tuntematonsotilas
kaisaniemi
Juhannustupla

Martti Ahtisaari kolmen huippuvaikuttajan kirjassa: ”Menevätkö he mieluummin oikeiston siivellä Natoon?”

Kuva: Lehtikuva

Diplomaatti, ministeri Jaakko Iloniemi arvelee tuoreessa keskustelukirjassa, jonka hän on tehnyt yhdessä presidentti Martti Ahtisaaren ja eläkkeellä olevan päätoimittajan Tapani Ruokasen kanssa, että Suomi ei tässä vallitsevassa tilanteessa edes pääsisi Naton jäseneksi, jos se jäsenyyttä päättäisi hakea.

– Veikkaan, että jos menisimme Naton pääsihteerin luo kysymään neuvottelujen aloittamista, hän pitäisi Suomea mitä sydämellisimmin tervetulleena – mutta nyt on semmoinen tilanne, että voisitteko tulla joskus toiste, Iloniemi on lausunut kolmen herran keskustelupiirissä.

Kirjoittajat itse kuvaavat tapaamistensa sävyä vahvasti mielipiteelliseksi, mikä on luonnollisesti hyvä ottaa huomioon myös kirjaa lukiessa. Kyseessä on kulloisenkin ajan ja tilanteen osalta elänyt sananvaihto, ei pilkkua myöten hiottu kokonaisanalyysi. Formaatti tekee kirjasta elävän ja varsin aidon oloisen.

Yhdessä kirjan dokumentoimista keskusteluista presidentti Martti Ahtisaari heittää, että Suomi voisi liittyä Natoon Ruotsin kanssa ja poistaa liittymisen yhteydessä Venäjä-sanktiot. Iloniemi huomauttaa tähän, että olemme kiinni EU:n yhteisissä sanktioissa.

– Aivan, pitäisi saada aikaan yhteinen sanktioiden poisto. Ei kannattaisi enää pitää niitä yllä, Ahtisaari replikoi.

Ihan normaalia ruotsalaista politiikkaa.

Kirjasta käy myös ilmi, että Jaakko Iloniemen mukaan olisi hyvin todennäköistä, että Suomi ei liittyisi Natoon, jos Ruotsi liittyisi.

– Niinistön varovaisuudesta on luettavissa myös se, että jos Ruotsi tekee myönteisen päätöksen, se ei suinkaan merkitse automaattisesti, että Suomi tekee samanlaisen päätöksen, Iloniemi katsoo ja viittaa tasavallan presidenttiin Sauli Niinistöön.

Iloniemen mielestä olisi pahin mahdollinen skenaario, jos Ruotsi liittyisi Natoon mutta Suomi ei. Lisäksi hänen mukaansa Ruotsin sosialidemokraattien piirissä on ryhmä, joka ajaa Nato-jäsenyyttä. Hän povaa puolueen hajoavan seuraavissa vaaleissa 2018, jos Nato on keskeinen kysymys.

– Menevätkö he mieluummin oikeiston siivellä Natoon?, Ahtisaari kysyy.

– Ehkä vastustavat, mutta suostuvat. Ihan normaalia ruotsalaista politiikkaa, Iloniemi vastaa.

Myös toisaalla kirjassa Iloniemi sanoo näkevänsä vahvoja merkkejä siitä, että Ruotsin sosialidemokraattinen puolue jakaantuu Nato-kysymyksessä. Hän lausahtaa Ruotsin Nato-lähentymisen etenevän vauhdilla.

Kun Ruotsin ulkoasiainvaliokunnan sosialidemokraattinen puheenjohtaja Kenneth G Forslund kävi hiljattain Suomessa, hän sen sijaan sanoi, ettei Ruotsin sosialidemokraattien sisällä käydä Nato-keskustelua.

Seuraavat vaalit Suomessa ilman Nato-keskustelua.

Ahtisaaren mielestä maamme Nato-jäsenyys lisäisi investointi-halukkuutta Suomeen. Iloniemi taasen katsoo, että Nato-jäsenyys olisi täällä hetkellä poliittinen umpikuja Suomessa. Seuraava presidentinvaali ja eduskuntavaali käydään hänen arvionsa mukaan ilman Nato-keskustelua.

Rauhannobelistin, presidentti Martti Ahtisaaren, kokeneen diplomaatin, ministeri Jaakko Iloniemen sekä Suomen Kuvalehden eläkkeellä olevan päätoimittajan, teologi Tapani Ruokasen keskustelukirjan nimi on Miten tästä eteenpäin (Docendo). Ehkä loppujen lopuksi kuitenkin enemmän katsellaan taakse- kuin eteenpäin, tapahtumien syihin.

Raportoidut keskustelut on käyty syksystä 2015 kesään 2016. Ruokanen on saattanut nauhoitetut näkemystenvaihdot kirjalliseen muotoon. Ruokanen tuntuu myös keskusteluissa olleen jonkinlaisessa journalistin johdattelevassa roolissa, Ahtisaari ammentaa etenkin kansainvälisen rauhantyönsä perspektiivistä ja Iloniemi tuo mielenkiintoisia kulmia laajoista kansainvälisistä kontakteistaan.

Kirja peilaa maailmanpolitiikan turbulentteja tapahtumia Suomeen. Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa painottuvat ja joskus keskustelu kiertää kehää.

Kysymys Suomen Nato-jäsenyydestä on teema, johon palataan alinomaa ja varsin suoraan.

Tuleeko taas sota?, on kirjan johdannossa esitetty inhottava kysymys. Tähän ei oikeastaan suoraan mennä, mutta monet raskaat huolet piinaavat kolmikkoa. Ratkaisujakin kirjassa toki haetaan, mutta tähän puoleen olisi suonut paneuduttavan enemmänkin.

Entinen yhteistyö saatava suurvaltojen välille.

Keskeisimmäksi ratkaisuvaihtoehdoksi maailmanpolitiikan tapahtumiin hahmottuu se, että USA:n ja Venäjän olisi saatava välit kuntoon ja keskusteluyhteys päälle. Syyria voi olla avain. Tosin kirjan kuvaamat keskustelut ovat jo päättyneet ennen Aleppon viime viikkoina esillä olleita traagisia tapahtumia.

– Ainoa argumentti, jolla voisin saada Putinin auttamaan Syyrian tilanteessa on: näin te saatte kansainvälistä kunnioitusta, Ahtisaari lausuu.

Kirjassa on teemasta myös esimerkiksi seuraava keskustelu:

Iloniemi: Vastasuorituksena sanktioiden poistamisesta Venäjältä pitäisi tulla selkeä ja hyvin positiivinen yhteistyöaloite esimerkiksi Syyrian tilanteen ratkaisemiseksi.

Ahtisaari: Entinen yhteistyö suurvaltojen välillä on saatava aikaan.

Iloniemi: Eikä sitä tule, ellei Venäjä saa tunnustusta, suurvaltana. Niin on tehty ennenkin ottamalla Venäjä mukaan G7- ja G8-ryhmiin sekä Nato-neuvostoon. On siis tehtävä eleitä, joilla hyväksytään heidän pyrkimyksensä olla voimatekijä maailmassa.

Ahtisaari: Jos Venäjä haluaa olla yhteistyössä kansainvälisten ongelmien ratkaisemisessa, sille pitää tarjota siihen mahdollisuus. Niiden ratkaiseminen edellyttää Venäjän mukanaoloa.

Ruokanen: Mutta entäpä, jos Venäjä ei halua mukaan vaan osallistuu käyttämällä pelkoa ja näyttämällä voimaa, osoittamalla mieltä ja kiukuttelemalla kansainvälisessä yhteisössä?

Ahtisaari: Tällä tavalla se ei voi saavuttaa kansainvälisen yhteisön kunnioitusta ja arvostusta, joita se kaipaa. Emmehän me pelkää heitä.

Haluaisin saada maailmanliikkeen aikaan.

Herrojen kriittinen sormi osoittaa pääosin Venäjän suurvaltapoliittisiin pyrkimyksiin ja toimintaan, mutta osansa kritiikistä saa myös Yhdysvallat.

Iloniemen mukaan myös länsi on harjoittanut taitamatonta politiikkaa Ukrainassa. Hän mainitsee yhtenä esimerkkinä John McCainin esiintymisen Kiovan mielenosoituksissa vuonna 2013. ”America is with you!”, McCain lausui. Ahtisaari toteaa, että me kärsimme tästä nyt.

Ahtisaari lausuu kolmikon puhellessa myös, ettei Venäjästä eikä USA:sta ole mallimaaksi. Tähän liittyen Iloniemi nostaa esiin elintasoerot, molemmisssa on rutiköyhiä ja superrikkaita.

– Jos kukaan ei lähde ajamaan arvoja, mennään vain huonompaan suuntaan. Kyllä minä haluaisin saada maailmanliikkeen aikaan, globaalien arvojen puolesta puhuva Ahtisaari sanoo ja suree, ettei niiden panemista täytäntöön ei ole vaadittu voimakkaammin. Pohjoismaiden pitäisi hänen mukaansa tehdä tässä yhteistyötä.

Myös konfliktinratkaisujärjestönsä CMI:n toimintaa Ahtisaari haluaisi laajentaa pohjoismaiseksi. Rauhansovittelutyötä pitäisi kehittää ylipäänsä yhteispohjoismaiseen suuntaan.

Ahtisaaren mukaan Suomesta on nyt tullut rauhanturvatoiminnan marginaalimaa. Iloniemi tuhahtaa, ettei ulkoministeriöstä ole kuulunut pitkään aikaan mitään strategiaa.

Kyllä heikkous on hirmuinen, jos emme pakolaisistakaan selviä.

Jaakko Iloniemi toteaa, että jos seuraava Yhdysvaltain presidentti ei osoita, että hänellä on vahvat taloudelliset ja kulttuuriset yhteydet Eurooppaan, läntinen Eurooppa on heikossa jamassa.

– Jos EU ei selviä siitä, että tänne tulee puolitoista miljoonaa pakolaista nyytti kainalossa, miten se selviää siitä, jos tänne tulee puolitoista miljoona panssarivaunuin?, Iloniemi tokaisee.

– Kyllä heikkous on hirmuinen, jos pakolaiset ovat Euroopalle liian suuri koettelemus. Jos se kykenee hajottamaan vakavalla tavalla tämän yhteisön niin, että sen arvot järkkyvät ja sisäpoliittinen tilanne monessa maassa ajautuu kaaokseen, hän jatkaa.

Ahtisaari toteaa, että on sivistymätöntä, jos pakolaisten perheitten yhdistäminen pyritään estämään. Ruokasen mukaan perheyhteys on tulijoiden voimavara ja selviytymiskeino.

– On kyllä kummallista, jos 500 miljoonaa eurooppalaista ei kykene ottamaan keskuuteensa yhtä miljoonaa tulijaa. Tai kahta, Iloniemi sanoo.

Nimenomaan Venäjältä maahamme tulleista tai ohjatuista pakolaisista puhutaan kirjassa pariin otteeseen hyvin vakavaan sävyyn. Pakolaisten tulon maahamme pysäyttänyt rajasopimus Venäjän kanssa on päättymässä pian. Tapani Ruokasen mielestä olemme kiristyksen kohteena. Iloniemen mukaan kärjistetysti sanottuna se ei ole väärä väite.

–Pystymmekö me estämään pakolaistulvan, jos puomit nostetaan?, Ahtisaari kysyy.

– Se on iso kysymys. Jos sieltä tulee kymmenin tuhansin ihmisiä, emmehän me heitä ammu, Iloniemi sanoo ja lisää, että raja on 1 300 kilometriä ja, jos sen haluaa panna vuotamaan, sen voi tehdä monesta kohdasta.

Jos Venäjältä tulisi kymmenin- tai sadointuhansin turvapaikanhakijoita, Ahtisaari heittää jopa, että olisimme menettäneet mahdollisuutemme. Iloniemi arvelee, ettei Suomen ole kesäoloissa mahdollista valvoa 1 300 kilometrin rajaa.

Ahtisaari ei loppujen lopuksi kuitenkaan keskustelujen perusteella usko, että Venäjä toimisi tällä tavalla ja käyttäisi pakolaisia painostuskeinona.

Sille ajatukselle keskustelijat eivät uhraa ajatusta, olisiko Venäjälle tosiallisesti mitään hyötyä siitä, että se pyrkisi saattamaan Suomen sekasortoon. Tuskin.

Soini kohu-uutisen kiistämisestä: ”Puolueen puheenjohtaja puolustaa puolueen yhtenäisyyttä kaikin laillisin keinoin”

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Entinen perussuomalaisten puheenjohtaja on nyt Uusi vaihtoehto -eduskuntaryhmän kansanedustaja. Uuden puolueen nimeksi tulee Sininen tulevaisuus.

Demokraatti palasi eduskunnassa tänään ulkoministeri, kansanedustaja Timo Soinin (Uusi vaihtoehto) kanssa muutaman viikon takaisiin tapahtumiin.

Lännen Media oli 3.6. tehnyt kuuluksi tulleen uutisensa, jonka mukaan Suomen hallituksessa on käyty vakavia keskusteluja siitä, että perussuomalaisten eduskuntaryhmän soinilais-terholainen enemmistö muodostaisi oman eduskuntaryhmänsä ja jatkaisi hallituksessa. Ryhmä koostuisi ainakin noin 20 kansanedustajasta, mikä myöhemmin kävi tarkalleen toteen.

Jo samana päivänä 3.6. Timo Soini kiisti jyrkin sanoin uutisen. ”Ajatus siitä, että loikkaisin perustamastani puolueesta on mieletön. Se oli Juudas, en minä, joka meni ja hirtti itsensä”, hän kirjoitti blogiinsa.

Kysymys kuuluukin, oliko virhe mennä kiistämään kirjoitus niin kovaa.

– Ei tietenkään ollut. Puolueen puheenjohtaja puolustaa puolueen yhtenäisyyttä kaikin laillisin keinoin. Tosiasia on se, että minä johdin puoluetta 20 vuotta ja se pysyi kasassa. Kolmen päivän jälkeen puolue oli marginalisoinut itsensä ja hajonnut, Soini sanoo ja viittaa perussuomalaisten Jyväskylän puoluekokouksen tapahtumiin.

Moni on vaikuttanut hyvinkin pettyneeltä Soinin toimintaan. ”Sitä Timo Soinia, jonka olemme tunteneet, ei enää ole”, oli esimerkiksi otsikoitu Helsingin Sanomissa hiljattain julkaistu toimittaja Yrjö Raution jäähyväishenkinen kolumni.

Ilmassa on ollut kokemus, että periaatteen mieheksi julistautunut Soini ei pitänyt periaatteitaan.

– Kansan syvät rivit ovat puolella. Älämölö on somessa, Soini kuitenkin näkee.

Oliko teillä tieto, kun kiistitte Lännen Median artikkelin, että tällainen 20 hengen ryhmä mahdollisesti tulee?

– Agenttitarinoita, Soini katsoo yhä.

Eli edelleen pidätte niitä agenttitarinoita, ihan oikeasti?

– Totta kai.

Keskustelua aiheesta

Sote-uudistuksen toimeenpanosta vastaava Pöysti: ”Valinnanvapausmalli toimii hyvin ilman pakkoyhtiöittämistä”

Kuva: Lehtikuva / Seppo Samuli
Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen toimeenpanosta vastaavan alivaltiosihteeri Tuomas Pöystin mukaan valinnanvapausmalli tai erilaiset valinnanvapausmallit toimivat hyvin ilman pakkoyhtiöittämistä.

– Näinhän on Ruotsissakin, hän sanoo Demokraatille tekstiviestitse.

Pöysti näkee, että yhtiöittämisvelvoitteen poisto antaa paremmat mahdollisuudet säilyttää integroidut tuotantokokonaisuudet.

Hänen mukaansa myös kustannusten läpinäkyvyyden turvaaminen on tärkeää.

Perustuslakivaliokunta on asettanut tämän viikon takarajaksi.

Keskustelu pakkoyhtiöittämisestä roihahti tänään eduskunnassa, kun valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) tunnusti, että niin sanottu pakkoyhtiöittäminen ei ole perustuslain mukainen.

Hän ei kuitenkaan nähnyt asiassa erityistä ongelmaa.

– Ei tämä yhtiöittäminen itsessään ole ollut mikään poliittinen tavoite vaan valinnanvapaus on. Kun olen asiaa selvittänyt, niin minun tietääkseni valinnanvapaudelle kuuluu hyvää, Orpo totesi.

Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo totesi aikaisemmin Demokraatille, että mikäli pakkoyhtiöittämisestä päästään eroon ja valinnanvapautta valmistellaan huolellisemmin ajan kanssa, sote-uudistus siirtyy oikeaan suuntaan.

Perustuslakivaliokunta on asettanut tämän viikon takarajaksi valinnanvapautta ja maakuntauudistusta koskevalle lausunnolleen.

Hallituspuolueitten sanasota sotesta kiihtyy – Pertti Salolaiselta raju kommentti Twitterissä

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Hallituspuolueiden kansanedustajat tekevät nyt jatkuvasti erilaisia irtiottoja sote-asioissa.

Kokoomuksen konkarikansanedustaja Pertti Salolainen kommentoi Twitterissä myrkyllisesti sotea ja kysyy perään, onko maakuntavaalien toteutuminen tammikuussa realismia. Salolainen on ennenkin kritisoinut sote-uudistuksen tiettyjä piirteitä.

– Maakuntasote alkaa maistua tosi happamalle. Julkisuusvauriot jo suuret. Maakuntavaalit noin puolen vuoden päässä!?! Realismi? Salolainen päivittää.

Kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Petteri Orpo sanoi tänään eduskunnassa, että niin sanottu pakkoyhtiöittäminen ei ole perustuslain mukainen.

Orpon lausunto herätti ihmetystä, sillä sote- ja maakuntauudistuksesta vasta odotetaan perustusvaliokunnan lausuntoa. Sen on määrä tulla tällä viikolla.

Keskustelua aiheesta

”Uusi malli ei synny kesälomien aikana” – professori Hiilamo: Pakkoyhtiöittämisen poistuminen askel oikeaan suuntaan

Kuva: Jari Soini

Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo (kuvassa) toteaa, että mikäli pakkoyhtiöittäminen jää pois sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksesta, tulee malli miettiä kokonaan uusiksi.

– Valinnanvapausmalli ei ole yksinkertainen asia, josta yht’äkkiä voisi vetää muutaman pykälän pois. Kyllä koko kokonaisuutta tarvitsee sitten katsoa uudelleen.

Hiilamo huomauttaa kysymyksen olevan tarkalleen ottaen siitä, että perustuslakivaliokunta tutkii onko esitys perustuslain mukainen.

– Valiokunta ei sinällään ota kantaa siihen, että miten mallia pitäisi muuttaa, se voi osoittaa ainoastaan ongelmallisia kohtia.

Hiilamo kuitenkin arvioi, että ministeriössä on valmisteltu mahdollisesti jo uusia lakiehdotuksia.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) totesi tänään eduskunnassa, että niin sanottu pakkoyhtiöittäminen ei ole perustuslain mukainen.

Hän ei kuitenkaan nähnyt asiassa erityistä ongelmaa.

– Ei tämä yhtiöittäminen itsessään ole ollut mikään poliittinen tavoite vaan valinnanvapaus on. Kun olen asiaa selvittänyt, niin minun tietääkseni valinnanvapaudelle kuuluu hyvää, Orpo totesi.

Perustuslakivaliokunta on asettanut tämän viikon takarajaksi valinnanvapautta ja maakuntauudistusta koskevalle lausunnolleen.

Uusien lakiesitysten valmistelu tulisi tehdä huolella.

Heikki Hiilamo korostaa, että uusien lakiesitysten valmistelu tulisi tehdä huolella, jotta perustuslakiin törmäämiseltä vältyttäisiin tulevaisuudessa. Kiirehtimisestä on hänen mukaansa Suomessa olemassa jo huonoja kokemuksia.

– Viime hallituskauden lopussa tiedettiin, että (sote-) uudistuksella on ongelmia perustuslain kanssa. Silti siihen yritettiin kiireellä tehdä viime hetken korjauksia. Se oli ihan hölmöläisen hommaa, esitys ei sitten mennyt läpi ja koko uudistus kaatui.

– Nyt on tarpeen ottaa aikalisä, ja miettiä huolella, miten nämä asiat voidaan toteuttaa.

Hiilamo korostaa, että pakkoyhtiöittäminen ei sinänsä liity suoraan valinnanvapauteen.

– Pakkoyhtiöittäminen liittyy enemmän sosiaali- ja terveyspalveluiden markkinaistamiseen ja siihen, että parannetaan olennaisesti yksityisten tuottajien asemaa verrattuna nykytilanteeseen.

Pakkoyhtiöittämisestä puhuttaessa ei Hiilamon mukaan tulisi puhua valinnanvapaudesta, vaan siitä, millä ehdoilla yksityiset tuottajat voivat olla tuottamassa julkisesti rahoitettuja sote-palveluita.

– Tosiasiassa pitää siis rinnastaa pakkoyhtiöittäminen ja yksityisten sote-palveluiden tuottajien asema.

Valinnanvapaus voidaan toteuttaa hyvin ilman pakkoyhtiöittämistä.

Valinnanvapaus voidaan hänestä toteuttaa hyvin ilman pakkoyhtiöittämistä, mutta pakkoyhtiöittämisestä luopuminen heikentää yksityisten tuottajien asemaa verrattuna siihen, että se olisi syntynyt.

– Valinnanvapauden toteuttaminen ilman pakkoyhtiöittämistä vaatii sitten ihan uuden tyyppistä mallia ja harkintaa. Käsitykseni mukaan sitä ei voi tehdä ihan käden käänteessä ja kesälomien aikana.

Vaikka pakkoyhtiöittämisestä luovuttaisiin, niin Hiilamo uskoo, että yksityisten tuottajien asema tulee paranemaan sosiaali- ja terveysalalla suhteessa nykytilanteeseen.

Kokoomuksella onkin nyt edessään valinta. Kumpi on heille tärkeämpää: sote-palveluiden valinnan mahdollisuus vai yksityisten palveluntuottajien aseman parantaminen.

– Kokoomuksessa mietitään varmasti nyt, onko kysymys heille ideologinen vai pragmaattinen.

Professori Hiilamo näkee, että mikäli pakkoyhtiöittämisestä päästään eroon ja valinnanvapautta valmistellaan huolellisemmin ajan kanssa, sote-uudistus siirtyy oikeaan suuntaan.

– Tämähän on juuri se, mitä hallitusohjelmassa on kirjattu. Siellä lukee, että valinnanvapaus tulee vasta uudistuksen myöhäisemmässä vaiheessa.

– Valinnanvapauteen liittyvä kritiikki on hämärtänyt kaiken sen hyvän, mitä sote-uudistuksessa on. Toivottavasti hyvällä puolella päästään nyt eteenpäin.

Juttua korjattu klo 21:29, Hiilamon lainauksessa ”Kataisen” muutettu sanaan ”Viime”.

”Selvännäkijän kykyjä olisi tarvittu jo asiasta neuvoteltaessa” – kansanedustaja onnittelee kokoomusta U-käännöksestä

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä.

Kansanedustaja Mikko Kärnä (kesk.) haluaa onnitella kokoomusta lämpimästi puheenjohtaja, valtiovarainministeri Petteri Orpon suorittamasta U-käännöksestä. Kärnä pui asiaa blogissaan.

Petteri Orpo ilmoitti aikaisemmin tänään, että sote-palveluiden pakkoyhtiöittäminen on perustuslain vastaista.

Samalla Orpo totesi, että yhtiöittäminen itsessään ei ole ollut kokoomuksen poliittinen tavoite, vaan valinnanvapaus.

– Kun velvoite yhtiöittämiseen poistuu, on kokonaisuutta helppoa tukea, Kärnä kirjoittaa.

– Se sinällään hämmentää, että kokoomus kyllä ihan itse neuvotteli tämän pakkoyhtiöittämisen osaksi sotepakettia, mutta samapa tuolle. On äärettömän hienoa, että omaa kantaa uskalletaan muuttaa kun huomataan, että on tullut oltua väärässä.

On äärettömän hienoa, että omaa kantaa uskalletaan muuttaa.

Kärnä kuitenkin kertoo häntä ihmetyttävän kuinka kokoomuksen puheenjohtaja tuntuu tietävän, millaiselle kannalle perustuslakivaliokunta tulee asettumaan, vaikka valiokunnan mietintöä on lupa odotella aikaisintaan perjantaina.

– Näitä ilmeisiä selvännäkijän kykyjä olisi kuitenkin tarvittu jo siinä vaiheessa, kun asiasta yhdessä neuvoteltiin.

– Tässä tilanteessa tärkeintä on kuitenkin se, että vuosisadan poliittinen uudistus etenee vuosikymmenien vatuloinnin jälkeen. Kansalaisten yhdenvertaiset sotepalvelut turvataan myös tulevaisuudessa ja tällä kertaa ilman riskiä läpinäkymättömyydestä.