaukalon tapahtumia. Kun laji on ammattiurheilua niin sitä johdetaan rahalla. Joka kauden jälkeen varsinkin liigaseurat kokevat muutoksia.

Valitettavasti tässä ammatissa eivät kuitenkaan ole parhaat finanssimiehet ohjaksissa. Eletään enemmän toiveissa ja unelmissa kuin faktoissa. Ei olla tarpeeksi ammattiosaajia. Menot ja tulot eivät ole tasapainossa. Aika moni nykyisistä liigaseuroista kokee tappioita. Lipputulot eivät riitä vaan on tukeuduttu sponssoreihin ja eri kaupunkien myötämielisyyteen tukemalla jäähallien rakentamista ja vuokraamalla niitä alhaisin hinnoin vuokralle. Näin politiikkakin tekee parhaansa urheilun hyväksi.

Nyt alkaneella kaudella on koettu suuria mullistuksia. Huippumäärän rahaa toimintaansa antavat Tappara ja HIFK esimerkkeinä eivät ole rahojensa väärttejä. Suomalaiset pelaajat pitävät päämääränään mielummin NHL:ää ja KHL:ää, joissa pelaajatulot ovat huomattavasti suuremmat verrattuna Suomen liigaan. Tämä selittää osaltaan sen, että peliemme taso ei ole enää sitä luokkaa, mitä se aiemmin oli. Tästä on osoituksena se että Suomi on edelleen jääkiekon mm-kisoissa keskitason maa mm-tittelien määrässä.

Oulun Kärpät, vaikka menettikin koko kentällisen parhaitaan, on yhä huippujoukkue. Oulussa osataan perusteet. Juniorikiekko on laajaa ja tuloksellista. On pohjaa mistä saada huipputason pelaajia. Sitä paisi liiketoimintakin on paremmin hallussa kuin monella muulla. SM-liigan tähänastiset pelit ovat sinällään mielenkiintoisia. Ei olla pelattu niin kuin on odotettu ja sehän on vain kiekkofanien ilo.

Urheilullisesti on väärin, että SM-liiga on sisään lämpiävä. Nyt nämä liigajoukkueet eivät päästä keskuuteensa uusia tulokkaita vaikka niillä olisi urheilullisia ansioita. Tämä on vastoin urheilun fair playta. Rahan ei olisi sallittava kulkea urheilun edellä.

***

Lentopallossa on niin ikään kaikki hyvin. Vaikka Mauro Berrutti olikin meille sytyttäjä niin Tuomas Sammelvuon johdolla tämä linja jatkuu. Suomalaiset olivat 16. sijalla uuden sukupolven pelaajillaan. Ihan hyvä. Nyt on menossa oma mestaruussarjamme, jonka taso on erinomainen. On monta mestarikandidaattia ja ottelut ovat tasaväkisiä. Viimeisimmistä otteluista on jäänyt mieleen erikoisesti mestari VaLePan ja haastaja Loimaan Hurrikaanien kamppailu. Tilanteet vaihtuivat ja lopulta mestari voitti 3–2. Näitä lisää.