Mätää brassilihaa Suomessakin? – Evira tutkii

Kuva: AFP PHOTO/Evaristo Sa
Brasilian presidentti Michel Teme kutsui suurlähettiläät pihvi-illalliselle.

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira kertoo käynnistäneensä selvityksen, joka koskee Suomeen tuotua brasilialaista lihaa. Evira ja lihan tuontiyritykset tutkivat parhaillaan, kuinka paljon Brasiliasta on tuotu lihaa Suomeen.

Kaksi suurta liha-alan yritystä on suljettu Brasiliassa korruptioepäilyjen ja elintarviketurvallisuusongelmien vuoksi. Brasilialaisyritysten epäillään lahjoneen viranomaisia, jotta nämä sallisivat pilaantuneen lihan viennin ulkomaille.

Evira ja tuontiyritykset selvittävät nyt, onko kahdesta suljetusta yrityksestä tuotu lihaa Suomeen.

– Kuluttajan ei tarvitse olla huolissaan. Suomalaiset kaupat ja ravintolat tietävät tuotteidensa alkuperän ja poistavat varmasti maineriskin välttämiseksi epäilyttävät tuotteet ja raaka-aineet myynnistä tai käytöstä, rauhoittelee Eviran johtaja Leena Räsänen tiedotteessa.

Myös EU tutkii

Evira on yhteydessä myös EU-komissioon, joka on aloittanut selvityksen yhdessä Brasilian viranomaisten kanssa. Myös elintarvikeyritykset ovat Eviran mukaan aloittaneet tarkemmat selvitykset tuomiensa tuotteiden toimitusketjuista sekä tehostaneet tuotteidensa laadunvalvontaa.
EU:n ulkopuolelta tuotava liha tarkastetaan aina siinä EU-maassa, johon se ensimmäiseksi saapuu. Ensisijaisesti lihan laadusta vastaavat yritykset omavalvontasuunnitelmansa ja omien laatuvaatimustensa mukaisesti. Sen lisäksi viranomaiset valvovat tuontilihaa riskin perusteella.

Keskustelua aiheesta

EKP uskoo: Ohjauskorkojen nykyinen taso pysynee pidemmän aikaa

Kuva: Lehtikuva

Euroopan keskuspankin neuvosto piti odotetusti kaikki ohjauskorkonsa ennallaan. EKP:n neuvosto odottaa ohjauskorkojen pysyvän nykyisellä tasolla tai sitä alempina pidemmän aikaa ja vielä omaisuuserien ostojen päätyttyäkin.

Ohjauskorko pysyy nollassa prosentissa, talletuskorko –0,40 prosentissa ja maksuvalmiusluoton korko 0,25 prosentissa.

Tästä kuusta lähtien kuukausittaisia ostoja tehdään 60 miljardilla eurolla kuukaudessa. Näin on tarkoitus toimia joulukuun loppuun saakka ja tarvittaessa sen jälkeenkin, kunnes EKP:n neuvosto katsoo inflaatiovauhdin palautuvan kestävästi tavoitteen mukaiseksi.

AVAINSANAT

No nyt alkaa olla vihdoin myönteistä pöhinää – ”Meillä on ihan aidosti nousukausi” 

Kuva: Thinkstock

Tuoreiden talouslukujen perusteella talouden näkymät ovat kirkastuneet selvästi kevään edistyessä. Torstaina julkaistiin iso nippu pörssiyhtiöiden tuloksia ja tuoreita taloustilastoja.

– Minä olen vahvasti sitä mieltä, että meillä on ihan aidosti nousukausi, sanoi OP:n pääjohtaja Reijo Karhinen tulosjulkistuksen yhteydessä.

Kuluttajien luottamus talouteen on vahvaa, mutta hallituksen työllisyystavoitteet ovat vielä kaukana. Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan suomalaisyritysten luottamus jatkoi loivaa kasvuaan huhtikuussa. Moni pörssiyhtiö takoi alkuvuonna vankan tuloksen niin kotimaassa kuin maailmallakin, vaikka pettymyksiäkin oli joukossa. Torstain tulosjulkistajista usea yhtiö oli selvässä nousussa Helsingin pörssissä. Reippaassa nousussa olivat muun muassa Nokia ja rakennusyhtiö YIT.

Kuluttajien usko näkyy lainatiskeillä

Kuluttajien luottamusindikaattori notkahti hienoisesti huhtikuussa, mutta kuva maan taloudesta on valoisin pitkään aikaan, kertoo Tilastokeskus. Hieman yli puolet kuluttajista uskoo, että Suomen taloustilanne kohentuu seuraavan vuoden aikana. Vastaavasti kymmenen prosenttia arvioi tilanteen heikentyvän. Kuva Suomen taloudesta on paras sitten vuoden 2010.

Kotitalouksien luottamus tulevaan on näkynyt myös lainatiskeillä ja asuntokaupassa. Nordea ja OP kertovat, että kevät on ollut vilkas lainatiskeillä.

Rakennusyhtiö YIT arvioi asuntojen kysynnän pysyvän hyvällä tasolla Suomessa. Yhtiö uskoo, että asuntojen hintakehitys jatkaa eriytymistään kasvukeskusten ja muun maan välillä.

Yritysten luottamuksessa loivaa kasvua

Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan suomalaisyritysten luottamus jatkoi loivaa kasvuaan huhtikuussa. Kaikilla päätoimialoilla luottamus oli pitkäaikaista keskiarvoa korkeammalla. Erityisesti palvelualalla luottamus on keskiarvoon verrattuna korkealla, koska myynti on kasvanut ripeästi ja odotukset ovat myönteiset. Vähittäiskaupan alalla luottamus notkahti, kun muilla päätoimialoilla se vahvistui tai pysyi vakaana.

Kesko ennakoi osavuosikatsauksessaan kaupan alan kasvavan Suomessa. Samalla Kesko arvioi kilpailun Suomen päivittäistavarakaupassa jatkuvan kireänä.

Kansantaloudessa päänsärkyjä riittää

Vaikka taloudessa on paljon myönteisiä merkkejä, murheita Suomen taloudessa edelleen riittää. Työttömyysasteen trendi oli maaliskuussa 8,7 prosenttia ja työllisyysasteen kausi- ja satunnaisvaihtelusta tasoitettu trendi 69,2 prosenttia. Kausitasoitettu luku tarkoittaa, että luvuista on poistettu vuodenajoista johtuva vaihtelu. Hallituksen 72 prosentin työllisyystavoitteesta ollaan kaukana.

Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki huomauttaa, että kaikesta optimismista ja alkuvuoden hyvistä kasvuluvuista huolimatta työttömyysaste oli maaliskuun tilaston mukaan kausitasoitettuna pysynyt samassa 8,7 prosentissa jo 8 kuukautta putkeen.

Kaukana oleva työllisyystavoite tarkoittaa, että valtion taloutta pitää lähivuosina paikata edelleen miljarditolkulla velalla. Puoliväliriihen yhteydessä julkistettujen lukujen perusteella valtiovarainministeriö haarukoi valtion budjetin olevan hävittäjähankintojen myötä 3,6 miljardia euroa alijäämäinen vielä vuonna 2021. Tuoreita arvioita Suomen talouden näkymistä saadaan perjantaina, kun valtiovarainministeriö julkistaa talousennusteensa.

Olli Kuivaniemi, Heta Hassinen

Björn Wahlroos pelottelee HS:ssä taas – onneksi tällä kertaa ruotsalaisia

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Sammon ja Nordean hallitusten puheenjohtaja Björn Wahlroos sanoi HS:lle ennen Sammon yhtiökokouksen alkua torstaina, että Nordean muutto Suomeen tai Tanskaan alkaa näyttää todennäköiseltä. Wahlroos ihmetteli Suomen päättäjien passiivisuutta asiassa.

Nordean pääkonttorin muutto joko Suomeen tai Tanskaan alkaa näyttää jo todennäköiseltä. Näin sanoi Nordean ja Sammon hallitusten puheenjohtaja Björn Wahlroos HS:lle ennen Sammon yhtiökokouksen alkua torstaina.

– Me olemme vakavissamme. Ruotsin kaavailema vakausmaksu on meille yksinkertaisesti aivan liian korkea. Eikä kyse ole vain helmikuussa ilmoitetusta korotuksesta, vaan myös Nordealle kaavailtu alkuperäinen taso oli liian korkea, Wahlroos sanoi.

Ruotsin hallitus kertoi helmikuun lopussa kaavailevansa pankeilta perittävän niin sanotun vakausmaksun huomattavaa korottamista. Nordea tiedotti, että se olisi merkinnyt pankin vakausmaksun kymmenkertaistumista nykyisestä noin 50 miljoonasta eurosta.

Jo ennen helmikuun ilmoitusta Nordea oli HS:n mukaan neuvotellut pitkään, minkä suuruista vakausmaksua sen tulisi maksaa tulevaisuudessa. Nordean aiheuttama riski Ruotsin pankkijärjestelmälle moninkertaistui sen jälkeen, kun pankin tytärpankit ja tase muissa Pohjoismaissa keskitettiin Tukholmaan tämän vuoden alussa.

R

AVAINSANAT

”Käsittämätön linjaus verottajalta” – Eläkeläisjärjestö raivostui: Eikö saa enää edes syömistä tarjota?

Kuva: Thinkstock

Eläkkeensaajien keskusliitto EKL ei hyväksy verohallinnon uutta päätöstä. Ohjeen mukaan vapaaehtoistoiminnassa tarjottava maksuton ruokailu katsotaan veronalaiseksi tuloksi.

Jos yleishyödyllinen yhteisö tai julkisyhteisö tarjoaa kahvia, kahvileipää tai virvokkeita, sitä ei vielä pidetä veronalaisena ateriana. Mutta jos tarjoilu on niin runsas, että se korvaa normaalin lounasruoan tai illallisen, kyse on veronalaisesta ateriaedusta – jos ateria saadaan vastikkeena tehdystä työstä. Jos vapaaehtoiselle kuitenkin annetaan edellä mainittu etu, siitä ei voida tehdä ennakonpidätystä. Henkilön pitäisi itse ilmoittaa verottajalle veronkannon yhteydessä saamastaan etuudesta.

EKL:n jäsenyhdistyksissä toimii monituhatpäinen vapaaehtoistyöntekijöiden ja vertaisohjaajien armeija eri liikunta- ja kulttuuriryhmien vetäjinä. Liitto muistuttaa, että sen yhdistyksissä tekee vapaaehtoistyötä noin 6 500 henkilöä, jotka käyttävät aikaansa muiden hyväksi noin 90 000 tuntia kuukaudessa.

– Vapaaehtoisemme tekevät myös erittäin tärkeää työtä ulkoiluttaen vanhuksiamme sekä auttamalla heitä muutenkin monin eri tavoin. Mielestämme 100-vuotias Suomi ei ole koskaan osannut arvostaa eläkkeensaajajärjestöjen ja niiden jäsenyhdistysten tekemää äärettömän arvokasta työtä tarpeeksi, EKL jyrähtää.

Ylijäämäruoka on mieluummin laitettava biojätteeksi kuin tarjota se vapaaehtoisille.

Liitto pelkää, että mahdolliset veroseuraamukset eivät houkuttele uusia ihmisiä vapaaehtoistyöhön vaan päinvastoin karkottaa heidät tämän tärkeän työn parista.

– Esimerkiksi palvelutaloissa tullaan tämän verottajan käsittämättömän linjauksen myötä tilanteeseen, että ylijäämäruoka on mieluummin laitettava biojätteeksi kuin tarjota se vanhuksia ulkoiluttaville vapaaehtoisille.

Vapaaehtoistyöntekijöiden aterioiden verovapaudesta ei ole säädetty laissa erikseen. Eläkeläisjärjestö vaatii että tuloverolain 71 §:ään on ehdottomasti lisättävä veronalaisuutta koskeva poikkeus myös vapaaehtoisten ateriaetuudesta.

Keskustelua aiheesta

Apuselta täystyrmäys neljän päivän työviikolle – ”Kaunis ja ihailtava ajatus, joka ei toimi käytännössä”

Kuva: Topi Juga
Keskustelu työviikon lyhentämisestä puhututti panelisteja (vasemmalta) Jaakko Kianderia, Inka Douglasia ja Matti Apusta. Keskustelua veti Marja-Liisa Rajakangas STTK:sta.

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK julkaisi torstaiaamuna pidetyssä keskustelu- ja julkistamistilaisuudessa pamfletin ”Jos työviikko olisi neljä päivää?”.

Tilaisuudessa keskustelijoina toimivat Elinkeinoelämän valtuuskunta Evan toimitusjohtaja Matti Apunen, työeläkeyhtiö Ilmarisen johtaja Jaakko Kiander sekä STTK:n lakimies Inka Douglas.

Julkistamistilaisuuden avauspuheenvuorossa STTK:n puheenjohtaja Antti Palola korosti, ettei STTK halua pamfletilla esittää työviikon lyhentämistä, vaan avata ennen kaikkea työajasta käytävää keskustelua.

STTK:n mukaan suurin osa suomalaisista uskoo viikkotyöaikansa pidentyvän tulevaisuudessa. Samanaikaisesti uskotaan työmarkkinoiden polarisoitumiseen: osalla työmäärä kasvaa ja osa ei saa tehdä niin paljon töitä kuin haluaisi.

Tiedot ilmenevät STTK:n Aula Researchilla teettämästä tutkimuksesta, johon vastasi 1 177 työssäkäyvää ja opiskelevaa, 18-65-vuotiasta suomalaista maaliskuun lopulla.

Vastaajista enemmistö (55 %) uskoo viikkotyöaikansa pidentyvän seuraavan 20 vuoden aikana. Arvio työajan pitenemisestä ei kuitenkaan vastaa suomalaisten toiveita. Selvästi yli puolet (61 %) vastaajista haluaisi lyhentää työaikaa, jotta työtä riittäisi useammalle.

Neljäsosa työssäkäyvistä (26 %) olisi valmis jakamaan osan töistään työttömien työllistämiseksi. Näin siitä huolimatta, että palkka alenisi työajan lyhentymistä vastaavassa suhteessa. Lähes yhtä suuri osa (25 %) vastaajista ei osaa kertoa kantaansa. Puolet (49 %) ei haluaisi tinkiä omastaan työttömien työllistämiseksi.

Evan toimitusjohtaja Matti Apunen antoi julkistamistilaisuudessa esitykselle täystyrmäyksen.

Apusen mukaan ajatus siitä, että otetaan vähän kaikkien työajasta, jotta voimme antaa enemmän joillekin on ”kaunis ja ihailtava”. Se ei kuitenkaan matemaattisista ja psykologisista syistä voi toimia.

– Lyhennetty työaika ei lisää työllisyyttä, jos se ei lisää työllistämisen kannattavuutta. Vasta jos työajan lyhentäminen laskee työvoimakustannuksia tai nostaa tuottavuutta, se tuottaa parempaa työllisyyttä, Apunen painotti.

– Käytännössä kuitenkin käy päinvastoin ja työvoimakustannukset nousevat, jos sama palkka maksetaan pienemmästä tuntimäärästä, hän jatkoi.

Ilmarisen johtajan Jakko Kianderin mukaan työviikon lyhentämisen suurimpina esteinä ovat väestön vanheneva ikärakenne sekä tuottavuuden kasvun heikkeneminen.

– Olen pessimistinen työajan lyhenemiselle edes tulevaisuudessa, sillä väestön ikärakenteen vanhenemiselle ei ole näkyvissä loppa, Kiander totesi.

Olen pessimistinen työajan lyhenemiselle edes tulevaisuudessa, sillä väestön ikärakenteen vanhenemiselle ei ole näkyvissä loppa.

STTK:n Palola ei usko, että nykytyöaika on työaikojen kehityksen päätepiste.

– Suomessa työaika on lyhentynyt eri tavoin lähes puoleen siitä, mitä se oli 1900-luvun alussa. Sen on mahdollistanut tuottavuuden kasvu, josta osa on siirtynyt palkkoihin, osa lyhyempiin työaikoihin.

– Taantuma on pitänyt talouskasvun nollassa ja luonut painetta työaikojen pidentämiseen, mikä Suomessa näkyy muun muassa kilpailukykysopimuksessa. Samalla globaali kilpailu ja teknologinen kehitys eriyttävät työaikoja kysynnän vaihtelun mukaan, Palola tiivisti.

Pamfletin julkaistamistilaisuudessa keskustelua herätti myös maakohtaisen työkulttuurin vaikutus työaikoihin sekä teknologisen kehityksen myötä yleistynyt vapaa- ja työajan sekoittuminen.

Panelistien mukaan työpäivän päättymisen entistä liukuvampi raja asettaa haasteita työnjohtamiselle sekä työntekijöiden jaksamiselle.

– Suomessa ollaan lojaaleja työpaikalle ja työajat saattavat helposti mennä överiksi. Esimiehen on tärkeä kertoa työtehtävien tavoitteet ja valvoa työntekijän liikarasittumista, Kiander sanoi.

STTK:n mukaan työ on hyvinvoinnin kivijalka, mutta Suomessa on korkea työttömyys, vaikea pitkäaikaistyöttömyys ja nuorisotyöttömyys. Samanaikaisesti digitalisaatio ja tekoäly luovat työtä, mikä ei ole entiseen tapaan sidottu aikaan ja paikkaan.

Vaikka teknologinen kehitys syö työpaikkoja, historiassa tapahtuneet teknologiset murrokset ovat osoittaneet kuinka ne eivät kuitenkaan syö työtä.

– Työnteon kahdeksasta neljään –periaate ei tulevaisuudessa välttämättä ole vallitseva idea, eikä työtä ehkä riitä kaikille, Palola perusteli.

Keskustelun päätteeksi Apunen korosti, että vaikka teknologinen kehitys syö työpaikkoja, historiassa tapahtuneet teknologiset murrokset ovat kuitenkin osoittaneet, että ne eivät syö työtä. Muutokset puolestaan luovat aina myös uusia aloja.

Pitkällä tähtäimellä työajan lyheneminen on STTK:n arvion mukaan edelleen mahdollista. Talouden ”uusi normaali” ennustaa kuitenkin talouskasvun hidastumista. Jos ennuste toteutuu, työajan lyhennys on ehkä totta nyt syntyville sukupolville.