Turva – Hymy

”Me olemme lirissä tämän kokonaisuuden kannalta” – Etämyynti-vääntö valvotti eduskuntaa – oppositio syyttää hallitusta Alkon aseman vaarantamisesta

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Perjantain puolelle reippaasti venynyttä alkoholilain lähetekeskustelua eduskunnassa hallitsi kysymys alkoholin etämyynnistä eli sen tilaamisesta ulkomailta niin, että etämyyjä lähettää tai kuljettaa alkoholin Suomeen.

Oppositio haluaisi säätää alkoholilain pykälään etämyynnin kiellon. Myös perustuslakivaliokunta on tukenut asiaa.

Hallituksen esityksessäkin etämyyntikielto jossakin käsittelyn vaiheessa luki. Sosiaali- ja terveysvaliokunta päätti hallituksen edustajien voimin, että kielto lukee vain lain perusteluissa.

Etämyyntikiellon takana oppositiossa nähdään vielä isompi huoli, sen puuttuminen voisi johtaa Alkon monopolin murtumiseen.

Kansanedustaja Timo Harakka (sd.) totesi, että hallitus on luomassa Suomeen oikeudellisesti epäselvän tilanteen, joka voi houkutella testaaman suomalaista lainsäädäntöä ja sitä, miten se suhtautuu etämyyntiin.

Harakka muistutti, että ketään ei saa pitää syyllisenä rikokseen eikä tuomita rangaistukseen sellaisesta teosta, jota ei ole tekohetkellä säädetty laissa rangaistavaksi.

– Kun te haluatte ottaa tämän valtavan riskin ja vaarantaa Alkon aseman, millä te perustelette tämän valtavan kiireen, Harakka sanoi ja viittasi siihen, että sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö alkoholilaista valmistui tänään eli samana päivänä, kun eduskunta alkoi jo keskustella asiasta.

Rinne varoitti: Epäselvä tilanne voi johtaa vahingonkorvausvastuisiin.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne kävi hänkin juristina etämyyntiä läpi oikeusnäkökulmasta.

Hän nosti esiin muutoinkin paljon keskustelussa näkyneen Visnapuu- tai Alkotaxi-oikeustapauksen. Siinä hovioikeus katsoi, että Väkevien juomien etämyynnin ei tarvitse olla sallittua Alkon monopolin vuoksi.

Rinne katsoi, että nyt hallitus on viemässä Suomea sellaiseen oikeustilaan, jossa etämyyntiä järjestämään pyrkivän asiakkaan näkökulmasta hän sanoisi juristina, että nyt pitäisi hakea korkeimmasta oikeudesta purku, jos valitusluvan hakemusaikaa ei enää ole.

Rinne muistutti, että jos perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.), kuten tämä salissa lupasi, käynnistää nyt työryhmän pohtimaan etämyynnin lainsäädäntöä, syntyy myös riski, että epäselvä oikeudellinen tilanne johtaa etämyynnin leviämiseen ja markkinan aukeamiseen selvityksen aikana.

– Se johtaa oikeusriitoihin ja saattaa johtaa merkittäviin vahingonkorvausvastuisiin investointien näkökulmasta, Rinne sanoi – ja tämä tapahtuisi siis siinä tapauksessa, ettei lainsäädäntö laiteta samoin tein kuntoon eli jos etämyyntiä ei kielletä pykälätasolla alkoholilaissa.

Vihreiden kansanedustaja Satu Hassi sanoi pitävänsä Rinteen kuvaaman riskin realisoitumista todennäköisenä. Rinteen tavoin hän toivoi sen vuoksi, että myyntikielto kirjattaisiin jo nyt samoin tein lakiin.

Entinen perhe- ja peruspalveluministeri, kansanedustaja Juha Rehula katsoi, että jo hovioikeudessa käsitelty oikeustapaus nojaa voimassaolevaan lainsäädäntöön ja totesi, että siinä etämyyntiasiakin on siinä käsitelty. Oikeuden päätös ei siis käytännössä murra etämyyntikieltoa.

– Se ei ole lainvoimainen, Harakka kailotti Rehulalle salissa kaksi kertaa.

”Mitä ihmettä pääministeripulue keskusta pelkää?”

Ministeri Annika Saarikko tulkitsi eduskuntakeskustelua todeten, että Suomessa on voimakas halu ja tahto puolustaa Alkon monopolia. Hän sanoi suhtautuvansa myös Alkon omistajaohjauksesta äärimmäisen vakavasti monopolin säilyttämiseen.

Rinne kiitti kannasta, mutta piti kiinni siitä, että Alkon yksinoikeus voi lähteä leviämään hallituksen vaatiman epäselvän lainsäädännön takia käsiin.

– Nyt jos joku ulkomaalainen kuuntelee tätä keskustelua ja lopputulos on, että tämä esitys hyväksytään ilman sitä kieltoa (etämyynnin kieltoa), se johtaa käytännössä siihen, että me olemme lirissä tämän kokonaisuuden kannalta, Rinne sanoi.

Ministeri Saarikko myönsi eduskunnassa, että etämyynnin kiellon poisjäännin taustalla ovat myös hallituksen poliittiset erimielisyydet.

Kansanedustaja Päivi Räsänen totesi, ettei ole vaikea arvata, mikä taho on ollut asiaa jarruttamassa ja viittasi kokoomukseen.

– Ihmettelen, kun tätä alkoholilain kokonaisuusuudistusta on monta vuotta valmisteltu ja ministeriön pätevät virkamiehet ovat virkavastuulla tämän pykälän sinne valmistaneet, mikä estää ettei sitä voitaisi tässä käsittelyssä hyväksyä, Räsänen sanoi etämyyntikieltoon viitaten.

– Mitä ihmettä pääministeripulue keskusta pelkää kun se näin kiireessä haluaa viedä tätä lakia eteenpäin? kansanedustaja Sanna Marin (sd.) kysyi.

”Kun käyttää tahtipuikkoa arvoisa kokoomus, tulee myös vastuu.”

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenen Anneli Kiljusen mukaan kenellekään valiokunnan jäsenelle ei jäänyt epäselväksi, kuka alkoholilain käsittelyä eduskunnassa ja valiokunnassa ohjaa.

– Se on selkeästi kokoomus. Siltä osin, kun me esimerkiksi yritimme saada näihin asioihin muutoksia, kokoomus muistuttaa meitä monta kertaa siitä, että tämä on hallitusohjelmassa sovittu, kirjan mukaan mennään ja mitään muutoksia ei tehdä. Sen seurauksena ei saatu aitoa käsittelyä eikä myöskään pykälälle 32 saatu todellista asiantuntijakuulmeista aikaiseksi.

Pykälä 32 käsittelee alkoholijuomien maahantuontia.

– Kiistaton tosiasia on se, että jättämällä pykälästä pois etämyyntimääräykset, syntyy tilanne, jossa etämyyntilupia ei enää tarvita, eikä muuta kuin panee kaupan päälle Suomen rajojen ulkopuolella ja lähtee myymään tänne, kansanedustaja Eero Heinäluoma (sd.) kuvasi hallituksen toiminnan odotettavissa olevia seurauksia.

– Toinen asia mikä on tullut selväksi on, että tahtipuikkko täällä käyttää kokoomus. Mutta kun käyttää tahtipuikkoa arvoisa kokoomus, tulee myös vastuu, ja raskas vastuu. Te olette nyt viemässä sellaista päätöksentekoa eteenpäin, jonka seurauksia ei ole eduskunnalle avoimesti kerrottu, Heinäluoma jatkoi.

”Heeeii, edustaja Wallinheimo.”

Myös hallituspuolueiden kansanedustajat ottivat yhteen salissa. Kun sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Hannakaisa Heikkinen kävi omassa puheenvuorossaan läpi pohjoismaisia alkoholimonopoleja, hän tuli Tanskaan, jossa sitä ei poikkeuksellisesti ole.

Kokoomuksen kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo huuteli Heikkisen puheenvuoron väliin.

– Heeeii, edustaja Wallinheimo, tarkoittaako tuo teidän huutelu, että te vastustatte Alkon monopolin suojaamista, tämä sai Heikkisen kysymään.

Wallinheimo totesi, että lähtökohtana hallituksen neuvotteluissa on ollut, että Alkon monopoli säilyy. Samalla hän kuitenkin kehui myös Tanskan mallia.

– Tämän keskustelun jälkeen on tullut hyvin selväksi, että ei parane kyllä yhtään ihmetellä minkä takia hallituksella on ollut vaikeuksia vähän muussakin lainsäädännössä, SDP:n kansanedustaja Joona Räsänen summasi salin tapahtumia.

Myöhemmin Hannakaisa Heikkinen syytti Wallinheimoa jopa sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenten ”häpäisemisestä”.

– On hyvin vaikea luottaa, että poliittiset erimielisyydet häviävät sen jälkeen kun nuijaa kopautetaan hyväksymällä tämä, kansanedustaja Tarja Filatov (sd.) totesi.

”Ja sehän kaatuu.”

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah tulkitsi edustaja Wallinheimon puheenvuoron tuoneen ilmi, että kokoomus haikailee Tanskan mallia, jossa ei ole alkoholimyyntimonopolia.

– Siinä mielessä tämä on ollut hyvin valaiseva keskustelu. Meille on käynyt ilmi se, että kokoomus ajaa sitä, että Alkon monopoli Suomesta kaatuu ja sehän kaatuu, kun meille tulee tällainen hetki, että meillä ei ole lainsäädäntöä, joka kieltää etämyynnin.

Essayah ilmoitti tulevansa jopa joulun pyhinä töihin eduskuntaan, jotta Alkon monopoli voisi säilyä.

SDP:n kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen ihmetteli monen muun edustajan tavoin, miksi lain käsittelyä voida siirtää eteenpäin, kun monet asiat ovat niin epäselviä.

Kansanedustajat jäivät perjantaiseen yöhöön jatkamaan puheenvuorojaan.

SDP:n Haatainen luottaa yhä arvojen voimaan – Tutkija: Vallankäytön painotukset riippuvat pitkälti presidentistä

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen kampanjoi Narinkkatorilla Helsingissä tammikuun alussa.

Paraikaa kohti ensimmäistä kierrosta kirmaavassa presidentinvaalitaistossa ei ole rakentunut yhtä vahvaa vastakkainasettelua arvoteemoissa kuin aikaisemmissa vaaleissa, akatemiatutkija Hanna Wass arvioi.

– On kiinnostavaa, että arvojohtajuudesta puhutaan, mutta sen määritteleminen ja ehdokkaita jakavat linjat ovat yhä vaikeampia löytää, Wass toteaa Demokraatille.

Maailma monimutkaistuu, ja perinteiset arvomittarit eivät enää tahdo päteä. Wassin mukaan keskustelu on jäänyt hivenen ontoksi myös presidentin muuttuneiden valtaoikeuksien seurauksesta. Ei ole täysin selvää, mitä arvojohtajuudella tarkoitetaan.

Kun presidentin roolia kavennettiin, valtaa ei täysmääräisesti onnistuttu siirtämään kenellekään.

– Vaikka perustuslaissa presidentin vallankäytölle asettamat raamit ovat selkeät, niin kirjaukset jättävät aina toimijoille omaa tilaa, hän huomauttaa.

– Tämä on nähty kaikkien presidenttien kohdalla.

Presidentti on suomalaisessa yhteiskunnassa keskeinen arvojohtaja ja mielipidevaikuttaja.

SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen kertoo Demokraatille kampanjan loppurutistuksen keskeltä halunneensa tuoda heti alusta pitäen arvoja mukaan vaalikeskusteluun.

– Olen ilokseni huomannut, että arvokeskustelu on saanut enemmän huomiota.

Haatainen korostaa, että presidentti on suomalaisessa yhteiskunnassa keskeinen arvojohtaja ja mielipidevaikuttaja sekä myös yhteiskunnan viestinviejä maailmalla.

– Tämän vuoksi on tärkeää, että ehdokkaiden arvot tulevat selkeästi esiin vaalikeskusteluissa.

Haatainen uskoo yhä, että lopulta ihmiset kuitenkin tekevät valintansa ehdokkaan arvojen perusteella. Mutta millainen arvojohtaja olisi presidentti Tuula Haatainen?

– Olisin itse aktiivinen keskustelussa EU:n vakaasta tulevaisuudesta ja nostaisin Suomen roolia YK:ssa. Suomen on nostettava profiilia myös ilmaston muutoksen hillitsemiseksi, eriarvoistumisen vähentämiseksi sekä tyttöjen ja naisten oikeuksien puolustamiseksi.

Haatainen toteaa, että aikuisten on kannettava vastuuta siitä, että kestävän kehityksen ja ilmastonmuutoksen seuraukset otetaan vakavasti.

– Lukemattomat ihmiset ovat kannustaneet pitämään esillä, että nuorilla säilyy usko tulevaisuuteen ja että ikääntyvillä on oikeus riittävään toimeentuloon ja mahdollisuus arvokkaaseen elämään.

– Haluan myös pitää esillä työelämän reiluja pelisääntöjä. Työntekijöillä ja töitä hakevilla on oltava oikeus kunnon toimeentuloon, jolla elättää itsensä ja perheensä. Presidenttinä olisin ääni niiden puolesta, joiden ääni ei nyt riittävästi kuulu.

Vallankäytön määrä ja painotus pohjautuvat pitkälti kulloisestakin viranhaltijasta.

Mutta miten paljon henkilökohtaiset arvot voivat näkyvät presidentin toiminnassa? Akatemiatutkija Wassin mukaan vallankäytön määrä ja painotus pohjautuvat pitkälti siitä, kuinka pätevä ja halukas viran kulloinenkin haltija on tuuppimaan niitä rajoja, joita laki asettaa.

Ennen kuin Sauli Niinistö antoi tasavallan presidentin juhlallisen vakuutuksen, häntä pidettiin oikeistolaisena poliitikkona, joka kehotti lapsia kiipeilemään puissa mikäli varoja kiipeilytelineisiin ei ollut.

Presidenttinä Niinistö on keskittynyt taasen ulkopolitiikkaan. Silloin, kun hän on puhunut ”pehmeistä teemoista”, on hän korostanut pienen ihmisen asiaa ja yhtenäisyyden retoriikkaa.

– Siinä on viety vastaehdokkailta pontta pois, Wass analysoi.

Istuva presidentti onkin pyrkinyt häivyttämään perinteistä presidentinvaaleissa nähtyä ideologista vastakkainasettelua.

– Pyrkimys nousta päivän politiikan yläpuolelle ei kuitenkaan ole Niinistön omaa keksintöä, vaan samaa käytti aikanaan jo esimerkiksi Tarja Halonen, Wass huomauttaa.

Kokoomusministeri puolustaa Ilkassa aktiivimallia ja puuttuu jo lakko-oikeuteenkin: ”Pitäisi määritellä tarkemmin, mikä on laiton tai laillinen”

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.).

Sanomalehti Ilkan mukaan oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) ei pistäisi pahakseen, vaikka Suomessa käytäisiin perusteellinen poliittinen keskustelu työrauhakysymyksistä.

– Lakko-oikeus on perustavanlaatuinen, mutta pitäisi määritellä tarkemmin, mikä on laiton tai laillinen lakko, mikä oikeutettu. Sitä rajaustyötä pitäisi tehdä ripauksen verran enemmän, Häkkänen sanoo lehdessä.

– Kansainvälinen kilpailu muuttuu tulevina vuosina Suomen kannalta erittäin vaikeaksi, eikä meidän kannattaisi itse ruokkia tällaista kilpailuhaittaa, mitä työmarkkinoiden levottomuudet ovat, hän jatkaa.

SAK:n jäsenliitot pohtivat tänään osallistumistaan keskusjärjestön 2.2. mielenilmaukseen. Häkkänen sanoi Ilkalle, jonka haastattelu oli tehty jo ennen jäsenliittojen kokousta, ettei mitään erityisterveisiä liitoille ole lähettää.

– Pitkän linjan työmarkkinavaikuttajat tietävät kyllä, että hallituksen toimet ovat jo nyt nopeuttaneet sekä työllisyyden että talouden kasvua.

– Jos ay-liikkeen johtajat närkästyvät jo aktiivimallista, tuovat tekoälykehitys ja robotisaatio todella isoja haasteita. Niihin on pakko lähteä mukaan tai muuten kansainvälinen kehitys ajaa ohi.

– Miksi pitää järjestää työmarkkinapoliittista hässäkkää ennen kuin on edes nähty lain vaikutukset, hän myös sanoo.

Häkkänen nostaa myös esiin sen, että valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) on luvannut lisää resursseja työllisyyspalveluihin.

– Mikä tässä vielä on ongelma? Eikö voitaisi katsoa, toimiiko aktiivimalli, ja vetää siitä yhdessä johtopäätökset. Jos on tullut enemmän ongelmia kuin hyötyjä, puututaan niihin sitten, ministeri sanoo Ilkalle.

Keskustelua aiheesta

Ennakkoäänestys nousi uuteen ennätykseen – vanha rikkoutui 4 903 äänellä

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Äänestäjiä presidentinvaalien viimeisenä ennakkoäänestyspäivänä kauppakeskus Citycenterissä Helsingissä 23. tammikuuta 2018.

Ennakkoääniä annettiin nyt 1 532 640, kun edellinen ennätys oli kuuden vuoden takaisella toisella kierroksella, 1 527 737 ääntä. Ennätys rikkoutui 4 903 äänellä. Äänestysprosentti on nyt 36,1.

Ennakkoäänestyslukuihin lisätään vielä myöhemmin muun muassa ulkomailla äänestäneet, joita arvion mukaan on noin 22 000–25 000.

Presidentinvaalien varsinainen äänestyspäivä on ensi sunnuntaina.

”Jäsenten ei tarvitse pelätä seurauksia” – PAM ilmoittaa mielenosoituksesta valtakunnansovittajalle ja EK:lle

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Ann Selin sanoo, että liiton jäsenet voivat tulla turvallisesti työpäivänä mielenosoitukseen Senaatintorille Helsinkiin 2.helmikuuta.

PAMin hallitus kannustaa kaikkia pamilaisia osallistumaan SAK:n järjestämään poliittiseen mielenosoitukseen, johon kokoonnutaan 2. helmikuuta Helsingin Senaatintorille. Mielenosoituksella vaaditaan maan hallitusta perumaan aktiivimalli ja luopumaan työttömyysturvan lisäkiristyksistä.

PAMin hallitus päätti jo aiemmin osallistumisesta SAK:n järjestämään poliittiseen mielenosoitukseen. PAMin puheenjohtaja Ann Selin korostaa, että mielenosoitus on vakava viesti maan hallitukselle.

– Ensi viikon perjantaina Senaatintorin mielenosoituksessa pamilaiset ovat vahvasti mukana osoittamassa maan hallitukselle, että työttömiä kyykyttävä aktiivimalli on peruttava. Torilla tätä tulevat vaatimaan rinta rinnan, niin työttömät kuin työssä olevat, korostaa Selin.

PAMin hallitus päätti ilmoittaa järjestöpäätöksestään valtakunnansovittelijalle ja työnantajaliitoille, vaikkei siihen mikään laki tai sopimus velvoitakaan.

– Tällä toimenpiteellä haluamme turvata jokaisen PAMin jäsenen oikeuden osallistua mielenosoitukseen pelkäämättä seuraamuksia. Toivommekin, että mahdollisimman moni rohkenee nyt tehdä päätöksen mielenosoitukseen lähtemisestä, Selin kannustaa.

– Poliittinen mielenosoitus ei ole suunnattu työnantajia vastaan. Mielenosoitukseen osallistumisesta työajalla on ilmoitettava ennakkoon työnantajalle. Työnantajilla ei ole oikeutta estää osallistumista, eikä rankaista osallistumisesta, kertoo Selin.

PAMin hallitus kehottaa myös ammattiosastoja toimimaan sen puolesta, että jokaisella jäsenellä on mahdollisuus päästä mielenosoitukseen.

SAK:n järjestämä poliittinen mielenosoitus on 2.2.2018 klo 11.00 Senaatintorilla Helsingissä.

Ministeri järjesti keskustelun naisiin kohdistuvasta väkivallasta – Tyttöjen sukuelinten silpominen yhä vaiettu aihe, taustalla rasismin pelko

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko puhui tänään asiantuntijoiden kanssa tasa-arvoteemoista ja kertoi tämän jälkeen medialle keskustelujen sisällöstä.

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) oli kutsunut tänään ministeriöiden asiantuntijoita ja järjestöjen edustajia koolle. He keskustelivat etenkin naisiin kohdistuvasta väkivallasta ja tasa-arvosta.

Tavoitteena oli saada konkreettisia ehdotuksia toimenpiteistä, joiden avulla tasa-arvopolitiikan agendalle saadaan nostettua vahvemmin esimerkiksi naisten sukuelinten silpominen, lähisuhdeväkivallan sovitteleminen sekä ihmiskauppa ja prostituutio.

Tyttöjen sukuelinten silpomisesta eli ympärileikkauksista käytiin jo viime syksynä Suomessa laajaa julkista keskustelua.

– Nostin tätä keskusteluun alkusyksystä esiin juridiikan kautta havaittuani, että suomalaisissa oikeusasteissa asiaa ei ole käsitelty, vaikka teko on tuomittava, Saarikko palasi syksyiseen.

– (Tänään) sivusimme naisten sukuelinten silpomisen faktoja ja tilannetta Suomessa myös sen takia, että tein joulun alla päätöksen, että tähän työhön kohdistetaan THL:n kautta määrärahan jatkokausi. Sen työn avulla ammattilaiset saavat tietoa, miten asiaan voidaan puuttua esimerkiksi terveydenhuollossa, Saarikko kertoo.

THL:llä on ollut muutaman vuoden käynnissä toimintaohjelma tyttöjen ja naisten ympärileikkausten ehkäisemiseksi.

– Suomessa on äskeisessä keskustelussa saamieni tiedon pohjalta tuhansia naisia, joiden sukuelimet on silvottu ja riski tiettyjen naisryhmien osalta on koko ajan olemassa edelleen, Saarikko vahvistaa jo aiemminkin Suomessa esillä olleet luvut.

– Kouluterveydenhuollossa tai äitiysneuvoloissa esimerkiksi pitäisi uskaltaa puuttua nykyistä paremmin asiaan.

Ministeri toivoo lisää keskustelua asiasta, tukisi myös terveydenhuollon ammattilaisia.

Saarikon mukaan suomalaiset asiantuntijat eivät ole yksimielisiä, tarvittaanko maahamme erillinen tyttöjen ympärileikkaukset kieltävä lainsäädäntö.

– On maaesimerkkejä, joissa erillinen kriminalisointi on johtanut ikään kuin pikemminkin pelon ilmapiiriin asiassa. Kävimme esimerkkejä maista, joissa asiaa ei ole erikseen kriminalisoitu, mutta silti on useita oikeusprosesseja menossa. Se mikä Suomessa havahduttaa, on se, että meillä on ikään kuin laissa todettu tämä kielletyksi. Se on törkeän pahoinpitelyn puitteissa oleva kielletty rikos, mutta meillä ei ole yhtään oikeustapausta, jossa tämä olisi noussut esiin, Saarikko käy läpi keskustelun antia.

Ongelma on se, että silpomiset eivät välttämättä tule edes viranomaisten tietoon.

– Juuri näin, koska terveydenhuollon ammattilaisilta ja nuorten naisten kanssa työtä tekeviltä puuttuvat ehkä välineet, miten rohkaistua puuttumaan. Saamieni tietojen mukaan iso joukko ammattilaisia kokee tämän aiheen vaikeaksi lähestyä tai he eivät tiedä keinoja, miten puuttua siihen, Saarikko sanoo.

Ministeri toivoo, että asiasta käytäisiin enemmän yhteiskunnallista keskustelua. Siitä voisi olla Saarikon mukaan myös merkittävää tukea terveydenhuollon ammattilaisillle, jotta he rohkaistuisivat puuttumaan nuorten tyttöjen tilanteisiin joko ennaltaehkäisevästi tai siinä vaiheessa, kun tilanteeseen liittyy esimerkiksi jo tehdyn ympärileikkauksen korjaava toimenpide.

Ammattilaiset kokevat vaikeutta puhua.

Saarikon järjestämään keskusteluun osallistui myös Ihmisoikeusliiton sukupuolittuneen väkivallan vastaisen työn päällikkö Johanna Latvala.

Hän vahvistaa sen, että Suomessa asuu tuhansia tyttöjä tai naisia, jotka on silvottu eli ympärileikattu. Suomeen on tullut ihmisiä maista, joissa valtaosa tytöistä silvotaan. Ympärileikkauksia tehdään tietyillä maantieteellisillä alueilla uskonnosta riippumatta.

Latvala toivoo, että Suomeen saataisiin oikeustapauksia, joissa silpomisia olisi käsitelty. Se osoittaisi, että asia on totta myös Suomessa.

– Ja että se on oikeasti rangaistava teko ja sitä ei voi hyväksyä. Toistaiseksi oikeastaan ammattilaiset eivät tee ilmoituksia epäilyistä ja sen lisäksi yhteisöissä vaietaan aika visusti näistä asioista.

Latvala pitää keskeisimpänä ongelmana sitä, että terveydenhuoltoalan ammattilaisten on vaikeaa ottaa asiaa tyttöjen tai naisten kanssa puheeksi.

– Me olemme (Ihmisoikeusliitossa) huomanneet ja ammattilaiset ovat monesti kertoneetkin meille, että he pitävät tätä todella vaikeana asiana puhua. He eivät tiedä, miten puhuminen pitäisi tehdä sensitiivisesti. Tämä on varmaankin sen syy, minkä takia näistä tapauksista ei ole tehty esimerkiksi rikosilmoituksia.

”Monet pelkäävät olevansa rasisteja.”

Mitä ammattilainen konkreettisesti sitten pelkää?

– Sekä Suomessa että myös Pohjoismaista olen kuullut, että monet pelkäävät olevansa rasisteja. He ajattelevat, että entäs jos tämä kuitenkin kuuluu näiden ihmisten kulttuuriin, että enhän minä voi tähän puuttua. Vaikka tosiasiassa se on tietenkin väkivaltaa lapsia kohtaan ja siihen pitää puuttua ihan samalla tavalla kuin mihin tahansa väkivaltaan.

– Sitten jos puhutaan esimerkiksi päiväkodissa työskentelevistä ihmisistä, he taas sanovat, että heillä on luottamukselliset välit lapsen vanhempiin ja he haluavat pitää ne sellaisina. Heistä tuntuu kauhean hankalalta nostaa tällaista ikävää asiaa esiin ja he pelkäävät, että jos he pilaavat sen koko luottamussuhteen.

Pääasia olisi Latvalan mukaan se, että ammattilaiset saisivat kunnollisen perusteellisen koulutuksen ja tietämyksen asiasta ja sen käsittelemisestä.

– Luotaisiin toimintamallit, jotta ammattilainen tietää, mitä hänen pitää tehdä eikä hänen tarvitse alkaa ihmeissään soittelemaan, kun tällainen akuutti tapaus tulee esiin. Olisi selvä toimintamalli, mitä noudattaa.

Tällaisia toimintamalleja pitäisi luoda Latvalan mukaan eri hallinnonaloille. Esimerkiksi THL voisi hyvin luoda sellaisen sosiaali- ja terveysalalla toimiville.

Tarvetta erityisesti psykososiaaliselle tuelle.

Yksi ajankohtainen puheenaihe on Latvalan mukaan on ympärileikatuille naisille tehtävät avausleikkaukset ja korjausleikkaukset (linkissä tietoa Ihmisoikeusliiton nettisivuilta).

– Meille tulee nimenomaan maahanmuuttajataustaisilta henkilöiltä paljon yhteydenottoja niihin liittyen.

– Avausleikkaus tehdään automaattisesti esimerkiksi ennen synnytystä silloin, jos on tehty kaikkein vakavin muoto ympärileikkauksesta. Silloin synnytys ei onnistu ilman avaamisleikkausta. Ammattilaiset eivät osaa valmistaa tarpeeksi ihmisiä avaamisleikkaukseen eikä tavallaan kertoa siitä, miltä sitten tuntuu sen jälkeen ja miltä näyttää sen jälkeen.

– Korjausleikkauksia on meidän tietojen mukaan tehty Suomessa vasta kaksi.

Latvala katsoo, että korjausleikkauksiin on Suomessa osaamista. Ruotsissa osaaminen on hyvää.

– En näe, että itse kirurgiselle palvelulle tai toimenpiteelle tarvittaisiin enemmän tarjontaa, mutta psykososiaalinen tuki, mikä siihen liittyy, sitä tarvittaisiin, Latvala painottaa.

Myös lähisuhdeväkivalta yksi keskustelun teemoista.

Ministeri Saarikon koollekutsumassa keskustelussa käsiteltiin myös muun muassa suomalaista lähisuhde- ja parisuhdeväkivaltaa ja siihen liittyvää sovittelua.

– Kansalaisjärjestöt ovat tuoneet esiin huolen siitä, että lähisuhdeväkivallan sovittelu ei ole kaikissa tilanteissa niin toimiva kuin äkkiseltään kaunis ajatus vaikuttaa olevan. Asetelma uhrin ja tekijän välillä ei välttämättä ole tasapainoinen, Annika Saarikko sanoo.

– Meillä ei myöskään ole riittävästi faktatietoa siitä, miten sovittelutilanteiden jälkeen tapahtuu ja onko sovittelu johtanut onnistuneeseen lopputulemaan ja rauhaan ja väkivallattomuuteen. Tästä on nyt THL:llä selvitystyö käynnissä, jossa pyrittäisiin pahemmin ohjeistamaan sekä poliisia että syyttäjäviranomaista.

Saarikon mukaan sovittelun toimivuutta arvioitaessa on kuultava myös kokemusasiantuntijoita sekä sovittelutyötä tekeviä maallikoita.