Turvasuunnitelman avulla varaudutaan tilanteeseen, jossa itsetuhoiset ajatukset voivat uusiutua. Siihen kirjataan, mitä voi tehdä ja keneen olla yhteydessä. Näitä ovat muun muassa perhe, kriisipuhelimet ja hoitotahojen päivystyspalvelut.

– Kaikkinainen tieto itsetuhoisuuden riskeistä ja ehkäisystä on tärkeää ja hyödyllistä kaikille, mutta erityisen tärkeä merkitys tällä suosituksella on terveydenhuollon ja sen päivystävien yksiköiden henkilökunnalle ja muille ihmistyön toimijoille, arvioi tiedotteessa suositustyöryhmän puheenjohtaja, sosiaalipsykiatrian professori Sami Pirkola Tampereen yliopistosta.

Lääkäriseura Duodecim laati suosituksen yhdessä erikoislääkäriyhdistysten kanssa.

Itsemurhien määrä on ollut Suomessa laskussa viime vuosikymmeninä mutta on edelleen kansainvälisesti korkeahko. 30 viime vuoden aikana itsemurhien ilmaantuvuus on puolittunut maassamme.

Vuonna 2018 Suomessa itsemurhan teki 810 henkilöä. Itsemurhat ovat miehillä 2-–3 kertaa yleisempiä kuin naisilla.

Järkyttää vahvasti läheisiä

Psykiatrisista sairauksista masennus, kaksisuuntainen mielialahäiriö ja skitsofrenia sekä päihdeongelmat ovat itsemurhien riskitekijöitä.

Suosituksen mukaan itsemurhaa yrittäneiden jatkohoito voidaan useimmiten toteuttaa psykiatrisessa avo­hoidossa, sillä vain pieni osa itsemurhaa yrittäneistä tarvitsee psykiatrista sairaala­hoitoa. Lääkäri arvioi jatkohoitopaikan yksilöllisen oirekuvan ja kokonais­terveydentilan pohjalta.

Suosituksessa tähdennetään myös, että itsemurha – tai sen yritys – on aina tragedia, joka koskettaa ja järkyttää vahvasti myös läheisiä. Siihen liittyy surua, huolta, ahdistusta ja kysymyksiin, joihin ei ole vastausta.