Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Massavalvonnan kiellolle tiedustelulakeja säädettäessä arvovaltaista tukea

Perustuslakiasiantuntija, professori Tuomas Ojanen katsoo, että tiedustelulakeja säädettäessä, lakeihin tulisi kirjata niin sanottu massavalvonnan kielto.

Hallitus esittää perustuslain muuttamista niin, että jatkossa tavallisella lailla voitaisiin säätää rajoituksista luottamuksellisen viestin salaisuuden suojaan, jos on kyse kansallisen turvallisuuden suojaamisesta.

Hallitus on korostanut, ettei massavalvonnan vaaraa synny, koska luottamusellisen viestin salaisuuteen puuttumisen olisi oltava mahdollisimman kohdennettua ja rajattua eikä yleinen, kohdentamaton ja kaiken kattava tietoliikenteen seuranta mahdollistuisi.

Ojanen painottaa, että lait on saatava sopusointuun myös EU-oikeuden ja EU:n ihmisoikeussopimuksen kanssa.

– EU-tuomioistuin Luxembourgissa on antanut ratkaisuissaan huomattavan yksityisyyden suojaa ja henkilötietojen suojaa painottavia linjauksia. EU-tuomioistuin on painokkaasti korostanut, että tiedonhankinnan on oltava riittävän kohdennettua ja yksilöityä. Kyse ei ole vain perustuslaista vaan myös EU-oikeudesta ja ihmisoikeusvelvoitteistamme, Ojanen sanoo Demokraatille.

Aiemmin myös muun muassa kansainvälisen oikeuden professori Martin Scheinin on nähnyt tiedustelulakiesitysten olevan ristiriidassa EU:n ihmisoikeussopimuksen ja EU:n perusoikeusasiakirjan kanssa

– Tietoliikennekaapelin seuranta on massavalvontaa. Tästä on EU-tuomioistuimen päätös. Massavalvonta loukkaa EU:n tuomioistuimen ratkaisujen mukaan yksityisyyden suojan ydinaluetta, Scheinin sanoi helmikuussa Ylelle.

Valitus tai tuomioistuimen pyytämä ennakkoratkaisu odotettavissa.

EU-tuomioistuin on Luxemburgissa ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuin Strassbourgissa. Tuomas Ojanen arvioi, että ennemmin tai myöhemmin kysymys massavalvonnasta päätyy näiden instanssien ratkaistavaksi esimerkiksi valituksen tai suomalaisen tuomioistuimen EU-tuomioistuimelta pyytämän ennakkoratkaisun kautta.

Massavalvonnan kielto tavalla tai toisella muotoiltuna pitäisikin sisällyttää Ojasen mielestä lakiteksteihin, koska se loisi osaltaan takeita siitä, että ehdotettava tiedustelulakipaketti mahtuu EU-oikeuden ja EU:n ihmisoikeussopimuksen raameihin.

Kun tiedustelulausunnoista on annettu lausuntoja, monet ovat vaatineet massavalvonnan kieltoa joko perustuslain pykälään tai muutosehdotuksen perusteluihin.

Ojanen harkitsisi kiellon sisällyttämistä sotilas- ja siviilitiedustelulakipaketteihin esimerkiksi kohtiin, joissa on kyse tuomioistuimelta haettavasta luvasta tiedonhankintaan verkosta.

– Luvan myöntämisen ehdottomana esteenä voisi olla, ettei tiedustelu tai valvonta saa tarkoittaa yleistä ja kohdentamatonta pääsyä verkkoon, Ojanen pohdiskelee.

– Perustustuslakitasolle sitä ei minun mielestäni välttämättä tarvita, mutta tavallisiin lakeihin, jotka normeeraavat sotilas- tai siviilitiedustelun edellytyksiä ja rajoja perustuslain, ihmisoikeussopimuksen ja EU-oikeuden puitteissa, se pitäisi sisällyttää.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE