Marko Piirainen lyttää sopimuksen: ”AKT:n jäsenen ostovoima laskee keskimäärin 500 euroa”

Kuva: Kari Hulkko

AKT ei edelleenkään tue kilpailukykypakettia. Liitto äänesti sitä vastaan SAK:n hallituksessa. Puheenjohtaja Marko Piiraisen mukaan sopimus on täydellisesti epätasapainossa.

– Se tarjoaa palkansaajille yksinomaan heikennyksiä. Suora työehtosopimusheikennys on 24 tunnin työajan lisäys. Muutokset työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksuissa leikkaavat ostovoimaa 3,5 prosenttia. AKT:n jäsenen ostovoima laskee keskimäärin 500 euroa.

Hänen mukaansa SAK:n hallituksessa vieraillut pääministeri Juha Sipilä ei pystynyt edelleenkään sanomaan, tuleeko hallitukselta luvattuja verokevennyksiä vai ei.

– Olemme käynnistäneet liittokohtaisen sopimuskierroksen valmistelun. Ammattiosastoilta pyydetään muutosehdotukset työehtosopimuksiin kevään aikana. Ammattialajaosto ja neuvottelukunnat kokoontuvat syksyllä ja neuvottelut alkavat vuodenvaihteessa.

AKT:n valtuusto päätti viime perjantaina, ettei AKT aloita soveltamisneuvotteluja.

Keskustelua aiheesta

”Tällaista käsienpesua ei ole nähty sitten Pontius Pilatuksen” – Budjetti herätti voimakkaita tunteita täysistuntosalissa

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Valtiovarainministeri Petteri Orpo esitteli hallituksen budjettiesitystä pääministeri Juha Sipilän seuratessa.

Hallitus- sekä oppositiopuolueiden välille syntyi odotetusti erimielisyyksiä budjetin siirryttyä eduskunnan täysistuntosaliin lähetekeskusteluun keskiviikkoaamuna. Keskustelu käynnistyi täysistuntosalissa eduskuntaryhmien ryhmäpuheenvuoroilla.

Oppositioryhmien puheissa iskettiin perätysten hallituksen budjettiesityksen eriarvoistavaan politiikkaan. Hallitus puolestaan korosti valtiovarainministeri Petteri Orpon suulla tekevänsä vastuullista talouspolitiikkaa.

– Ei noususuhdanteessa ole tarvetta eikä syytä elvyttävään finanssipolitiikkaan, Orpo totesi esitellessään budjettia.

– Haluan vielä tässä yhteydessä toistaa sen, että mitään jakovaraa ei ole. Otamme edelleen ensi vuonna kolme miljardia euroa uutta velkaa.

Orpo nosti lisäksi esiin, että hallituksen esityksessä verotuksen painopisteen siirtämistä työverotuksesta haittojen ja kulutusten verotukseen jatketaan.

– Jokainen on itse paras päättämään, miten käyttää rehellisesti ansaitsemansa rahat.

Suomessa eletään nousukaudesta huolimatta edelleen raskaasti velaksi.

Sekä Orpo että keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Kaikkonen korostivat Suomen talouden olevan nyt noususuhdanteessa.

Orpo kuitenkin huomautti, että Suomessa eletään nousukaudesta huolimatta edelleen raskaasti velaksi.

– Väestön ikääntyminen nostaa hoivakuluja, ja työmarkkinamme ovat liian jäykät. Lisäksi, ehdottomasti suurin ongelma on työttömyys.

Keskustan Kaikkonen puolestaan nosti puheessaan esiin vuoden 2015 eduskuntavaalit, jolloin keskusta lupasi laittaa Suomen kuntoon.

– Ihmiset pohtivat usein, onko äänestämisellä väliä. Nyt muutos on tapahtunut. Suomi on noususuhdanteessa. Työttömiä on 50 000 vähemmän. Hitsaaja Seijalla, tai kaupankassa Timolla on nyt vähemmän huolta, hän luetteli.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman johdatti oppositioryhmät puheenvuoroihinsa. Hän vaati puheessaan Suomeen sydämellistä politiikkaa, ja korosti Suomen kasvun kuuluvan kaikille.

– Suomi tarvitsee sydäntä pitämään huolta heikoimmista. Hallituksen oman arvion mukaan kaikkein pienituloisimmilta viedään noin 40 euroa ja suurituloisimmille annetaan noin 400 euroa. Ja tämä on vain yhden vuoden saldo, Lindtman huomautti.

– Eikö nyt olisi aika tunnustaa, että hallituksen linja kaipaa korjaamista?

Kansakunta ei tule unohtamaan sitä, että kokoomus ajoi leikkauksia.

Lindtman nosti keskustelun aikana esiin myös hallituksen ajamat lomarahaleikkaukset. Lomarahakysymys on hänen mukaansa erinomainen osoitus siitä, ettei kasvu kuulu kaikille.

– Tällaista käsienpesua, jota kokoomus täällä nyt harjoittaa, ei ole nähty sitten Pontius Pilatuksen, hän totesi ryhmäpuheenvuoron jälkeen pitämässään puheenvuorossaan.

– Kansakunta ei tule unohtamaan sitä, että kokoomus ajoi leikkauksia. Rahat kyllä olisi löydettävissä palautuksiin esimerkiksi näistä verohyvityksistä, jotka te jaoitte hyvätuloisille.

Sipilä myönsi tuolloin, että hallituksen politiikka iskee eniten pienituloisiin.

SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoroissa huomautettiin myös pääministeri Juha Sipilän (kesk.) viime viikolla Ylen A-studiossa tekemästä tunnustuksesta. Sipilä myönsi tuolloin, että hallituksen politiikka iskee eniten pienituloisiin ja lisää eriarvoisuutta.

Vasemmistoliiton puheenjohtajan Li Andersson totesikin eriarvoisuuden kasvun olevan tosiasiassa tietoisen politiikan tulosta.

– Eriarvoisuuden kasvu ei myöskään ole asia, johon voidaan palata, kun talous on jälleen kunnossa. Se tulee ottaa huomioon jokapäiväisessä politiikassa, Andersson sanoi.

– Sen eteen tulee tehdä tietoisia poliittisia päätöksiä.

Kyse ei Karin mukaan ole kuitenkaan valitettavasta kehityksestä, vaan hallituksen politiikasta.

Vihreiden ryhmäpuheen pitänyt Emma Kari puolestaan siteerasi Sipilän sanoja A-studiossa, jolloin Sipilä luonnehti Karin mukaan eriarvoistavaa kehitystä valitettavaksi. Kyse ei Karin mukaan ole kuitenkaan valitettavasta kehityksestä, vaan hallituksen politiikasta.

– Yhteiskuntaa mittaa se, miten se pitää huolta kaikista heikoimmistaan, Kari totesi.

Sipilä vastasi ryhmäpuheenvuorojen jälkeen pitämässään puheenvuorossa, että tuloerot eivät ole revenneet, kuten keskustelussa on annettu ilmi. Hän vertasi kehitystä 1990-luvun lamaan, jolloin monet nykyisten oppositiopuolueet istuivat silloisessa hallituksessa tuloerojen noustessa noin 40 kertaisesti nyt arvioituihin muutoksiin.

– On tärkeää, että kasvusta pääsee hyötymään kaikki, koko Suomi, Sipilä totesi.

Hänen mukaansa hallitus onnistui tekemään kireästä tilanteesta huolimatta kaikkia hyödyttäviä uudistuksia. Suomessa on hänen mukaansa siirryttävä nyt myös saneerauksesta kehittämiseen.

– Sote- ja maakuntauudistukset tulee viedä maaliin ja perhevapaauudistus jatkuu. Suomen syöksykierre on viimein oikaistu, mutta emme tyydy tähän. Suomen on tehtävä kaikkensa sen eteen, että talous ja työllisyys saadaan vakaalle pohjalle.

STTK: Työaikalakiesityksen lykkääminen heikentää sopimisen ilmapiiriä

STTK:n hallitus lähettää tiukat terveiset maan hallitukselle päätöksestä siirtää esitys uudesta työaikalaista ensi kevääseen.

– Lain lykkääminen sotkee ikävällä tavalla käynnissä olevia työmarkkinaneuvotteluita. Liittojen pitäisi syksyn aikana solmia työ- ja virkaehtosopimuksia vailla käsitystä siitä, missä muodossa riitaisa työaikalakiesitys lopulta etenee eduskunnan käsittelyyn. Tämä heikentää sopimisen ilmapiiriä, puheenjohtaja Antti Palola toteaa.

STTK painottaa, että liittojen on voitava luottaa siihen, että uusi työaikalakiesitys on tasapainoinen kokonaisuus.

– Nyt tätä luottamusta ei ole, kun keskeiset työaikalain sisällöt ovat avoimia, Palola korostaa.

STTK:n hallitus ei näe perusteita lakivalmistelun lykkäämiselle ja maan hallituksen olisikin pitänyt tehdä keskeiset linjaukset jo nyt.

– Pahimmassa tapauksessa tässä synnytetään uutta riitaa työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen välille, Palola pohtii.

Esitys on soveltamisalaltaan tulkinnanvarainen ja epäselvä.

 STTK korostaa uuden työaikalain tarvetta.

– Laki tarvitaan vastaamaan muuttuvan työelämän tarpeita, mutta sen on oltava tasapainoinen kokonaisuus niin työntekijöiden kuin työnantajienkin kannalta. Lähtökohta on jatkossakin oltava työntekijän työaikasuojelu. Nyt siitä ei ole varmuutta, sillä esitys on soveltamisalaltaan tulkinnanvarainen ja epäselvä.

”Ahkerat hoitajat kiittävät, viisaat miljonäärit ymmärtävät” – SDP vetosi vielä kerran kovapäiseen hallitukseen

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Valtion ensi vuoden talousarvion käsittely alkoi eduskunnassa tutuin kuvioin. Hallituspuolueet puolustivat esitystä kynsin hampain, oppositio löysi siitä runsaasti korjattavaa.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman (kuvassa) kiinnitti ryhmäpuheenvuorossa huomiota keskeiseen epäkohtaan hallituksen budjettiesityksessä:

– Yksi huutaa esityksessä poissaolollaan ja sen mukana sydän: esityksestänne ei käy ilmi, miten estämme eriarvoisuuden kasvun, pidämme kiinni yhteisen yhteiskuntamme eheydestä. Ja ilman sosiaalista oikeudenmukaisuutta budjetti on kuin talo ilman lämmintä liettä.

Lindtman muistutti SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen viestistä ennen ja jälkeen viime eduskuntavaalien: vientivetoinen kasvustrategia on Suomelle parasta lääkettä.

– Talous kasvaa, mutta leikkaukset jatkuvat. Häviäjiä ovat pienituloiset eläkeläiset, opiskelijat, työttömät ja lapsiperheet, Lindtman luetteli.

Hallituksen oman arvion mukaan kaikkein pienituloisimmilta viedään noin 40 euroa ja suurituloisimmille annetaan noin 400 euroa. Ja tämä on vain yhden vuoden saldo, Lindtman huomautti.

Hän muistutti myös pääministeri Juha Sipilän (kesk.) esiintymisestä viime viikolla A-studiossa. Sipilä myönsi tuolloin ensimmäistä kertaa, että hallituksen politiikka iskee eniten pienituloisiin ja lisää eriarvoisuutta.

– Eikö nyt olisi aika tunnustaa, että hallituksen linja kaipaa korjaamista? Eriarvoisuuden kasvu ei ole mikään välttämätön luonnonlaki missään suhdannetilanteessa. Kuten eturivin sosiaalipolitiikan professorimme Heikki Hiilamo totesi, tuloerojen kasvu ei ole väistämätöntä, Lindtman totesi.

Eikö tässä olisi jakovaraa, ministeri Orpo?

Hän painotti ryhmäpuheessa, että suomalaisen yhteiskunnan vakaus on perustunut luottamukseen siitä, että jokainen on arvokas.

– Menestyvän Suomen taustalla on ollut perustavanlaatuinen arvo, joka on pitänyt tämän maan koossa sen vaikeimpina kohtalonhetkinä. Se arvo on oikeudenmukaisuus.

Meno on kuitenkin Lindtmanin mukaan mennyt toisenlaiseksi.

– Samaan aikaan kun pienituloisten leikkaukset jatkuvat, hallitus jatkaa veronkevennysten suuntaamista omille taustaryhmille. Apteekkarit, miljoonaperintöjen saajat ja suurmetsätilojen omistajat voivat nukkua yönsä rauhassa. Eikö tässä olisi jakovaraa, ministeri Orpo?

Hän huomautti, että sen sijaan lähihoitajat, keittäjät, lastenhoitajat ja koulunkäyntiavustajat kysyvät, kenelle nyt nähty kasvu kuuluu.

– Reilu vuosi sitten hallitus otti vallan ajaa ensin kaikkien palkansaajien ja sitten julkisen sektorin pienipalkkaisten työntekijöiden lomaetuihin leikkauksia. Nyt sillä on valta perua ne.

Lindtman arveli, että kansakunnan muistiin on jäämässä sivumerkintä: Kokoomus leikkasi opettajien ja hoitajien lomarahoja. Hän vetosi vielä kerran valtiovarainministeri Petteri Orpoon (kok.):

– Perukaa lomarahaleikkaus. Ahkerat hoitajat kiittävät, viisaat miljonäärit ymmärtävät. Laittakaa budjettiesityksenne sydän kohdalleen.

Lindtman muistutti, että hallitus on luvannut aloittaa SDP:n pitkään toivoman, tasa-arvon ja työllisyyden kannalta tärkeän perhevapaauudistuksen. Lapsiperheille myönteistä on myös päivähoitomaksujen uudistus, joka vie eteenpäin SDP:n toista pitkäaikaista perhetavoitetta: maksutonta päivähoitoa.

– Onkin vaikea käsittää, miksi ensi vuoden talousarviossa hallitus kaikista väestöryhmistä on päätynyt kiristämään juuri pieni- ja keskituloisten lapsiperheiden verotusta. Tämä kohdistuu kaikkiin lapsiperheisiin, myös niihin, jotka eivät saa hyötyä päivähoitomaksujen alenemisesta.

Lindtman laskee, että hoitajan ja huoltomiehen kaksilapsinen perhe maksaa ensi vuonna yli 200 euroa enemmän veroa kuin tänä vuonna.

– Jään kysymään, miksi tällainen ratkaisu tehdään.

Kiitostakin hän jakoi poliisin ja tuomioistuinten lisäresursseista. Näistä hyvistä päätöksistä huolimatta Lindtmanin mielestä budjettiesitys kaipaisi lisää rohkeutta vastata maailman muutokseen ja sydäntä pitää tässä muutoksessa kaikki mukana.

Subjektiivinen päivähoito-oikeus on palautettava. Mitä rajauksella säästetään?

SDP haluaa palauttaa Suomen työlinjalle ja haluaa uudistuksia, jotka lisäävät työtä ja yrittämistä.

– Tarvitsemme tulevaisuusinvestointeja, jotka kääntävät osaamistason nousuun. Ja tämä kaikki on tehtävä kestävällä tavalla ympäristö huomioiden, kansainvälinen vastuumme tuntien. Näissä asioissa ministeri Orpon budjettiesitys kaipaa korjaussarjaa.

Lindtman tarjosi hallituspuolueiden käyttöön SDP:n vastuullisen vaihtoehdon, jossa kasvu kuuluu kaikille.

SDP haluaa uudistaa koulutusta. Puolue nostaisi oppivelvollisuusiän asiantuntijoiden suosituksen mukaisesti 18 ikävuoteen.

– Koulutuksen keskeyttäminen oppimateriaalikustannusten takia on suurta tuhlausta. Nuorten aikuisten osaamisohjelmaa on myös jatkettava. Hallituksen on turha puhua nuoriin satsaamisesta, kun samaan aikaan 20 miljoonan euron leikkaus uhkaa jättää heitteille kipeästi koulutusta ja tukea tarvitsevat nuoret. Koulutukseen on satsattava tosissaan leikkausten sijaan, Lindtman vaati.

Myös työttömyys vaatii SDP:n mielestä edelleen toimia. Työttömyystuki pitää saada aktiivisempaan käyttöön ihmisten työllistämiseksi, kuten olemme jo pitkään esittäneet.

Vaatimuslistalla on myös, että pienten yritysten tukemiseksi arvonlisäverovapaan toiminnan alaraja on nostettava 30 000 euroon ja ensimmäisen työntekijän palkkaamista pitää helpottaa tuntuvalla verohelpotuksella.

– Subjektiivinen päivähoito-oikeus on palautettava. Mitä rajauksella säästetään? Ensi vuonna vaivaiset kymmenen miljoonaa euroa. Se on noin 15 senttiä kuukaudessa jokaista suomalaista kohden. Lapsiin panostaminen on tehokkain tulevaisuusinvestointi, Lindtman korosti.

Eläkeläisköyhyyden torjumiseksi on SDP:n mielestä laadittava kattava ohjelma.

– Eläkeläiset ovat yhteiskunnan voimavara. Heidän aktiivisuudestaan on pidettävä huolta, Lindtman totesi.

Lisäksi SDP haluaa riittävät resurssit luontojärjestöille, toimia luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi sekä Itämeren suojelemiseksi. Pieni lisäys Metso-ohjelmaan on sen mielestä hyvä alku, mutta senkin hallitus ottaa ympäristöministeriön sisältä.

– Kehitysavun tasoa on nostettava, kuten yhteisesti YK:ssa olemme sopineet. On turha puhua tyttöjen ja naisten aseman parantamisesta tai terrorismin torjumisesta, jos emme ole valmiita itse tekemään omaa osuuttamme, Lindtman huomautti.

Lindtmanin mukaan valtion ensi vuoden budjettiin täytyy tehdä muutoksia, koska siitä puuttuu sydäntä pitää huolta heikommasta.

– Olemme valmiita yhteistoimintaan niin oppositioryhmien kuin hallitusryhmien kanssa, Antti Lindtman tarjosi yhteistyön kättä.

Aamulehden Jouko Jokinen Ylen uudeksi päätoimittajaksi

Kuva: lehtikuva / sari gustafsson
Ylen uutistoiminnan johtajaksi ja päätoimittajaksi on nimitetty Aamulehden vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen. Kuvassa Jokinen Porin Suomi-areenan tilaisuudessa heinäkuussa 2013.

Ylen uudeksi päätoimittajaksi on valittu Aamulehden vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen, 58. Hän aloittaa tehtävässä joulukuun alkuun mennessä.

Jokinen on työskennellyt Aamulehdessä vuodesta 2010. Alma Median palvelukseen hän tuli 2001 Helsingin Sanomista. Vuodet 2001-2010 Jokinen työskenteli Satakunnan Kansan vastaavana päätoimittajana ja kustantajana.

Yleisradion hallitus painotti valinnassa nimenomaan Jokisen pitkää journalistista kokemusta.

Ylen uutistoiminnan johtaja vastaa suomenkielisestä uutis- ja ajankohtaistoiminnasta. Hän toimii yksikön vastaavana toimittajana ja Ylen johtoryhmän jäsenenä. Hän raportoi Ylen toimitusjohtajalle Lauri Kiviselle.

Ylen Uutis- ja ajankohtaistoiminnan johtajan tehtävää on hoitanut 1.6.2017 lähtien Marit af Björkesten vt. johtajana. Häntä ennen paikalla oli Atte Jääskeläinen. Julkisen kohun keskelle joutunut Jääskeläinen erosi tehtävästä toukokuussa.

Aamulehden vastaavan päätoimittajan rekrytointiprosessi käynnistyy välittömästi.

Juttua on päivitetty klo 9.54. Jouko Jokisen kuva lisätty kello 10.04. Pääkuva vaihdettu klo 10.20.

Uusi kirja tuo esiin Johannes Virolaisen roolia kansainvälisessä politiikassa

Kuva: LEHTIKUVA / JORMA PUUSA
Presidentti Mauno Koivisto antaa juhlallisen vakuutuksensa virkaanastumistilaisuudessaan eduskunnassa tammikuun 27. 1982. Vieressä eduskunnan puhemies Johannes Virolainen.

Valtioneuvos Johannes Virolainen (1914–2000) tunnetaan etenkin sisäpoliittisesta roolistaan, mutta Virolaisesta elämäkerran kirjoittanut filosofian tohtori Kati Katajisto haluaa nostaa esille myös hänen rooliaan kansainvälisen politiikan kentillä.

Virolainen vaikutti muun muassa pitkään Parlamenttienvälisessä liitossa (IPU) ja toimi jonkin aikaa jopa sen presidenttinä.

IPU:ssa Virolainen oli Katajiston mukaan Neuvostoliiton hyödyllinen yhteiskumppani, mutta Suomessa Tehtaankadun suhtautuminen Virolaiseen oli syrjivää varsinkin vuoden 1968 maailmanpoliittisten tapahtumien jälkeen.

Sisäpolitiikassa Virolainen muistetaan varsinkin siirtokarjalaisten asuttamisesta, hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisesta, koulutuspoliittisista uudistuksista ja maatalousväen aseman puolustamisesta.

Vaikka Virolainen kunnioitti perinteisiä arvoja, hän oli Katajiston mukaan ajatuksiltaan liberaali. Virolainen ei myöskään ollut nurkkapatriootti, vaikka isänmaa hänelle tärkeä olikin.

Suomalaisten täytyi Virolaisen mielestä pitää yllä yhteyksiä niin itään kuin länteen.

– Virolainen piti tärkeänä kertoa maailmalle, että Suomi oli puolueeton länsimainen demokratia, Katajisto sanoo.

Kati Katajiston teos Verraton Virolainen (Otava) julkistettiin tänään.

Keskustelua aiheesta