”Me katalonialaiset olemme ansainneet oikeuden tulla kuulluiksi” – 90% äänesti itsenäisyyden puolesta

Kuva: Lehtikuva

Katalonian aluehallinnon mukaan itsenäisyyden puolesta on alustavien tulosten mukaan äänestänyt 90 prosenttia äänensä antaneista ihmisistä. Aluehallinnon tiedottaja Jordi Turullin mukaan 2,02 miljoonaa katalonialaista äänesti itsenäisyyden puolesta. Äänestämässä kävi Turullin mukaan kaikkiaan noin 2,26 miljoonaa ihmistä.

Lähes 8 prosenttia eli reilu 176 000 ihmistä äänesti itsenäisyyttä vastaan, hieman reilut 2 prosenttia äänesti tyhjää ja vajaa 0,9 prosenttia äänistä hylättiin. Arviolta 15 000 ääntä on myös edelleen laskematta, Guardian kertoo.

BBC:n ja Politico-verkkolehden mukaan äänestysprosentti oli noin 42 prosenttia.

Espanjan poliisi sulki eilen äänestyspaikkoja ja takavarikoi vaaliuurnia kansanäänestyksen estämiseksi. Turullin mukaan viranomaiset ovat laskeneet, että arviolta 770 000 kansanäänestyksessä annettua ääntä on hävinnyt. Hänen mukaansa 400 äänestyspaikkana käytettyä koulua suljettiin ja useita äänestyslappuja myös suoraan varastettiin, Guardian kertoo.

EU ei voi enää katsoa toiseen suuntaan.

Katalonian alueen johtaja Carles Puigdemontin mukaan Katalonia on voittanut oikeuden itsenäisyyteen kansanäänestyksen myötä. Hän lausui kommenttinsa tv-puheessa ennen äänestystulosten julkistamista.

BBC:n mukaan Puigdemont myös sanoi, että ovi yksipuoliselle itsenäisyyden julistukselle on avattu.

– Hallitukseni lähettää lähipäivinä äänestyksen tulokset Katalonian parlamentille, jotta parlamentti voi toimia kansanäänestystä koskevan lain mukaisesti.

Hän myös sanoi, että EU ei voi enää sunnuntain tapahtumien jälkeen katsoa toiseen suuntaan Katalonian suhteen.

– Me katalonialaiset olemme ansainneet oikeuden tulla kuulluiksi Euroopassa, Puidgemont sanoi Guardianin mukaan.

Espanjan hallituksen ja perustuslakituomioistuimen mukaan sunnuntaina järjestetty kansanäänestys on laiton.

Yli 800 katalonialaista saanut hoitoa poliisiväkivallan vuoksi.

Yli 800 ihmistä on ollut hoidettavina sairaaloissa tai terveyskeskuksissa Kataloniassa poliisiväkivallan vuoksi, kertovat alueen terveysviranomaiset Twitterissä. Hoidettavana on viimeisimmän tiedon mukaan ollut 844 ihmistä.

Espanjan pääministeri Mariano Rajoy on kiittänyt televisiopuheessaan Espanjan poliisin toimintaa. Pääministerin mukaan poliisi on toteuttanut saamansa tehtävän mandaattinsa mukaisesti.

– Laillinen järjestys taattiin Kataloniassa, kun kansanäänestys itsenäistymisestä estettiin, Rajoy sanoi.

Poliisi sulki äänestyspaikkoja ja takavarikoi vaaliuurnia Kataloniassa tänään järjestetyn kansanäänestyksen estämiseksi. Poliisi myös pamputti ja ampui kumiluodeilla äänestämään tulleita.

Espanjan sisäministeriö on aiemmin kertonut, että ainakin 12 poliisia loukkaantui yhteenotoissa.

Useat liitot ja yhdistykset vaativat, että Kataloniassa järjestetään tiistaina yleislakko ”vakavien oikeuksiin ja vapauteen kohdistuneiden rikkomusten takia”, AFP kertoo. Lakkoa on vaatinut AFP:n mukaan jo yli 40 liittoa ja yhdistystä.

Taas ampumistapaus USA:ssa: Ainakin kolme kuollut

Kuva: Lehtikuva
Joukkoampumiset alkavat olla Yhdysvalloissa jokaviikkoisia. Lokakuun alussa Las Vegasissa kuoli ihmistä 58 luoteihin.

Ainakin kolme ihmistä on kuollut ampumistapauksessa Marylandin osavaltiossa Yhdysvalloissa. Edgewoodin kaupungissa tapahtuneessa välikohtauksessa haavoittui kaksi ihmistä. Kaikki uhrit olivat töissä liikkeessä, joka myy ja asentaa graniittisia keittiötasoja.

Poliisin mukaan epäilty on tunnistettu, mutta hän pakeni paikalta. 37-vuotiasta miestä etsitään parhaillaan. Hänellä epäillään olleen jokin yhteys liikkeeseen, mutta poliisi ei kertonut asiasta tarkempia tietoja.

Harfordin sheriffin Jeffrey Gahlerin mukaan tapauksessa ei ole muita epäiltyjä.

Yhdysvalloissa on tänä vuonna tapahtunut jo 285 joukkoampumista, kun mukaan lasketaan tapaukset, joissa uhreja on neljä tai enemmän.

”Rastita Sobtshak” – FT: Tv-tähti pyrkii Venäjän presidentiksi

Kuva: Lehtikuva

Venäläinen seurapiiri- ja televisiotähti Ksenia Sobtshak (kuvassa) ilmoittaa Financial Timesin mukaan asettuvansa ehdolle Venäjän presidentinvaaleihin. Sobtshak kirjoittaa talouslehti Vedomostissa, että hänen ehdokkuutensa on tarkoitettu vastalauseeksi kaikille.

– Haluatko kertoa mielipiteesi, mutta ehdokastasi ei ole päästetty ehdolle? Eikö ehdokasta löydy? Rastita Sobtshak. Et valitse häntä presidentiksi. Käytät vain rauhanomaista ja laillista keinoa sanoa ”Jo riittää!”, Sobtshak kirjoitti.

Presidentti Vladimir Putin ei ole vielä ilmoittanut ehdokkuudestaan maaliskuun vaaleissa. Hänen ilmoitustaan odotetaan vuodenvaihteeseen mennessä.

Ksenia Sobtshakin isä oli tunnettu uudistusmielinen poliitikko Anatoli Sobtshak. Vuonna 2000 kuollut isä-Sobtshak oli Putinin läheinen yhteistyökumppani.

Ranska tiukentaa lakejaan: Sallii laajat valtuudet kotietsintöihin ja rajoittaa vapaata liikkumista

Kuva: Lehtikuva

Ranskan parlamentti on hyväksynyt uuden terrorismilain, joka antaa viranomaisille laajat valtuudet tehdä kotietsintöjä ja rajoittaa vapaata liikkumista. Lisäksi viranomaiset saavat luvan sulkea uskonnollisia kohteita, joita epäillään radikaalien aatteiden levittämisestä.

Uusi lainsäädäntö korvaa poikkeustilan, joka otettiin käyttöön Pariisissa toissa vuonna tehtyjen terrori-iskujen jälkeen. Näissä iskuissa kuoli 130 ihmistä, mutta myöhemmin tapahtuneiden iskujen kuolonuhrien määrä on ylittänyt 230. Poikkeustilaa on sen jälkeen jatkettu kuusi kertaa.

Lainsäädännön tiukennuksesta on käyty kiivasta keskustelua Ranskassa, mutta kansalaiset ovat mielipidetiedustelujen perusteella niihin tyytyväisiä. Tuoreessa kyselyssä uusia toimia kannatti 57 prosenttia vastaajista. Presidentti Emmanuel Macron kehotti viranomaisia hyödyntämään annettuja valtuuksia täysimittaisesti.

Tarkoitus on tehostaa tiedustelua vankiloissa, joissa radikalisaation epäillään leviävän tehokkaasti. Viranomaiset saavat valtuudet tehdä tarkastuksia raja-alueilla, rautatieasemilla, satamissa ja lentokentillä.

Ihmisoikeusryhmät epäilevät, että tarkastukset kohdistuvat yhä suuremmassa määrin maahanmuuttajiin ja muslimeihin.

”Tämä on erittäin vakavaa” – pommi-isku poliisiasemaa vastaan järkytti

Kuva: Lehtikuva

Ruotsalaispoliitikot ja poliisit tuomitsivat keskiviikkona yhteen ääneen edellisen yön pommi-iskun Helsingborgin poliisiasemaa vastaan.

– Tämä on erittäin vakavaa. Hyökkäys poliisia vastaan on hyökkäys demokratiaamme vastaan, paheksui pääministeri Stefan Löfven.

Löfvenin mukaan kamppailua rikollisuutta vastaan on jatkettava ja tiivistettävä, tiukentamalla lainsäädäntöä ja vahvistamalla poliisin voimavaroja.

Räjähdys noin puoli yhdeltä paikallista aikaa aiheutti merkittäviä aineellisia vahinkoja, mutta kukaan ei loukkaantunut. Räjähdys tuhosi poliisitalon sisäänkäynnin ja aiheutti tuhoa myös talon sisätiloissa.Tekijöistä tai iskun motiiveista ei ollut tietoa, mutta Aftonbladetin mukaan kyseessä oli erittäin voimakas räjähde.

Myös oppositio tuomitsi iskun. Maltillisen kokoomuksen oikeuspoliittinen edustaja Tomas Tobé vaati vankeusrangaistusten kaksinkertaistamista ja poliisille lisätukea.

– Rikolliset yrittävät vahvistaa asemiaan ja meidän on tarmokkaasti vastattava tähän, Tobé sanoi.

He haluavat osoittaa uskaltavansa käydä myös poliisin kimppuun.

Ruotsin poliisien liitto totesi kommentissaan, ettei isku tullut yllätyksenä. Uhkaukset ja väkivalta poliiseja kohtaan ovat yleistyneet viime vuosina.

– Olemme nähneet useita tämänkaltaisia hyökkäyksiä poliisiasemia ja -autoja vastaan. Poliiseihin kohdistuva uhkakuva on pahentunut parin viime vuoden aikana, sanoi liiton puheenjohtaja Lena Nitz.

Liiton teettämän kyselyn mukaan noin 40 prosenttia poliiseista sanoi joutuneensa edellisen 12 kuukauden aikana uhkausten, väkivallan tai painostuksen kohteeksi. Lähes 70 prosenttia arvioi, että tilanne on pahentunut kahden vuoden aikana.

Nitz arvioi, että Helsingborgin iskun taustalla ovat ammattirikolliset ja että sen tavoitteena on poliisin pelottelu.

– He haluavat osoittaa uskaltavansa käydä myös poliisin kimppuun. Siksi on niin tärkeää, että toimiin tartutaan, koska muuten on vaarana, että näitä hyökkäyksiä tulee lisää, Nitz sanoi.

Presidentti Niinistö uskoo, että Turkin Erdogan vastaa suomalaistoimittajaa koskeneeseen kirjeeseen 

Kuva: Lehtikuva
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan ei vielä ole vastannut Suomen kirjeeseen.

Turkin suurlähettilään kutsuminen keskusteluun ja presidentti Recep Tayyip Erdoganille lähetetty kirje ovat diplomaattikäytännössä vahvoja reaktioita, presidentti Sauli Niinistö sanoo. Hänen mukaansa Suomi ei viivästynyt vastauksessaan, kun Turkissa suomalaistoimittaja tuomittiin vankeuteen viime viikolla.

Niinistön mukaan Erdogan ei ole vielä vastannut kirjeeseen. Niinistö arvioi, että kirjeeseen varmasti vastataan jollain tavalla.

Valtiosihteeri Stenlund: Albayrak valittanut seuraavaan oikeusasteeseen

Turkissa vankeustuomion kirjoittamastaan jutusta saanut suomalainen toimittaja Ayla Albayrak on valittanut tuomiostaan seuraavaan oikeusasteeseen, kertoo ulkoministeriön valtiosihteeri Peter Stenlund.

Stenlund keskusteli tänään Albayrakin tapauksesta turkkilaisen kollegansa kanssa Turkin pääkaupungissa Ankarassa.
Albayrak sai äskettäin kahden vuoden ja yhden kuukauden tuomion Wall Street Journal -lehdessä elokuussa 2015 julkaistusta Kaakkois-Turkin kurdialuetta käsittelevästä jutusta.