Räsänen korosti, ettei “turvallisia” abortteja ole olemassa.

– Syntymättömän lapsen kannalta abortti ei ole koskaan turvallinen. Elämän lopettaminen, myöskään syntymättömän lapsen, ei ole ihmisoikeuksia kunnioittavaa kehitysyhteistyötä.

Selonteossa korostetaan muun muassa naisten ja tyttöjen lisääntymis- ja seksuaaliterveyden edistämistä. Kansanedustaja Tuula Haatainen (sd.) muistutti Räsästä, että kehitysmaissa kuolee päivittäin naisia ja nuoria tyttöjä, koska turvallinen abortti ei ole mahdollista.

Haatainen kertoi kiertäneensä lukuisissa kehitysmaissa ja kuulleensa surullisia elämäntarinoita.

Räsänen sanoi ymmärtävänsä, että raskaudenkeskeytys on “herkkä asia”. Hänen mielestään tyttöjen ja naisten asemaa voidaan edistää ihan normaalin terveydenhuollon kautta, ehkäisyvälineitä jakamalla ja antamalla lapsi adoptoitavaksi.

Räsänen jäi hyvin yksin ajatuksineen. Aila Paloniemi (kesk.) muistutti, että raiskausten lisäksi kehitysmaissa solmitaan valtava määrä lapsiavioliittoja. 11–13-vuotiaat tytöt ovat raskaana toistuvasti.

– Näissä synnytyksissä kuolee ja vammautuu järkyttävän paljon nuoria tyttöjä. Näissä tapauksissa abortti voi pelastaa raskaana olevan lapsen elämän.

Anne-Mari Virolainen (kok.) taas huomautti, että ennuste ei ole mitenkään hyvä, jos synnyttäneiden keski-ikä on 15 vuoden molemmin puolin. Ennenaikaiset synnytykset ovat kehitysmaissa arkipäivää.

– Edustaja Räsänen alan asiantuntijana tietää, millaiset mahdollisuudet kilon painoisella lapsella on pärjätä kehitysmaassa.

Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Antti Kaikkonen (kesk.) myönsi, että rahojen leikkaaminen vaikeuttaa hallituksen kehityspolitiikan painopisteiden – sinänsä oikeiden – toteutumista. Valiokunta tukee selonteon linjausta, jossa yksityissektorin rooli kasvaa. Avun antamisesta siirrytään yhä enemmän globaaliin yhteisvastuuseen.

Ex-ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) piti surullisena, että tavoitteista puuttuu uskottavuus.

– Tulee hurskastelun maku mieleen, kun 40 prosenttia leikataan resursseista, joilla hyvää pitäisi saada aikaan.

Kehitysrahoitusyhtiö Finnfund saa kuitenkin lisärahoitusta 100 miljoonaa euroa.

– Se saattaa synnyttää jopa katkeruutta kansalaisjärjestöissä, Tuomioja epäili.

Kehitys- ja ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakka (kok.) sanoi olevansa “todella pahoillaan”, että hallitus leikkasi vielä kehysriihessä kehitysrahoista 25 miljoonaa lisää. Hänen mukaansa leikkaukset eivät vaikuta humanitääriseen rahoitukseen.

Suomi on hallitusohjelmassaan sitoutunut tavoittelemaan kehitysrahoituksen nostamista 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta pitkällä aikavälillä. Toivakka lupasi, että tavoite pitää yhä.