– Jos mitataan hiilineutraaliuspolkuun, niin budjettiriihessä tehdyt ratkaisut, jotka liittyvät tulevaan budjettiin, edistävät selvästi ilmastotavoitetta, Ollikainen sanoi.

Varsinkin turpeen käyttöön liittyvät ratkaisut saivat Ollikaiselta kehuja, kun hän arvioi hallituksen budjettiesitystä ympäristöministeriön tiedotustilaisuudessa torstaina. Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä, mikä tarkoittaa sitä, että Suomen hiilidioksidipäästöt eivät ylittäisi nieluja.

– Turpeen käytön osalta saatiin selkeä ratkaisu. Sillä on todella suuri merkitys, koska hiilineutraaliuspolulla kivihiilestä irtipääseminen ja nyt turpeen käytön vähentäminen tuottavat potentiaalisesti yhdessä lähemmäs 14 miljoonaa tonnia vähennystä päästöihin. Se on iso loikka kohti tavoitteita, Ollikainen jatkoi.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.) sanoi liikenteeseen liittyvistä ratkaisusta, että työsuhde-etuja siirrettiin nyt ilmastoaikaan. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että täyssähköautojen verotusarvoa alennetaan ja sähköautojen lataus työpaikoilla sekä julkisissa latauspisteissä on veroton etu vuodet 2021–2025.

– Myös työsuhdematkalippujen verovapaata osuutta kasvatettiin. Työsuhdepolkupyörät tulevat verovapaaksi 1 200 euroon asti, Mikkonen sanoi.

Turpeen käytön puolituksen avuksi uusi mekanismi

Hallitus päätti budjettiriihessä korottaa lämmityspolttoaineiden eli kivihiilen, öljyn, maakaasun ja turpeen, verotusta 105 miljoonalla eurolla. Turpeen osalta veroa nostettiin siten, että se lähes kaksinkertaistuu.

Turpeen polton kannattavuuteen vaikuttaa veron lisäksi päästöoikeuksien hinnan kehittyminen. Hallitus sopi budjettiriihessä lisäksi lattiahintamekanismista, jolla turpeen energiakäytön väheneminen varmistetaan.

– Sillä on tarkoitus varmistaa turpeen hinnan pysyminen sillä tasolla, että turpeen energiakäytön puolittuminen varmistuu, Mikkonen sanoi.

Entä jos turpeen käyttö laskeekin hallituksen arviota nopeammin ja sitä korvataan biomassalla?

– Täytyy huolehtia, että turve ei korvaudu muilla fossiilisilla (polttoaineilla), eikä myöskään massiivisesti sillä, että lisätään biomassan polttoa. Meidän pitäisi pystyä löytämään ei-polttoon perustuvia ratkaisuja, Mikkonen vastasi.

EU-rahastoista tukea turpeesta luopumiseen

Turpeenkäytön puolittaminen vaikuttaa myös turpeentuottajiin. Alalle on odotettavissa rakennemuutos, joka vaatii myös rahoitusta.

– EU:lta tulee erilaisia työkaluja auttamaan meitä ilmastotavoitteessa. RFF on yksi ja reilun siirtymän rahasto JTF on toinen. Olemme päättäneet, että sitä kohdennetaan myös turpeesta eroon pääsemiseksi ja siirtymä voidaan tehdä reilusti auttaen niitä ihmisiä, jotka työskentelevät alalla, Mikkonen kertoi.

Mikkosen mukaan myös turvealan laitoksia on autettava investoinneissaan. Reilun siirtymän rahasto edellyttää myös kansallista rahaa mukaan.

– Kokonaispotti, kun huomioidaan EU:sta suoraan tuleva raha ja kansalliset rahat, puhutaan miljardin luokasta. Tätä halutaan käyttää tietysti muuhunkin kuin turpeesta luopumiseen, Mikkonen sanoi.

Mikkosen mukaan Suomi sai asukasta kohti huomattavasti enemmän rahaa kuin muut EU-maat.

– Perusteina olivat turpeen energiakäyttö yhtenä ja toisena se, että meillä on hyvin energiaintensiivistä teollisuutta, Mikkonen lisäsi.

STT–Ville Väänänen