x

Mediavaikuttajat pääsivät sopuun — ”Ylestä tulee yksi suurimmista STT:n asiakkaista”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Yleisradio palaa Suomen tietotoimiston STT:n uutispalveluasiakkaaksi huhtikuun alussa. Nyt tehdyt sopimukset kattavat suomen- ja ruotsinkielisen uutispalvelun. Sopimukset uutispalveluista ovat määräaikaisia ja ovat voimassa tämä vuoden loppuun saakka.

Yle luopui STT:n tekstiuutispalveluista vuonna 2006. STT:n toimitusjohtajan Mika Petterssonin mukaan Ylen paluu STT:n asiakkaaksi on loistava uutinen. Hänen mukaansa samalla ryhdytään myös pohtimaan, miten yhteistyötä voidaan syventää jatkossa.

– Ylestä tulee yksi suurimmista STT:n asiakkaista, Pettersson sanoo.

Hänen mukaansa Ylen asiakkuudella ei tässä vaiheessa ole henkilöstövaikutuksia STT:ssä.

Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan johtajan Atte Jääskeläisen mukaan kyseessä on merkittävä avaus, koska Yle ei ole ollut kymmeneen vuoteen STT:n uutispalvelun asiakas.

– Kannattaa kuitenkin huomata, että sopimus on tässä vaiheessa määräaikainen. Tämä viestii siitä, että vielä on paljon työtä tehtävänä, jotta pysyvä, pitkäjänteinen asiakkuus on mahdollinen. Tässä yhteydessä perustetaan myös projekti, jossa tutkitaan mahdollisuuksia syvempään yhteistyöhön, joka tekee mahdollisesti asiakkuudesta Ylelle taloudellisesti kestävän, Jääskeläinen sanoo.

Jääskeläisen mukaan pysyvään asiakkuuteen tarvitaan, että uutispalvelun hinnan ja arvon pitää olla kohdallaan. Lisäksi Ylen pitää STT:n palveluiden avulla pystyä säästämään omista kustannuksistaan.

– Yksi selvitettävä asia on, että pärjätäänkö nykyistä pienemmällä yöpäivystysresurssilla. Meillähän on kaksi päällekkäistä yöpäivystystä, STT:n yöpäivystys ja Ylen yöpäivystys. Näiden yhdistämistä nyt pohditaan, Jääskeläinen sanoo.

STT tarjoaa Ylelle Petterssonin mukaan äärimmilleen viritetyn ja todella tehokkaan uutiskoneen.

– STT uutisoi valtakunnalliset ja kansainväliset uutiset kellon ympäri vuoden jokaisena päivänä, Pettersson sanoo.

Jo tämän vuoden alusta Yle on ollut STT:n kuvapalvelun (Lehtikuvan) asiakas toistaiseksi voimassa olevalla sopimuksella.

Yhteistyötä tarvitaan

Ylen paluu STT:n uutispalveluasiakkaaksi on yksi tulos Ylen ja kaupallisen median yhteistyömahdollisuuksia selvittävästä työstä. Viime kesäkuussa valmistunut Arto Satosen Yle-työryhmän raportti esitti, että Ylen tulisi aloittaa neuvottelut kaupallisen median kanssa, kunhan se on kilpailuoikeuden, valtiontukisääntelyn ja tekijänoikeuksien näkökulmasta mahdollista. Tavoitteeksi asetettiin järjestely, jolla turvataan monimuotoisen median säilymisen kannalta tärkeä kansallinen perusuutispalvelu Suomessa.

Ylen ja kaupallisen median välillä on viime vuosina ollut kitkaa. Pettersson toivoo, että Ylen STT-asiakkuus voi osaltaan edesauttaa Ylen ja kaupallisen median välisen yhteistyön parantumista.

– Tarvitsemme suomalaisessa mediassa yhteistyötä, jotta pärjäämme kilpailussa Googlen ja Facebookin kaltaisten kansainvälisten jättien kanssa, Pettersson sanoo.

STT–OLLI KUIVANIEMI

AVAINSANAT

Toinen ehdokas Helsingin piispanvaaliin

Kuva: Kirkon kuvapankki / Aarne Ormio

Helsingin yliopiston sosiaalietiikan professori, TT Jaana Hallamaa  on toinen ehdokas Helsingin hiippakunnan piispanvaalissa.

Valitsijayhdistys jätti vaaliasiakirjat tuomiokapituliin 24.3.2017.

Jaana Hallamaa vihittiin papiksi vuonna 1993. Hänen työuransa on käsittänyt useita yliopistotehtäviä. Teologisen tiedekunnan sosiaalietiikan professorina Hallamaa on toiminut vuodesta 2002. Hallamaa on myös kirkolliskokousedustaja.

Ehdokasasettelu alkoi 15.3. ja päättyy 15.5. Vaalit käydään 16.8.

Uusi piispa vihitään virkaansa 12.11. Helsingin tuomiokirkossa. Hän aloittaa virassaan 1.11., jolloin nykyinen Helsingin piispa Irja Askola jää eläkkeelle.

Aiemmin ehdolle piispanvaaliin on asetettu Kallion seurakunnan kirkkoherra Teemu Laajasalo.

”Ylijohtaja sortuu joko muunnellun totuuden tarkoitukselliseen levittämiseen tai se kertoo tietämättömyydestä” – kirkolta tiukka palaute sisäministeriölle K&K:ssa

Kuva: Lehtikuva/Martti Kainulainen
Turvapaikanhakijoiden ja mielenosoittajien leiri Helsingin Rautatientorilla.

Sisäministeriön maahanmuutto-osaston ylijohtaja Jorma Vuorio arvosteli tällä viikolla julkisuudessa poliitikkoja, tässä tapauksessa erikseen  oppositiopuolueiden puheenjohtajia, turhan toivon ja väärän viestin antamisesta turvapaikanhakijoille.

Ylijohtajan mukaan poliitikkojen tuki on voinut aiheuttaa ”harhakuvitelmia” mieltään osoittavissa turvapaikanhakijoissa.

Ilta-Sanomien (23.3.) jutussa viitattiin SDP:n, vihreiden, vasemmistoliiton ja RKP:n puheenjohtajien kirjoitukseen Turun Sanomissa (8.3.). Yhteisessä kannanotossa vaadittiin hallitusta palauttamaan tilapäiset oleskeluluvat niille kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille, jotka eivät suostu palaamaan vapaaehtoisesti.

– Joku saattaa kuvitella, että saa jäädä. Mikään ei tule muuttumaan. Ei tule tilapäistä oleskelulupaa, Vuorio sanoi IS:lle.

Ylijohtaja nosti haastattelussa esille myös kirkon roolin.

Hänen mukaansa seurakunnat avasivat kirkkoja ”kovalla kohinalla hätämajoitustiloiksi”.

– Niihin meni asunnottomia suomalaisia. Minun mielestäni sitä toimintaa olisi voitu jatkaa ja antaa se mahdollisuus asunnottomille suomalaisille, mutta ne luukut pantiin kiinni, kun he näkivät, ettei tule turvapaikanhakijoita.

Sosiaalisessa mediassa tähän tartuttiin hanakasti.  – Vai että asunnottomat suomalaiset eivät kelpaa, mutta mieltä osoittavia kielteisen päätöksen saaneita kyllä hyysätään! Aamuun mennessä hämmästely oli muuttunut Facebook-totuudeksi.

Lauttasaaren kirkkoherra Juha Rintamäki puolestaan hämmästelee Kirkko ja kaupunki -lehdessä sisäministeriön ylijohtajan lausumia.

Helsingin yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajana toimivan Rintamäen mukaan kommentissa ovat faktat kateissa.

– Ylijohtaja sortuu joko muunnellun totuuden tarkoitukselliseen levittämiseen, tai sitten kommentti kertoo tietämättömyydestä, hän sanoo.

– Toivon, että kysymys on vain lapsuksesta, muuten kysymys on vakavasta asiasta.

Kirkkoherran mukaan ylijohtaja arvostelee kirkkoa paikkansa pitämättömillä tiedoilla asiasta, joka liittyy kirkon tehtävään.

Ylijohtaja on Rintamäen mukaan tervetullut vierailemaan kirkon, Helsingin kaupungin ja Diakonissalaitoksen hätämajoituksessa, joka jatkuu koko ajan.

– Ei kirkko lähtenyt tähän auttaakseen vain yhtä ryhmää vaan kaikkia apua tarvitsevia, hän tähdentää.

Rintamäki sanoo, ettei sekään, ettei paperittomia näkyisi missään, pidä paikkaansa.

Suomalaisten asunnottomien, syrjäytettyjen, köyhien, sairaiden ja vanhusten auttaminen on hänen mukaansa kirkon ja Helsingin seurakuntien jokapäiväistä arkista työtä. Otsikoihin se kuitenkin päätyy harvemmin.

Kirkko ja Kaupunki on Helsingin, Espoon ja Vantaan seurakuntien yhteistyössä julkaisema lehti.

Epäily tältä aamulta – yritettiinkö turvapaikan hakijan teltta polttaa tahallisesti?

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
Turvapaikanhakijoiden mielenosoitusleiri Helsingin Rautatientorilla 20. maaliskuuta 2017.

Turvapaikanhakijoiden mielenosoitusleirissä tulipalon alku – poliisi tutkii, yritettiinkö leiri polttaa tahallaan

Helsingin Rautatientorilla sijaitseva turvapaikanhakijoiden mielenosoitusleiri yritettiin mahdollisesti polttaa varhain perjantaiaamuna. Poliisi sai aamulla puoli viiden aikaan hälytyksen, jonka mukaan mielenosoitusleiriin olisi heitetty jotain palavaa. Sivulliset kertoivat myös nähneensä ihmisen poistuvan paikalta juosten.

Mielenosoitusleirin teltta paloi noin neliömetrin alueelta. Palo oli sammutettu ennen kuin poliisi saapui paikalle. Komisario Juha Haapalaisen mukaan poliisi ei voi vielä täsmentää, mikä esine aiheutti tulipalon.

Tällä hetkellä poliisi olettaa teon olleen tahallinen ja tapausta tutkitaan lievänä vahingontekona. Poliisi tutkii kaupunkikameroiden kuvaa ja selvittelee mahdollisia lisähavaintoja tapahtumista.
Asiasta uutisoi ensin Helsingin Sanomat.
Johanna Latvala

 

 

HS: Valtakunnansyyttäjän esitutkinnalla yhteyksiä Aarnio-vyyhtiin

Kuva: Lehtikuva/Martti Kainulainen
Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen.

Valtakunnansyyttäjä Matti Nissisestä aloitettu esitutkinta ja Helsingin huumepoliisin entiseen päällikköön Jari Aarnioon liittyvä vyyhti linkittyvät toisiinsa, uutisoi Helsingin Sanomat.

Helsingin Sanomien mukaan tutkintapyynnön Nissisestä teki Aarnion entisen alaisen sisko. Käräjäoikeus tuomitsi alaisen yli kolmeksi vuodeksi vankeuteen samassa jutussa, jossa Aarnio sai pitkän vankeustuomion.

Keskusrikospoliisi aloitti esitutkinnan Nissisestä, jota epäillään tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Taustalla ovat syyttäjänlaitoksen hankinnat yritykseltä, jossa Nissisen veli on hallituksen puheenjohtajana.

Tämä riivaa eritoten naisia – vie kahdeksan pois työelämästä joka päivä

Mielenterveyssyistä myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on vähentynyt kolmanneksen vuodesta 2007. Masennus on edelleen suurin yksittäinen syy työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen. Kaksi kolmesta masennusperustein eläkkeelle siirtyneestä oli naisia.

Vuonna 2016 työeläkejärjestelmästä jäi 18 800 henkilöä työkyvyttömyyseläkkeelle. Miesten ja naisten lukumäärässä ei ollut suurta eroa. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäätiin keskimäärin 52-vuotiaana.

Yleisimmät syyt olivat tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt.

Mielenterveyssyistä myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on vähentynyt kolmanneksen vuodesta 2007.

Masennus on edelleen suurin yksittäinen työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syy. Korkeimmillaan se vei eläkkeelle 4 300 henkilöä vuodessa (2007) eli kaksitoista henkilöä päivässä. Viime vuonna masennusperusteiselle eläkkeelle siirtyi 2 900 henkilöä eli kahdeksan henkilöä päivässä.

– Masennus vie etenkin naisia työkyvyttömyyseläkkeelle. Vuonna 2016 kaksi kolmesta masennusperusteisesta eläkkeestä myönnettiin naisille, kertoo tilastoyksikön päällikkö Tiina Palotie-Heino Eläketurvakeskuksesta.

Mielenterveyden häiriöiden lisäksi naiset jäivät miehiä useammin työkyvyttömyyseläkkeelle tuki- ja liikuntaelinten sairauksien vuoksi. Miehillä verenkiertoelinten sairaudet sekä vammat ja myrkytykset ovat yleisempiä syitä kuin naisilla.

Viime vuonna reilu neljännes (28 %) työkyvyttömyyseläkkeistä myönnettiin osatyökyvyttömyyseläkkeinä. Määrä on kasvanut 10 prosenttiyksikköä vuosikymmenessä. Osatyökyvyttömyyseläke voidaan myöntää, jos henkilön työkyky on alentunut, mutta hänen katsotaan selviytyvän osa-aikatöistä ja kevyemmistä työtehtävistä.

Työkyvyttömyyden suurin syy mielenterveysongelmat

Työeläkejärjestelmän työkyvyttömyyseläkkeellä on tällä hetkellä 153 000 henkilöä. Heistä 64 000 eli noin 42 prosenttia on eläkkeellä mielenterveyssyistä. Toiseksi suurin ryhmä on tuki- ja liikuntaelinsairaudet, joiden perusteella eläkettä saa 41 000 henkilöä.

Mielenterveyssyistä eläkkeellä ollaan usein pidempään kuin tuki- ja liikuntaelinsairauksien takia. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirrytään keskimääräistä nuorempana ja paluu työelämään on muita sairausryhmiä vaikeampaa.

– Mielenterveyssyistä siirtyneiden keski-ikä on noin 45 vuotta, seitsemän vuotta keskiarvoa alhaisempi, kertoo Palotie-Heino.