Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Mauno Koiviston kunniamerkit esille Turun linnassa – näyttely avoinna syyskuun puoliväliin saakka

Tellervo (vasemmalla) ja Assi Koivisto presidentti Mauno Koiviston jatkosodassa ja valtiovierailuillaan saamien kunniamerkkien äärelläTurun linnassa avautuvassa Kahden presidenttikauden kunnia -näyttelyssä.

Presidentti Mauno Koiviston kunniamerkkeihin voi perehtyä Turun linnassa keskiviikosta lähtien syyskuun puoliväliin.

Demokraatti

Demokraatti

Näyttely Kahden presidenttikauden kunnia – Mauno Koiviston kunniamerkit tuo esille paitsi presidenttikausien valtiovierailuilla saadut kunniamerkit, myös Koiviston sotilaana jatkosodassa saamat kunniamerkit.

Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikunnat ovat halunneet esitellä kaikki presidentti Koiviston kunniamerkit hänen syntymäkaupungissaan Turussa.

Ohjesääntöjen mukaan useimmat kunniamerkit kuuluu palauttaa asianomaiseen maahan haltijan kuoleman jälkeen. Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikunnat ovat halunneet esitellä kaikki presidentti Mauno Koiviston kunniamerkit ennen niiden palauttamista.

Turun museokeskukselle tarjottiin mahdollisuus esitellä kunniamerkit ensin, koska Mauno Koivisto oli kotoisin Turusta. Näyttely siirtyy Turun jälkeen Kansallisarkistoon Helsinkiin, jossa se on osa Kunniamerkkien kertomaa – Suomen ritarikuntalaitos 100 vuotta -näyttelyä 2018–2019.

Presidentti Mauno Koiviston jatkosodassa ja valtiovierailuillaan saamia kunniamerkkejä esillä Turun linnassa. Kuva: Lehtikuva.

Filosofian tohtori Mauno Koivisto (1923–2017) oli Suomen yhdeksäs presidentti vuosina 1982–1994. Hänen kaksi virkakauttaan sijoittui aikaan, jolloin rautaesirippu kaatui ja valtiolliset muutokset tapahtuivat Euroopassa (Neuvostoliitto, Itä-Saksa, Unkari, Jugoslavia ja Puola).

Lisää aiheesta

Presidentti Koivisto sai jo ollessaan ministerinä vastaanottaa kunniamerkkejä maista, jotka sittemmin saivat uuden, useimmiten palautetun valtionmuodon (Unkari ja Puola). Tasavallan presidenttinä hän vastaanotti näiden maiden uudet kunniamerkit valtiovierailujen yhteydessä. Kunniamerkkien vaihtaminen kahden valtion välillä on perinne, joka on lähtöisin 1400-luvulta.

Sotaveteraanina presidentti Mauno Koivisto on myös ainoa presidentti, joka on ollut mukana sodassa rivimiehenä. Jatkosodassa saadut kunniamerkkinsä hän kantoi usein virallisissa tilaisuuksia kun kunniamerkkejä kannetaan ja ennen kaikkea tilaisuuksissa, jossa hänen joukko-osastonsa veteraanit kokoontuivat.

Näyttelyn avajaisissa keskiviikkona sen antia esittelee tutkija Tom Bergroth. Läsnä tilaisuudessa ovat rouva Tellervo Koivisto ja Assi Koivisto.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE