ehdokaspaneli

Masennuslääkkeiden käyttö lisää iäkkäiden lonkkamurtumariskiä

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Masennuslääkkeiden käyttö lähes kaksinkertaistaa lonkkamurtumariskin kotona asuvilla Alzheimerin tautia sairastavilla, selviää Itä-Suomen yliopiston tutkimuksesta.

Riski oli suurin lääkehoidon alussa, mutta säilyi suurentuneena vielä neljän vuoden kuluttua masennuslääkityksen aloituksesta.

Tulokset julkaistiin International Journal of Geriatric Psychiatry -lehdessä.

Yhteys kohonneeseen lonkkamurtumariskiin havaittiin kaikilla yleisimmin käytetyillä masennuslääkeryhmillä.

Keskustelua aiheesta

Miksi ihmeessä naisten palkkoja poljetaan? – tutkijatohtori avaa ilmiön monisyisiä taustoja

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Sukupuolten palkkaeriarvoisuudesta väitellyt Hankenin tutkijatohtori Paula Koskinen Sandberg pitää liian yksioikoisena usein esitettyä väitettä, että sukupuolten välinen keskimääräinen 20 prosentin palkkaero johtuu yksilön valinnoista.

– Palkkaerojen ajatellaan perustuvan naisten ja miesten erilaisiin koulutusvalintoihin, joiden seurauksena he päätyvät työskentelemään eri aloille, eri sektoreille ja erilaisiin tehtäviin. Eri alojen ja tehtävien välisiä palkkasuhteita harvoin kyseenalaistetaan, hän kirjoittaa HS:n Vieraskynä-palstalla.

Koskinen Sandberg muistuttaa, että usein unohdetaan valinnan sukupuolittuneet rakenteelliset ulottuvuudet.

– Katsoi ilmiötä mistä suunnasta tahansa, naiset ovat Suomessa taloudellisesti miehiä heikommassa asemassa ja heille maksetaan keskimäärin pienempää palkkaa.

Palkkaerojen kaventamiseksi on hänen mielestään tärkeää ymmärtää, millaiset prosessit vaikuttavat ilmiöön.

Koskinen Sandberg arvioi, että palkkaeriarvoisuuden ytimessä ei kuitenkaan ole tahallinen palkkasyrjintä vaan naisten ja miesten työn erilainen arvostus sekä eriarvoisuutta ylläpitävät työmarkkinakäytännöt.

– Palkkaerot samoissa tehtävissä ovat vain jäävuoren huippu.

Katsoo ilmiötä mistä suunnasta tahansa, naiset ovat taloudellisesti miehiä heikommassa asemassa.

Hän muistuttaa pitkästä historiasta. Se todistaa, että naisenemmistöisten töiden pienempi palkkaus ei ole sattumaa.

Vain joitain vuosikymmeniä sitten ajateltiin yleisesti, että naisille tulee maksaa vähemmän palkkaa kuin miehille. Erilaiset palkat olivat tuolloin kirjattuina työehtosopimuksiin, joista ne poistuivat vasta 1970-luvulle tultaessa Kansainvälisen työjärjestön (ILO) samapalkkaisuussopimuksen ratifioinnin jälkeen. Myös valtioneuvosto antoi vuonna 1945 ohjeen palkkasäännöstelystä, jonka mukaan naisille tuli maksaa vähemmän kuin miehille.

– Menneiden vuosikymmenien työmarkkinakäytännöt ovat vaikuttaneet siihen, millaiseksi naisten ja etenkin julkisen sektorin naisenemmistöisten ammattiryhmien palkkaus on muodostunut, Koskinen Sandberg kirjoittaa.

Hän painottaa, että palkat ovat myös poliittinen kysymys.

– Sitkeän palkkaeron kaventamiseksi päättäjien ja työmarkkinaosapuolten tulisi pystyä näkemään itsestään selvinä pidettyjen valtavirtanäkemysten taakse ja kyseenalaistamaan vallitsevia rakenteita ja käytäntöjä.

Hänen mielestään pitäisi ymmärtää, että naisten tekemään työhön liitetty vähäisempi arvo ei ole mikään itsestäänselvyys, vaan sillä on historiallinen ja kulttuurinen kontekstinsa, josta eriarvoisuus on seurannut.

– Palkkaerot ja alojen väliset palkkasuhteet ovat muutettavissa ja neuvoteltavissa uudelleen, jos on poliittista tahtoa, Paula Koskinen Sandberg huomauttaa kirjoituksessaan.

”Koulutus estää tehokkaasti syrjäytymistä ja eriarvoistumista” – Ihalainen: Nuorisotakuun periaatteita ei saa unohtaa

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Joka kesä tuhannet nuoret joutuvat käsittelemään karvaan pettymyksen: opiskelupaikka jäi haaveeksi ja edessä on epävarma syksy. Vuonna 2013 voimaan tulleen nuorisotakuun tarkoitus on poistaa epävarmuutta ja tarjota nuorelle erilaisia mahdollisuuksia edetä kohti omaa opiskelupaikkaa, vaikka se kevään yhteishaussa olisikin jäänyt vielä saamatta.

Kansanedustaja Lauri Ihalaisen (sd.) mielestä laadukas ja ajantasainen koulutus on tehokasta työllisyyspolitiikkaa ja parasta työsuhdeturvaa työelämän muutoksissa.

– Koulutus estää tehokkaasti syrjäytymistä ja eriarvoistumista. Pelkän peruskoulun varassa työllisyysaste on noin 40 prosenttia kun keskiasteen tutkinnon suorittaneiden työllisyysaste on noin 70 prosenttia ja korkeakoulutettujen työllisyysaste noin 80 prosenttia. Perusasteen koulutuksen varassa olevien työvuosien odotusarviot ovat miehillä vain 24 vuotta ja naisilla 20,6 vuotta. Oppivelvollisuusiän pidentäminen on tehokas keino varmistaa, että nuoret eivät putoa koulutuksen ulkopuolelle ja varmin keino tukea työllistymistä, Ihalainen sanoo.

Ex-työministeri muistuttaa tiedotteessaan, että SDP on ollut nuorisotakuun rakentaja ja kehittäjä.

Nuorisotakuun idea on rakentaa varhaiskasvatuksen ja koulutuksen kautta siltoja työmarkkinoille niin, että nuoren eri elämänvaiheet ovat turvallisesti hallussa.

– Liian monella nuorella ei ole pyrkimyksistään huolimatta haluamaansa koulutuspaikkaa. Niille nuorille, joilla ei ole eri syistä johtuen riittäviä edellytyksiä suoraan toisen asteen tutkinnon suorittamiseen, tarvitaan paikka ammatilliseen koulutukseen tai lukioon valmistavassa koulutuksessa, työpajassa tai kymppiluokalla.

Kymppiluokkaa olisi Ihalaisen mukaan syytä kehittää uudeksi avoimeksi toiseksi asteeksi. Avoimella toisella asteella opiskelija opiskelisi toisen asteen oppilaitoksen yhteydessä, eikä enää peruskoulussa. Hän voisi korottaa peruskoulun arvosanojaan tutkintojen avulla ja samalla tehdä avoimia opintoja toisella asteella aineissa, joita hän opintojaan jatkaessa tarvitsee.

– Niille nuorille, jotka eivät heti löydä tai pääse nuoriso- ja koulutustakuuidean mukaisesti opiskelemaan, tarjotaan työ- harjoittelu-, työkokeilu-, oppisopimus- tai kuntoutuspaikka kolmen kuukauden sisällä työttömyyden alkamisesta. Tätä tuetaan yhdistetyllä uudella palkkatuella, johon on varattava riittävä rahoitus.

– SAK:n tavoittelema Perustaitotakuu vastaa meidän käsityksiämme siitä, millaisia panostuksia meidän on tehtävä työllisyysasteen parantamiseksi ja inhimillisen pääomamme vahvistamiseksi. Tarvitsemme myös koulutuksellisia toimenpiteitä toisaalta pelkän peruskoulun varassa olevien koulutustason nostamiseksi sekä tukemaan ihmisiä työelämän muutoksista selviämisessä.

Avoimella toisella asteella opiskelija opiskelisi toisen asteen oppilaitoksen yhteydessä, eikä enää peruskoulussa.

Ihalainen jatkaa, että myös nuorten aikuisten osaamisohjelma tulee vakinaistaa ja varmistaa, että kaikilla nuorilla aikuisilla on riittävä toisen asteen koulutus ja tutkinto. Tämä koskee noin 100 000 nuorta aikuista. Nuorille tarkoitettu nuorisolain ns. yhden luukun palvelumalli – ohjaamot – tulee turvata koko maata kattavaksi.

– Nuoret tarvitsevat tukea ja ohjausta opinnoissa, ja työmarkkinoille siirryttäessä opiskelijalla tulee olla nimetty opinto-ohjaaja. Tavoite tulisi olla, että yhdellä opinto-ohjaajalla olisi enintään 200 ohjattavaa opiskelijaa.

Pidän hyvänä ideana n. 2+1 –mallia, jossa opiskelija opiskelee kaksi vuotta ammatillisessa oppilaitoksessa ja vuoden oppisopimuksella.

Reformin yksi heikkous perusopetuksen vähäisyyden ohella on se, ettei työpaikoilla tapahtuvaa oppimista varten lisätä siihen riittävästi voimavaroja työpaikkaohjaajien työajan käyttöön tai taloudellisiin korvauksiin. Työpaikkaoppiminen edellyttää myös opettajien uusia kehittämis- ja lisäkoulutusresursseja.

– Työelämälähtöisestä oppisopimuskoulutuksesta tulisi tehdä houkuttelevampi valinta niin nuorille kuin yrityksille. Riittävän tasoisten koulutuskorvausten lisäksi tulisi oppisopimuskoulutusta kehittää myös siten, että oppisopimuksella opiskeleva voisi tehdä oppisopimuksen useamman pk-yrityksen kanssa. Näin jaettaisiin yrityksille tulevaa vastuuta ja lisättäisiin halukkuutta järjestää oppisopimuskoulutusta. Pidän hyvänä ideana n. 2+1 –mallia, jossa opiskelija opiskelee kaksi vuotta ammatillisessa oppilaitoksessa ja vuoden oppisopimuksella.

Ammatillisen koulutuksen uudistamisessa on tärkeää varmistaa koulutuksen laatu ja varmistaa jatko-opintokelpoisuus, jotta mahdollisuudet edetä opinnoissa ovat auki myös ammatillisen koulutuksen valinneille.

 

”Yhtään rahaa ei kannata säästää” – mihin uusi sd-kansanedustaja rohkaisee?

Kuva: Ella Kaverma

Helsinkiläinen Pilvi Torsti nousi eduskuntaan, kun SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyar valittiin Helsingin apulaiskaupunginjohtajaksi. Kolmen pojan äidillä on riittänyt kiireitä jo ennestäänkin.

Torsti kertoo, kuinka hänen perheessään pyritään sovittamaan työ ja perhe-elämä yhteen mahdollisimman sujuvasti. Laajat verkostot ovat auttaneet siinä, mutta myös aivan muiden ihmisten apu.

– Tämä on se elämänvaihe, jossa yhtään rahaa ei kannata säästää, hän rohkaisee kanssasisariaan ja -veljiään.

Torsti kertoo myös mielipiteensä siitä, millaista sananvaltaa lapsilla saa ja pitää perheissä olla.

Pilvi Torstin laaja henkilöhaastattelu ilmestyy Demokraatin viikkolehdessä torstaina 27.7.

Suomi on muita Pohjoismaita jäljessä – transihmisten pakkosterilisaatio loukkaa ihmisoikeuksia

Kuva: Lehtikuva-AFP

Suomi on tätä nykyä ainoa Pohjoismaa, jossa transihmiseltä vaaditaan lisääntymiskyvyttömyyttä eli sterilisaatiota, jos tämä haluaa sukupuolensa vahvistetuksi.

Useat SDP:n kansanedustajat Tuula Haataisen ja Sanna Marinin johdolla ovatkin translain muuttamista ja lisääntymiskyvyttömyysvaatimuksen poistamista ajavan lakialoitteen takana. Eduskunnassa ainakin yli 80 kansanedustajaa tukee aloitetta.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajan Tuula Haataisen mielestä asia pitäisi saada valiokunnan käsittelyyn syksyllä.

– Toivoisin, että (translaki)asia etenisi (eduskunnassa), kun se ei kerran hallituksen kautta etene. Tämä on oma henkilökohtainen mielipiteeni, sanoi Haatainen STT:lle.

Hänen mukaansa syksyllä selviää, mitkä ovat valiokunnan voimasuhteet asiassa ja saako aloitteen edistäminen riittävästi tukea.

Muut Pohjoismaat ovat meitä tässä kysymyksessä edellä.

Translainsäädännön muuttamiseen kohdistuu paineita kansainväliseltä tasolta, perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) puolestaan arvioi.

Suomi on saanut YK:n tasolta suosituksen, että pakkosterilisaatiovaatimus poistettaisiin. Saarikon mukaan Suomi valmistelee parhaillaan vastausta asiaan ulkoministeriön johdolla.

– On tunnistettava, että muut Pohjoismaat ovat meitä tässä kysymyksessä edellä, Saarikko sanoo STT:lle.

Transihmisen kokemus omasta sukupuolestaan ei vastaa hänen syntymässä määriteltyä sukupuoltaan. Vastuuministerinä Saarikko olisi valmis parantamaan heidän oikeuksiaan lailla, mutta hallituksella ei ole yhteisymmärrystä asiasta.

– Rohkenen sanoa, että pidän tilannetta harmillisena, mutta samalla ymmärrän, että kolmen puolueen (ryhmän) hallitusyhteistyössä on asioita, jotka joillekin muodostuvat kynnyskysymyksiksi.

Myös Saarikko on allekirjoittanut lakialoitteen translain muuttamisesta.

Ihmisoikeusjärjestö Setan mielestä vaatimus lisääntymiskyvyttömyydestä sukupuolen vahvistamisessa pitäisi poistaa viipymättä.

– Transsukupuolisten ja muunsukupuolisten keskuudessa on paljon pahoinvointia, joka tulee tästä rakenteellisesta sorrosta, jota Suomen valtio harjoittaa esimerkiksi vaatimalla pakkosterilisaatiota transihmisiltä, sanoo Setan puheenjohtaja Viima Lampinen.

Loukkaa ihmisoikeuksia.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on linjannut, että lisääntymiskyvyttömyysvaatimus sukupuolen vahvistamisen edellytyksenä loukkaa ihmisoikeuksia.

Myös muun muassa europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri (sd.) on ollut huolissaan Suomen translain tilasta. Hän jätti huhtikuussa Euroopan komissiolle kirjallisen kysymyksen transihmisten pakkosterilisaatiosta ja muista ihmisoikeutta loukkaavista käytännöistä. Komissio toteaa käytännön rikkovan perusoikeuksia ja kehottaa muuttamaan sen.

– Suomen on muutettava laki heti, Kumpula-Natri totesi Demokraatille kesäkuun lopussa.

Suomessa tasa-arvovaltuutettu ja yhdenvertaisuusvaltuutettu ovat niin ikään todenneet, että lisääntymiskyvyttömyysvaatimus rikkoo transsukupuolisten oikeutta tasa-arvoon, henkilökohtaiseen koskemattomuuteen sekä yksityis- ja perhe-elämään.

– Näen häpeällisenä, että valtionhallinto ei tällä hetkellä kunnioita kansalaisia sitä vertaa, että ottaisi tämän asian vakavasti ja edistäisi ihmisoikeuksiin perustuvaa lainsäädäntöä transihmisille, sanoo Setan Lampinen.

Nykyisessä hallitusohjelmassa ei ole linjattu translaista mitään. Hallituskauden alkupuolella silloiset hallitusryhmät sopivat, että translain muutokset eivät etene tällä kaudella.

Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (uv.) ei suoraan vastaa kysymykseen, miten perussuomalaisista kesällä irronnut Uusi vaihtoehto -ryhmä translain muuttamiseen suhtautuu.

– Ensisijaisesti lähtökohtana on, että kaikki hallituspuolueet noudattavat hallitusohjelmaa, sanoo Mattila.

”Mistähän se Klaipedankin kaasu tulee?” – SDP:n Paatero ihmettelee kiirettä osallistua Baltian kaasuverkon rakentamiseen

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Kuvassa lasketaan kaasuputkea Suomenlahden syvyyksiin vuonna 2011, kun Nordstream 1 oli rakenteilla.

Eduskunta hyväksyi kesäkuussa maakaasumarkkinalain, joka luo edellytykset kilpailulle kaasumarkkinoilla. Laki tulee voimaan ensi vuoden alussa.

Suomi on päättänyt myös osallistua Baltian putkiyhteyden rakentamiseen. Balticconnector-kaasuverkko on määrä avata Suomen ja Viron välillä vuonna 2020.

SDP:n kansanedustaja, puolueen presidenttiehdokkaaksi pyrkivä Sirpa Paatero ihmettelee kiirettä.

– Projekti on mielenkiintoinen, sillä peruste markkinaehtoisuuteen on varsin kaukana, kun kaasun hinta on Baltiassa yli 30 prosenttia kalliimpaa kuin Suomessa, hän huomauttaa.

Suomalaiset kaasumarkkinat ovat varsin poikkeukselliset. Venäläinen Gazprom on tällä hetkellä aina yhtiö, joka toimittaa putkikaasua Suomeen. Nesteytettyä maakaasua LNG:tä tuodaan myös jonkin verran laivoilla terminaalien kautta.

Kun Baltia-yhteys avautuu, kaasu kulkee putkessa Suomeen LNG-terminaalista Liettuan Klaipedasta.

Paateron mukaan kaiken taustalla on halu irtautua Venäjä-riippuvuudesta kaasuntuonnissa jo huoltovarmuudenkin takia. Hän ei ole kuitenkaan ollenkaan vakuuttunut, että Baltia-putki ratkaisee ongelman.

– Mistähän muualta kaasu sinne Klaipedaankaan tulisi kuin sieltä samalta Venäjältä, Paatero heittää.

Hän korostaa, että valtionyhtiö Gasum ei pitänyt viisaana lähteä mukaan kaasuverkkohankkeeseen.

Tämä on täysin yritysten välinen kaupallinen projekti.

Myöhemmin, vuonna 2021, on tarkoitus avata putki Liettuasta Puolaan, joka liittäisi Suomen ja Baltian maat Keski-Euroopan markkinoille.

– Suomessa olisi hyvin voitu avata markkinat uusille toimijoille nykyisten omien terminaalien kautta ja liittyä myöhemmin Euroopan verkkoon, kunhan Baltian putket ovat olemassa, Paatero huomauttaa.

Samaan aikaan rakenteilla on myös kaasuputki Venäjältä Saksaan eli Nordstream 2 jo toiminnassa olevan putken viereen. Paatero hämmästelee, miksi EU:n komissio haluaa ottaa putken rakentamisen asialistalleen. Myös Suomea on lähestytty aiheesta. Nordstream 1:n kohdalla komissio ei nähnyt sille tarvetta. Ympäristöluvat valtioilta ovat riittäneet.

– Tämä on täysin yritysten välinen kaupallinen projekti, eikä mikään EU:n tukihanke kuten Baltian kaasuputki.

Hänen mielestään on erikoista, jos pelisäännöt ovat muuttuneet EU:ssa muutamien vuosien aikana.

– Toivoa sopii, että Suomen hallitus osaa erottaa tässä asiallisen puolen. Eli Keski-Euroopan, erityisesti Saksan kaasun tarpeen, jonka vuoksi putkea ollaan rakentamassa kaupallisin perustein.