Mediavaikuttajat pääsivät sopuun — ”Ylestä tulee yksi suurimmista STT:n asiakkaista”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Yleisradio palaa Suomen tietotoimiston STT:n uutispalveluasiakkaaksi huhtikuun alussa. Nyt tehdyt sopimukset kattavat suomen- ja ruotsinkielisen uutispalvelun. Sopimukset uutispalveluista ovat määräaikaisia ja ovat voimassa tämä vuoden loppuun saakka.

Yle luopui STT:n tekstiuutispalveluista vuonna 2006. STT:n toimitusjohtajan Mika Petterssonin mukaan Ylen paluu STT:n asiakkaaksi on loistava uutinen. Hänen mukaansa samalla ryhdytään myös pohtimaan, miten yhteistyötä voidaan syventää jatkossa.

– Ylestä tulee yksi suurimmista STT:n asiakkaista, Pettersson sanoo.

Hänen mukaansa Ylen asiakkuudella ei tässä vaiheessa ole henkilöstövaikutuksia STT:ssä.

Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan johtajan Atte Jääskeläisen mukaan kyseessä on merkittävä avaus, koska Yle ei ole ollut kymmeneen vuoteen STT:n uutispalvelun asiakas.

– Kannattaa kuitenkin huomata, että sopimus on tässä vaiheessa määräaikainen. Tämä viestii siitä, että vielä on paljon työtä tehtävänä, jotta pysyvä, pitkäjänteinen asiakkuus on mahdollinen. Tässä yhteydessä perustetaan myös projekti, jossa tutkitaan mahdollisuuksia syvempään yhteistyöhön, joka tekee mahdollisesti asiakkuudesta Ylelle taloudellisesti kestävän, Jääskeläinen sanoo.

Jääskeläisen mukaan pysyvään asiakkuuteen tarvitaan, että uutispalvelun hinnan ja arvon pitää olla kohdallaan. Lisäksi Ylen pitää STT:n palveluiden avulla pystyä säästämään omista kustannuksistaan.

– Yksi selvitettävä asia on, että pärjätäänkö nykyistä pienemmällä yöpäivystysresurssilla. Meillähän on kaksi päällekkäistä yöpäivystystä, STT:n yöpäivystys ja Ylen yöpäivystys. Näiden yhdistämistä nyt pohditaan, Jääskeläinen sanoo.

STT tarjoaa Ylelle Petterssonin mukaan äärimmilleen viritetyn ja todella tehokkaan uutiskoneen.

– STT uutisoi valtakunnalliset ja kansainväliset uutiset kellon ympäri vuoden jokaisena päivänä, Pettersson sanoo.

Jo tämän vuoden alusta Yle on ollut STT:n kuvapalvelun (Lehtikuvan) asiakas toistaiseksi voimassa olevalla sopimuksella.

Yhteistyötä tarvitaan

Ylen paluu STT:n uutispalveluasiakkaaksi on yksi tulos Ylen ja kaupallisen median yhteistyömahdollisuuksia selvittävästä työstä. Viime kesäkuussa valmistunut Arto Satosen Yle-työryhmän raportti esitti, että Ylen tulisi aloittaa neuvottelut kaupallisen median kanssa, kunhan se on kilpailuoikeuden, valtiontukisääntelyn ja tekijänoikeuksien näkökulmasta mahdollista. Tavoitteeksi asetettiin järjestely, jolla turvataan monimuotoisen median säilymisen kannalta tärkeä kansallinen perusuutispalvelu Suomessa.

Ylen ja kaupallisen median välillä on viime vuosina ollut kitkaa. Pettersson toivoo, että Ylen STT-asiakkuus voi osaltaan edesauttaa Ylen ja kaupallisen median välisen yhteistyön parantumista.

– Tarvitsemme suomalaisessa mediassa yhteistyötä, jotta pärjäämme kilpailussa Googlen ja Facebookin kaltaisten kansainvälisten jättien kanssa, Pettersson sanoo.

STT–OLLI KUIVANIEMI

AVAINSANAT

Viro täyttää 100 vuotta – suomalaislehdet ilmestyivät vironkielisillä nimillä – presidentti ja pääministeri onnittelivat

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Suomalaislehdistä ainakin Helsingin Sanomat ja Maaseudun Tulevaisuus ovat ilmestyneet poikkeuksellisesti vironkielisillä nimillä. Tällä lehdet kunnioittavat Viron itsenäisyyden satavuotispäivää, jota vietetään tänään.

Helsingin Sanomat ilmestyi aamulla nimellä Helsingi Sönumid. Lehti myös julkaisi pääkirjoituksensa rinnakkain viroksi ja suomeksi. Pääkirjoituksessa arvioidaan, että Viro on hyvä naapuri Suomelle ja että maat ovat entistä läheisemmät kumppanit.

Maaseudun Tulevaisuuden viikonloppunumero ilmestyi jo eilen vironkielisellä nimellä Maaelu Tulevik. Myös monissa muissa suomalaislehdissä on käsitelty tämän viikon aikana Viron itsenäisyyttä sekä Suomen ja Viron välisiä suhteita.

Presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus ovat osoittaneet Virolle ja virolaisille videotervehdyksen, joka on nähtävissä myös verkossa. Viron pääministeri Jüri Ratas sai pääministeri Sipilän onnittelut lauantaiaamuna myös Twitterin välityksellä.

Pasilan linkkitorni Viron väreissä

Viron itsenäisyyden satavuotispäivää juhlitaan tänään Suomessa juhlaliputuksella. Liputus alkaa aamukahdeksalta ja päättyy auringon laskiessa.

Sisäministeriön liputusmääräys koskee valtion virastoja ja laitoksia koko Suomessa. Ministeriö suosittaa myös yleistä liputusta naapurimaan merkkipäivän kunniaksi.

Juhlaliputuksella huomioidaan Suomelle läheisten Baltian maiden erityinen merkkivuosi. Vastaava liputus järjestettiin jo Liettuan satavuotispäivän kunniaksi 16. helmikuuta, ja marraskuussa liputuksella muistetaan Latviaa.

Pasilan linkkitorni on juhlavalaistu Viron lipun väreissä. Valaisu on nähtävissä perjantai-illasta alkaen koko viikonlopun ajan.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Suomalaisen median monimuotoisuuden suurin uhka on omistajuuden keskittyminen, arvioi selvitys

Kuva: Getty Images

Omistajuuden keskittyminen on suurin uhka Suomen median monimuotoisuudelle, arvioi tuore selvitys. Median tilaa tutki vuotuinen yleiseurooppalainen Media Pluralism Monitor -selvitys.

Tutkimus arvioi riskejä neljällä osa-alueella. Näistä ainoastaan lain turvaa koskeva alue Suomessa jäi matalalle riskitasolle.

Poliittisen itsenäisyyden sekä sosiaalisen osallisuuden alueet yltivät keskisuurelle riskitasolle. Omistuksen keskittyminen nousi korkealle riskitasolle.

Journalistien ammattikunnan oloja kuvaava riskimittari nousi lisääntyneen uhkailun ja painostuksen takia.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Mies kieltäytyi siviilipalveluksesta – hovioikeus hylkäsi syytteet ja katsoo, että tuomitseminen olisi syrjivää kohtelua

Helsingin hovioikeus on hylännyt syytteen siviilipalveluksesta kieltäytymisestä. Kyse oli miehestä, joka kieltäytyi siviilipalveluksesta vakavien omantunnon syiden vuoksi.

Hovioikeus katsoo, että henkilön tuomitseminen siviilipalveluksesta kieltäytymisestä on syrjivää kohtelua. Näin siksi, että Jehovan todistajat on erikseen lailla vapautettu sekä ase- että siviilipalveluksesta.

Ratkaisu syntyi äänestyspäätöksenä.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

”Alimmatkin asiakasmaksut ovat liikaa” – Tutkimuksen karu paljastus: Ikääntynyt pienituloinen joutuu säästämään lääkärikäynneistä

Kuva: LEHTIKUVA / HANDOUT / TOMMI TUOMI

Useampi kuin joka kymmenes pienituloinen ikääntynyt jättää menemättä lääkäriin rahan takia. Asia käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreesta tutkimuksesta.

– Alimmatkin terveydenhuollon asiakasmaksut ovat liikaa. Niistä säästetään, jos vaivan tai sairauden kanssa vielä pärjää, kertoo tutkija Katri Hannikainen.

– Varsinkin hammashoidon hinta nousee helposti korkeaksi julkisellakin puolella. Yksityisten lääkäri- ja erityisesti hammaslääkäripalveluiden käyttö eroavat huomattavasti tulojen mukaan, hän jatkaa.

Nykyisellään kotona elämisen edellytykset eivät kaikilla toteudu.

Vähävaraisuus heijastuu myös kotiin saatavaan apuun. Useampi kuin joka neljäs pienituloinen vanhus ei saa riittävästi tai lainkaan kotipalvelua. Lähes viidennes ikääntyneistä pienituloisista ei saa riittävästi tai lainkaan kotisairaanhoitoa.

THL selvitti Suomen 65 vuotta täyttäneiden sosiaali- ja terveyspalveluiden tarvetta, käyttöä ja kokemuksia. Vastaajat jaettiin viiteen tuloryhmään, joista alimman tulot olivat korkeintaan noin 15 000 euroa vuodessa ja ylimmän vähintään noin 30 000 euroa vuodessa.

– Suomessa on jo kauan ollut tavoitteena, että ihmiset voisivat asua kotonaan myöhäiseen ikään. Hyvin toimivan kotihoidon edellytysten turvaaminen mahdollistaisi sen, että myös pienituloisimmat vanhukset pystyisivät asumaan kotona mahdollisimman pitkään. Nykyisellään kotona elämisen edellytykset eivät kaikilla toteudu, Hannikainen arvioi.

Tutkimuksen aineisto on kerätty vuosina 2013–2015. Otoksen koko oli 54 853 ja vastanneiden osuus 69 prosenttia.

USU: Kelan tulkkauspalvelut heikentyneet kilpailutuksen myötä – neuvonnan tarve ”räjähtänyt käsiin”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Vammaisjärjestöt ja asiakkaat ovat pettyneitä Kelan tulkkauspalvelujen laatuun tuoreimman kilpailutuksen jälkeen, kertoo Uutissuomalainen.

Uutta järjestelmää kritisoidaan lehdelle Kehitysvammaliitosta, Suomen CP-liitosta, Kuuloliitosta ja Kuurojen liitosta sekä kilpailutuksen uusimista ajavasta Stop Kela -kampanjasta.

Osa tulkkauspalvelun asiakkaista on esimerkiksi jäänyt entistä useammin ilman tulkkia. Eniten asiakkaiden ulottumattomiin jäi kuurosokeiden tulkkeja.

Tilannetta vaikeuttaa se, että yksi tulkki voi tarjota enää vain kahdenlaista tulkkausta, vaikka olisi pätevä useampaan. Lisäksi tulkkaustilanteen venyttäminen ei enää onnistu ilman etukäteistilausta hätätilanteita lukuun ottamatta.

Jäsenten neuvonnan tarve on uuden kilpailutuksen jälkeen ”räjähtänyt käsiin”.

Erityisasiantuntija Marika Rönnberg Kuurojen liitosta kertoo, että jäsenten neuvonnan tarve on uuden kilpailutuksen jälkeen ”räjähtänyt käsiin”.

– Minulle tulee asiakkaiden yhteydenottoja kaksi päivässä, kun tähän asti niitä on tullut yksi viikossa. Uudistuksesta ei ole asiakkaiden kokemuksen mukaan tiedotettu riittävästi.

Kela sanoo tänä vuonna onnistuneensa saamaan tulkkausasiakkaalle tulkin runsaassa 90 prosentissa tilauksista. Kelan mukaan osa asiakkaita harmittavista muutoksista johtuu kilpailutuksen taustalla olevasta hankintalaista, joten Kela ei voi niihin vaikuttaa.

Pohdinnassa on kuitenkin esimerkiksi, saataisiinko tulkkausajan venyttämiseen joustavampi ratkaisu.

Kuulo- tai puhevammaiset sekä kuulonäkövammaiset henkilöt voivat käyttää ilmaista tulkkauspalvelua työssä käymiseen, opiskeluun, asiointiin, yhteiskunnalliseen osallistumiseen, harrastamiseen tai virkistykseen rajatun tuntimäärän vuodessa.