Politiikka

Massiivinen lakipaketti lähetekeskusteluun – eduskunta aloittaa tänään tiedustelulakien käsittelyn

Lehtikuva / Vesa Moilanen
Lehtikuva / Vesa Moilanen
Lehtikuva / Vesa Moilanen

Eduskunta aloittaa tiedustelulakien käsittelyn lähetekeskustelulla iltapäivän täysistunnossa.

Uudistuksessa siviili- ja sotilastiedusteluviranomaiset ovat saamassa valtuudet tehdä tiedustelua ilman rikosepäilyä. Edellytyksenä olisi, että tiedustelun avulla voidaan saada tietoa kansallista turvallisuutta vakavasti uhkaavasta toiminnasta.

Odotettavissa on keskustelua ainakin turvallisuusympäristön muutoksesta ja toisaalta kansalaisten yksityisyyden välisestä tasapainosta, tiedustelun rajaamisesta tarkoituksenmukaiseksi ja sen valvonnasta.

Massiivisen lakipaketin läpiviemiseksi tarvitaan muutoksia perustuslain viestisalaisuutta koskeviin säännöksiin. Hallitus haluaa säätää nämä muutokset kiireellisinä, sillä muutoin ne venyvät ensi vaalikaudelle. Kiireelliseen säätämiseen tarvitaan eduskunnan 5/6 enemmistön tuki eli vahva kannatus myös oppositiosta.

Valiokuntakäsittelyn edetessä puolueiden odotetaan ottavan kantaa siihen, pitävätkö ne perusteita riittävinä kiireelliselle menettelylle.

Keskeisessä asemassa on SDP, joka pystyisi yksinään estämään lain säätämisen kiireellisenä.

Tiedustelulakien käsittelyn arvioidaan joka tapauksessa kestävän pitkälle kevääseen.

Erityistä huomiota on herättänyt tietoliikennetiedustelu.

Merkittävä muutos olisi se, että suojelupoliisi ja Puolustusvoimat saisivat oikeuden tiedusteluun myös ilman selvää rikosepäilyä. Perusteluna on, että näin voitaisiin ehkäistä paremmin esimerkiksi terrorismia.

Erityistä huomiota lakiesityksissä on herättänyt tietoliikennetiedustelu, joka tarkoittaa Suomen rajat ylittävän verkkoliikenteen kuten sähköpostiviestien tai Whatsapp-puhelujen seulomista. Tätä on perusteltu tarpeella suojautua vakavilta tietoverkkouhkilta. Tähän asti viranomaisilla ei ole ollut valtuuksia kyseiseen tiedusteluun.

Hallitus on tähdentänyt, että kyse ei ole massavalvonnasta, koska lakiesitykset eivät mahdollista yleistä, kaiken kattavaa tietoliikenteen seurantaa. Tietoa suodatettaisiin tarkoin hakuehdoin ja aina erikseen tuomioistuimen luvalla. Suojelupoliisilla pitäisi olla ensin tieto tai epäilys jonkin selkeän ulkoisen uhkan olemassaolosta.

Suomen sisällä tapahtuvan verkkoliikenteen seulonta olisi kielletty. Tiedustelu koskisi tietoliikennettä, joka siirtyy suomalaisesta viestintäverkosta ulkomaiseen verkkoon tai päinvastoin.

Uusi viranomainen, tiedusteluvaltuutettu.

Tiedustelua tekevien tahojen valvontaa varten perustettaisiin uusi viranomainen, tiedusteluvaltuutettu. Hänellä olisi laajat oikeudet saada viranomaisilta selvityksiä tiedustelutoiminnasta sekä tehdä tarkastuksia näiden toimitiloihin. Valtuutettu voisi myös määrätä, että tiedustelutoiminta on keskeytettävä tai lopetettava, jos hän katsoo, että siinä on menetelty lainvastaisesti.

Tiedusteluvaltuutettu toimisi tietosuojavaltuutetun toimiston yhteydessä. Lisäksi eduskuntaan perustettaisiin erillinen parlamentaarinen valvontavaliokunta.

Huolta on herättänyt erityisesti se, miten valvojien riippumattomuus taataan ja miten valtuutettu saa riittävät resurssit työhönsä.

Myös eduskunnan salassapitosäädöksiin muutoksia.

Eilen julkisuuteen nousi myös se, että eduskunnan salassapitosäännöksiin on tulossa muutoksia. Tiedustelulakipaketin myötä myös eduskunnan työjärjestys on muuttumassa.

Puhemiesneuvoston esitykset muutoksista ovat valmistumassa jo lähipäivinä, arvioi eduskunnan apulaispääsihteeri Timo Tuovinen STT:lle. Puhemiesneuvoston seuraava kokous on jo tiistaina.

Ilta-Sanomat uutisoi maanantaina, että eduskunnan työjärjestykseen on tekeillä muutos, joka kiristäisi suhtautumista tietovuotoihin. Lehden mukaan kansanedustajaa voi jatkossa uhata jopa vankeustuomio, jos hän kertoo valiokunnissa käsiteltävistä salaisista tai vaiteliaisuuden piiriin kuuluvista asioista.

Apulaispääsihteeri Tuovinen sanoi STT:lle, että työjärjestykseen ehdotetaan lisättäväksi pykälä vaitiolovelvollisuudesta ja hyväksikäyttökiellosta. Tuovinen kertoi, ettei nykytilannetta ole tarkoitus muuttaa, vaan tarkoituksena on kirjata jo voimassa oleva tilanne.

– Valmistelua on tehty kuunnellen valtiosääntöasiantuntijoitakin, Tuovinen sanoi.

Muutokset työjärjestykseen koskevat erityisesti uutta, perustettavaa tiedusteluvalvontavaliokuntaa ja sen toimintaa. IS:n mukaan työjärjestyksen muutos on kuitenkin huomattavasti laajempi ja ulottuu koskemaan kaikkea eduskunnan valiokuntatyöskentelyä.

Eduskunnan apulaispääsihteeri Tuovinen kiisti mittavat muutokset nykyisten valiokuntien osalta.

Jakoa

Jaa tämä artikkeli

Viikon 37 Demokraatti
RUOTSIN VALINTA - Melkein kaikki julistautuivat voittajiksi
VILLE RANTA - Rääväkynä ammentaa suomalaisesta ylivarovaisuudesta
SETÄKUISKAAJA - Jenni Karjalainen kertoo, miten setien kanssa tulla toimeen
Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat