tyovaenkirjallisuuspaiva
kaisaniemi

Urheilukolumni

Pentti Salmi

Kirjoittaja on koripalloasiantuntija.

Menestyksensä vankina

Perinteisessä koripallokaupungissa Kotkassa on totuttu siihen, että voitonlaulut raikaavat.

Tällä kaudella satamakaupungin lippulaiva KTP on kuitenkin ollut pahasti karilla. Vihreävalkoiset ovat Korisliigan jumbona. Sehän on jotain ennenkuulumatonta.

KTP on liigan pitkäaikaisin joukkue. Se on pelannut 59 kautta pääsarjaa, josta ajasta nyt 37 vuotta putkeen. Kotkalaiset ovat myös liigan maratontaulukon ykkösiä; eniten kausia, eniten otteluja, eniten voittoja, eniten koripisteitä.

KTP on myös se seura, joka Erkki Hiltusen valmentamana mursi helsinkiläisten mestaruushegemonian 1957 voitettuaan ensimmäisenä maakunnan joukkueena koriksen SM:n.

On siinä ajassa kaupungin koripallokulttuuri kehittynyt, mutta samalla menestyksestä on tullut riippakivi. Kotka on hienon menestyksensä vanki. Siellä on nyt hyvin vaikea ymmärtää miksi ollaan sarjan hännänhuippuna.

Kannattajien mielestä sitä ollaan parempia kuin miltä sarjataulukko näyttää.

***

Kun joukkueella menee huonosti, niin ensimmäinen syytösten kohde on tietysti aina valmentaja. Niin nytkin Kotkassa on Anton Mirolybov herkimpien liipasimella.

Julkinen totuushan on se, että kun Kotkaan tulee valmentaja jostain muualta, niin luottamuksen hankkimiseen on aina tarvittu suuria tekoja. Oli kyse sitten Kari Liimosta, Eero Saarisesta, Lars Ekströmistä tai Sami Toiviaisesta.

Menestys tai menestymättömyys on Kotkassa päävalmentajan työkalu.

***

Mutta ajatelkaapa ensin sitä, millaisessa myrskynsilmässä joukkueen rosteri on ollut.

Viime kauden mitalijoukkueesta kun lähtivät kotimaisista lätkimään Jukka Matinen, Timo Heinonen, Samuli Vanttaja ja Aleksi Akpaso. He tekivät sentään 22,3 pistettä per peli.

Kun lisäksi koko amerikkalaistrio, huimat 52,1 pointsia per matsi, häipyi maailman turuille, niin melkoinen ihmehän se olisi ollut, jos hetkessä olisi parsittu uusi saumaton, yhteenpelaava joukkue.

Viime aikoina on KTP jo sentään pystynyt muutamiin voittopeleihinkin, mikä on nostanut toiveita siitä, että sarjapaikka voitaisiin säilyttää.

Siinä sivussa on yritetty ajaa sisään myös omia junioripelaajia. Tosiasia on kuitenkin se, ettei omasta kaartista ole sitten Roope Mäkelän tullut miesten maajoukueeseen mahtuvia pelaajia. Joonas Lehtorantakaan, joka muutama vuosi sitten valittiin nuorten EM-turnauksessa tähtiviisikkoon, ei ole kehittynyt odotetusti.

Kun takavuosina Karhuvuoren tehotrio Larry Pounds-Jarkko Tuomala-Pertti Marttila rynni menestykseen, niin silläkin luotiin sitä kotkalaista koriskulttuuria, joka henkii yhä voimakkaana, mutta nyt usko on horjunut. Tarvittaisiin myös odotettuja voittopelejä.

***

Jos Kotkassa odotetaan kurssinvaihdosta ja sarjapaikan säilymistä, niin biisoniveräjässä, siis Loimaalla, on toisenlaisia pulmia. Kuluneen kauden aikana kun on ihmetelty, mikä on joukkueen focus, ja nyt seura itse vielä ilmoittaa, että talouskin on kuralla.

Hyvän pelaajamateriaalin omaava Bisons pelaa kahta sarjaa, kotoista Korisliigaa ja itäisen Euroopan VTB-liigaa. Vaikuttaa siltä, ettei joukkue oikein itsekään tiedä, missä painopiste kulloinkin on, Uralilla vai härmässä.

Tämä kuvastuu jo siinäkin, että esimerkiksi Kouvot on kylvettänyt Loimaata rökälemäisesti ensin 42 ja sittemmin vielä 25 pisteellä. Eikä 20 pisteen tappio kotikentällä Kauhajoellekaan aiheuttanut muuta kuin myötähäpeää.

Viime keväänä Loimaa sössi mestaruuden Katajalle osoittaen suurta keskittymiskyvyn puutetta tärkeimmällä hetkellä.

Onkin mielenkiintoista nyt nähdä opittiinko siitä mitään. Pelaajapakka on sitä luokkaa tänäkin vuonna, että Pantteri-patsas pitäisi saada kylpynsä biisoniveräjässä.

Mikäli nyt rahahanat aukeavat sen verran, että kausi edes saataisiin pelatuksi loppuun!

Kolumni

40480960

Trump tviittasi Kim Jong-unille kiitokset, kun tämä ei iskenytkään Guamiin

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kiittelee Pohjois-Korean päätöstä pidättäytyä ohjushyökkäyksestä. Pohjois-Korean johtajan Kim Jong-unin kerrottiin aiemmin lykänneen ohjusiskua Guamin saarelle, jossa sijaitsee Yhdysvaltain sotilastukikohta.

Trump kirjoittaa Twitterissä pitävänsä Kimin päätöstä hyvin viisaana. Hänen mukaansa vaihtoehto olisi ollut katastrofaalinen.

STT-AFP, Washington

40480960

Kolumni

SDP:n Antti Rinne ja vihreiden Touko Aalto tapasivat – ”Kumpikaan ei ollut matkalla maalikauppaan”

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on tavannut vihreiden kesällä valitun uuden puheenjohtajan Touko Aallon.

Rinne on jakanut sosiaalisen median tileillään hauskan kuvan kohtaamisesta.

SDP:n puheenjohtaja kuvailee miesten tapaamisen antia mainioksi.

”Kävimme läpi tulevaa syksyä. Mukava tapaaminen ja hyvää keskustelua!”

Myös Aalto jakanut kuvan Twitterissä. Hän kommentoi tapaamista viittaamalla puhelinkeskusteluunsa pääministeri Juha Sipilän kanssa aiemmin kesällä.

”Hyvä ja rakentava keskustelu jälleen. Tällä kertaa Antti Rinteen kanssa. Kumpikaan ei ollut matkalla maalikauppaan.”

Kolumni

40125684

”Kansanterveyden kannalta hyvin vakava asia” – Terveydenhoitajaliitto huolissaan rokotevastaisuuden leviämisestä

Terveydenhoitajaliitto on hyvin huolissaan rokotevastaisuuden leviämisestä Suomessa.

– Rokotevastaisuus on kansanterveyden kannalta hyvin vakava asia ja sitä tulee tutkia tarkemmin, jotta voidaan kehittää vaikuttavampia keinoja kansalaisiin vaikuttamiseksi, Terveydenhoitajaliiton puheenjohtaja Leila Lehtomäki sanoo.

– Haluamme myös Terveydenhoitajaliitossa tukea terveydenhoitajien täydennyskoulusta ja olemmekin mukana järjestämässä tänä syksynä rokotekoulutuksia eri puolilla Suomea.

Keskustelu rokotevastaisuudesta nousi julkisuuteen aikaisemmin, kun perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) patisti Helsingin Sanomien haastattelussa neuvolan työntekijöitä kantamaan vastuuta niillä alueilla, joissa rokotekattavuus on jo laskenut hälyttävästi.

Saarikko kertoi haastattelussa keskustelleensa myös rokottamisen pakkokeinoista virkamiesten kanssa, mutta ei hän ei halua turvautua niihin perustuslain takaaman itsemääräämisoikeuden vuoksi. Saarikko kertoikin uskovansa edelleen valistukseen.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Tuula Haatainen (sd.) toivoi aikaisemmin tänään, että sosiaali- ja terveysministeriö tekisi tilanteesta kunnollisen selvityksen.

– Faktat tulee suhteuttaa olemassa olevaan tilanteeseen, jonka jälkeen asiasta voidaan keskustella ja päättää jatkotoimista.

Epidemiat eivät ole päässeet leviämään muiden hyvän rokotesuojan ansiosta.

Terveydenhoitajilla on tärkeä tehtävä väestön rokottamisessa ja siihen motivoinnissa kertomalla tutkimustietoon perustuvaa faktatietoa rokotusten hyödyllisyydestä, vaikuttavuudesta ja sivuvaikutuksista sekä rokottamattomuuden riskeistä.

Kaikkiin faktatieto ei vain kerta kaikkiaan pure. Niin Suomessa kuin monissa muissakin maissa on kasvava määrä vanhempia, jotka epäröivät rokotusten ottamista ja kokevat ne turvattomiksi ja tarpeettomiksi.

Tauteja ei myöskään pidetä ongelmana, koska vanhemmat eivät ole nähneet lähipiirissä tai itse kokeneet vakavia tartuntatauteja.

Epidemiat eivät ole päässeet leviämään muiden hyvän rokotesuojan ansiosta, mutta niiden vaara on kuitenkin olemassa, mikäli osa väestöstä ryhtyy vastuuttomasti vastustamaan rokotuksia eikä riittävää laumaimmuniteettia saavuteta.

Muun muassa tuhkarokkoa vastaan annettavan MPR-rokotteen rokotuskattavuuden tulisi olla 95 prosenttia, jotta laumasuoja toimisi.

Syksyllä käynnistyvät uutena valtakunnalliseen rokotusohjelmaan liitetyt vesirokkorokotukset kaikille vesirokon sairastamattomille, 1 ½ – 11-vuotiaille lapsille ikäkausitarkastusten yhteydessä.

– Se tulee lisäämään entisestään kiireisten terveydenhoitajien työmäärää. Terveydenhoitajille tuleekin järjestää riittävästi aikaa rokottamiseen ja vanhempien kanssa keskusteluun rokotusasioista, toteaa Terveydenhoitajaliiton kehittämispäällikkö Aija Saarinen.

Terveydenhoitajat ovat keskeinen terveydenhuollon toimija rokotusasioissa ja saavat siihen vahvan perusosaamisen koulutuksessaan.

40125684

Kolumni

Valtiovarainministeriön ja ministeriöiden väliset budjettineuvottelut.

LKS 20170816 - Ministeri Sampo Terho, Sanni Grahn-Laasonen ja Petteri Orpo Valtiovarainministeriön ja ministeriöiden välisissä budjettineuvotteluissa valtioneuvoston linnassa Helsingissä keskiviikkona 16. elokuuta 2017. LEHTIKUVA / MIKKO STIG

Ministereiden  herkkupöydästä ei tietoakaan – vääntö valtion rahoista alkoi Valtioneuvoston linnassa

Valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) neuvottelupöydässä väki vaihtuu tiuhaan tänään ja huomenna, kun ministeriöt käyvät yksi kerrallaan kertomassa toiveitaan ensi vuoden budjetista.
Neuvottelut pääsivät vauhtiin aamulla Valtioneuvoston linnassa Helsingin keskustassa. Kullekin ministeriölle on varattu puolen tunnin tai tunnin tapaamisaika Orpon kanssa. Oman budjettikeskustelunsa käy myös presidentin kanslia.

Aamupäivällä Orpon luokse kokouspöytään astelivat muun muassa ministerit Sampo Terho (uv.) ja Sanni Grahn-Laasonen (kok.) opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Neuvotteluhuoneen pöytä ei näyttänyt notkuvan herkuista, vaan mappien ja paperinivaskojen rinnalla oli lähinnä kivennäisvesipulloja.

Antelias ei ole myöskään liikkumavara valtion budjetissa, ainakin jos on uskominen rahaministeri Orpoa. Orpon mukaan Suomen talouden kasvu on väkevää ja laaja-alaista, mutta siitä huolimatta jakovaraa uusiin menoihin ei ole.

– Verotulojen kasvu ei riitä, vaan meidän pitää pitää kiinni julkisen talouden kurista, sanoi Orpo viime viikolla.

Loppukiri kuun lopussa

Hallitus käy varsinaiset neuvottelut valtion ensi vuoden budjetista elokuun viimeisinä päivinä niin kutsutussa budjettiriihessä. Silloin ministerit käyvät loppukirin väännön siitä, miten valtion rahat jaetaan.

Valtiovarainministeriön ja eri ministeriöiden budjettilinjausten välinen ero on runsaat 200 miljoonaa euroa.

– Runsaat 200 miljoonaa on ehkä hieman normaalia enemmän, mutta yksittäiset tekijät voivat vaikuttaa tähän, sanoi budjettineuvos Johanna von Knorring valtiovarainministeriöstä STT:lle viime viikolla.

Koko budjetti on reilun 55 miljardin euron suuruinen.

Verot merkittävä kysymys

Valtiovarainministeriö antoi esityksensä budjettineuvottelujen pohjaksi viime viikolla. Ministeriö esittää muun muassa, että autoveron alentamista jatketaan, tupakkaveroa kiristetään ja asuntolainan korkojen vähennyskelpoisuutta pienennetään. Keskustelua käydään varmasti myös solidaarisuusverosta.

Vääntöä odotetaan myös pakolaiskiintiön mahdollisesta nostosta ja yritystuista.

Yksi merkittävimmistä kokonaisuuksista on veropaketti. Valtiovarainministeri Orpo ei avannut verokokonaisuutta talousarvioesityksissä, vaan sanoi, että asia käsitellään kokonaisuutena riihessä.

Keskustelu virinnee myös valtion omaisuuden osinko- ja myyntituloista, joihin on ensi vuodeksi ladattu 2,4 miljardin euron odotukset.

Hallituksen esitys ensi vuoden talousarvioksi julkistetaan 19. syyskuuta.

Matias Åberg, Saara Tunturi, STT

 

 

Valtiovarainministeriön ja ministeriöiden väliset budjettineuvottelut.

LKS 20170816 - Ministeri Sampo Terho, Sanni Grahn-Laasonen ja Petteri Orpo Valtiovarainministeriön ja ministeriöiden välisissä budjettineuvotteluissa valtioneuvoston linnassa Helsingissä keskiviikkona 16. elokuuta 2017. LEHTIKUVA / MIKKO STIG

Kolumni

Teemu Laajasalosta Helsingin uusi piispa – murskavoitto vaalin ensimmäisellä kierroksella

Kallion seurakunnan kirkkoherra Teemu Laajasalo on valittu Helsingin hiippakunnan seuraavaksi piispaksi.

Piispanvaalin alustavassa tuloslaskennassa äänimäärät jakautuivat kolmen ehdokkaan kesken seuraavasti: Teemu Laajasalo sai yhteensä 795 ääntä, Jaana Hallamaa 388 ääntä ja Kaisamari Hintikka 359 ääntä.

Äänioikeus oli hiippakunnan papeilla sekä samalla määrällä seurakuntien valitsemilla maallikkojäsenillä. Äänioikeutettuja oli yhteensä 1788.

Tulokset vahvistetaan illan tuomiokapitulin istunnossa.

Uusi piispa aloittaa tehtävässään 1.11.2017. Piispan virkaan vihkimys järjestetään Helsingin tuomiokirkossa 12.11.2017.