Urheilukolumni

Pentti Salmi

Kirjoittaja on koripalloasiantuntija.

Menestyksensä vankina

Perinteisessä koripallokaupungissa Kotkassa on totuttu siihen, että voitonlaulut raikaavat.

Tällä kaudella satamakaupungin lippulaiva KTP on kuitenkin ollut pahasti karilla. Vihreävalkoiset ovat Korisliigan jumbona. Sehän on jotain ennenkuulumatonta.

KTP on liigan pitkäaikaisin joukkue. Se on pelannut 59 kautta pääsarjaa, josta ajasta nyt 37 vuotta putkeen. Kotkalaiset ovat myös liigan maratontaulukon ykkösiä; eniten kausia, eniten otteluja, eniten voittoja, eniten koripisteitä.

KTP on myös se seura, joka Erkki Hiltusen valmentamana mursi helsinkiläisten mestaruushegemonian 1957 voitettuaan ensimmäisenä maakunnan joukkueena koriksen SM:n.

On siinä ajassa kaupungin koripallokulttuuri kehittynyt, mutta samalla menestyksestä on tullut riippakivi. Kotka on hienon menestyksensä vanki. Siellä on nyt hyvin vaikea ymmärtää miksi ollaan sarjan hännänhuippuna.

Kannattajien mielestä sitä ollaan parempia kuin miltä sarjataulukko näyttää.

***

Kun joukkueella menee huonosti, niin ensimmäinen syytösten kohde on tietysti aina valmentaja. Niin nytkin Kotkassa on Anton Mirolybov herkimpien liipasimella.

Julkinen totuushan on se, että kun Kotkaan tulee valmentaja jostain muualta, niin luottamuksen hankkimiseen on aina tarvittu suuria tekoja. Oli kyse sitten Kari Liimosta, Eero Saarisesta, Lars Ekströmistä tai Sami Toiviaisesta.

Menestys tai menestymättömyys on Kotkassa päävalmentajan työkalu.

***

Mutta ajatelkaapa ensin sitä, millaisessa myrskynsilmässä joukkueen rosteri on ollut.

Viime kauden mitalijoukkueesta kun lähtivät kotimaisista lätkimään Jukka Matinen, Timo Heinonen, Samuli Vanttaja ja Aleksi Akpaso. He tekivät sentään 22,3 pistettä per peli.

Kun lisäksi koko amerikkalaistrio, huimat 52,1 pointsia per matsi, häipyi maailman turuille, niin melkoinen ihmehän se olisi ollut, jos hetkessä olisi parsittu uusi saumaton, yhteenpelaava joukkue.

Viime aikoina on KTP jo sentään pystynyt muutamiin voittopeleihinkin, mikä on nostanut toiveita siitä, että sarjapaikka voitaisiin säilyttää.

Siinä sivussa on yritetty ajaa sisään myös omia junioripelaajia. Tosiasia on kuitenkin se, ettei omasta kaartista ole sitten Roope Mäkelän tullut miesten maajoukueeseen mahtuvia pelaajia. Joonas Lehtorantakaan, joka muutama vuosi sitten valittiin nuorten EM-turnauksessa tähtiviisikkoon, ei ole kehittynyt odotetusti.

Kun takavuosina Karhuvuoren tehotrio Larry Pounds-Jarkko Tuomala-Pertti Marttila rynni menestykseen, niin silläkin luotiin sitä kotkalaista koriskulttuuria, joka henkii yhä voimakkaana, mutta nyt usko on horjunut. Tarvittaisiin myös odotettuja voittopelejä.

***

Jos Kotkassa odotetaan kurssinvaihdosta ja sarjapaikan säilymistä, niin biisoniveräjässä, siis Loimaalla, on toisenlaisia pulmia. Kuluneen kauden aikana kun on ihmetelty, mikä on joukkueen focus, ja nyt seura itse vielä ilmoittaa, että talouskin on kuralla.

Hyvän pelaajamateriaalin omaava Bisons pelaa kahta sarjaa, kotoista Korisliigaa ja itäisen Euroopan VTB-liigaa. Vaikuttaa siltä, ettei joukkue oikein itsekään tiedä, missä painopiste kulloinkin on, Uralilla vai härmässä.

Tämä kuvastuu jo siinäkin, että esimerkiksi Kouvot on kylvettänyt Loimaata rökälemäisesti ensin 42 ja sittemmin vielä 25 pisteellä. Eikä 20 pisteen tappio kotikentällä Kauhajoellekaan aiheuttanut muuta kuin myötähäpeää.

Viime keväänä Loimaa sössi mestaruuden Katajalle osoittaen suurta keskittymiskyvyn puutetta tärkeimmällä hetkellä.

Onkin mielenkiintoista nyt nähdä opittiinko siitä mitään. Pelaajapakka on sitä luokkaa tänäkin vuonna, että Pantteri-patsas pitäisi saada kylpynsä biisoniveräjässä.

Mikäli nyt rahahanat aukeavat sen verran, että kausi edes saataisiin pelatuksi loppuun!

Pentti Salmi

Kirjoittaja on koripalloasiantuntija.

Kolumni

pro

”Onko joidenkin aikomuksena käyttää tilannetta härskisti hyväksi? – sopimisen kulttuurista syvä huoli

– Puheet yhteisestä asiasta tuntuvat ontoilta, kun teot kertovat jostain aivan muusta. Suomi on liian herkässä tilassa omien intressien läpirunnomiselle, Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen toteaa viitaten viime aikojen tapahtumiin työmarkkinoilla.

Hänen mukaansa Prolla on aito halu sopia asioista, mutta sopiminen vaatii aina kaksi osapuolta.

Ammattiliitto Pro on sitoutunut uudistamaan työmarkkinoita sopimisen kautta. Useilla Pron sopimusaloilla ja työpaikoilla asioista sovitaan hyvässä yhteisymmärryksessä paikallisella tasolla. Suomen työmarkkinoiden viimeaikaiset kuohut ovat kuitenkin nostaneet huolen sopimiskulttuurin rapautumisesta.

Pron linja on, että uudistuksilla tulee olla molempien osapuolten hyväksyntä. Positiivinen muutos ei ole mahdollista ilman, että molemmat osapuolet ovat sitoutuneita muutokseen.

– Kyllä tässä kovin huolissaan saa olla työmarkkinoiden tapahtumia seuratessa. Juuri nyt tarvittaisiin yhteistyötä kähinöiden sijaan, mutta eivät nämä käänteet hyvältä näytä,  Malinen huokaisee.

Suomi on liian herkässä tilassa omien intressien läpirunnomiselle.

Hän varoittaa, että homma alkaa käydä melko mahdottomaksi, kun työnantaja ei suostu noudattamaan lakia yt-neuvotteluissa. Malinen viittaa tällä TeliaSoneran tämänpäiväiseen ulosmarssiin.

– On hyvin valitettavaa, jos merkittävä ict-alan toimija ei noudata sääntöjä. Liiton tahdolla neuvotella ei ole paljoa merkitystä, jos vastapuoli ei halua pitää perusasioista kiinni.

Malinen arvioi, että pohjimmillaan kyse on siitä, yritetäänkö aidosti yhdessä saada Suomi nousuun työllisyyttä ja talouskasvua lisäämällä.

– Vai onko joidenkin aikomuksena käyttää tilannetta härskisti omien intressien ajamiseen, hän epäilee.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK ilmoitti hiljattain irtisanovansa keskusjärjestösopimukset.

– Työnantajat ovat ilmoittaneet, ettei EK:n irtisanomien sopimusten pykäliä ole tarvetta muuttaa, joten asiassa ei pitäisi olla mitään ihmeellistä. Työnantajapuoli voi siis osoittaa olevansa samassa veneessä siirtämällä keskusjärjestösopimusten kirjaukset työehtosopimuksiin tässä ja nyt, Malinen linjaa.

Pro on sitoutunut edelleen vientivetoisen palkkaratkaisun edistämiseen. Liitossa on vahva usko siihen, että suurin osa yrityksistä näkee aidon paikallisen sopimisen merkityksen kilpailukyvyn ja tuottavuuden parantamisessa.

Liiton mielestä edellytyksenä uusien sopimusten tekemiselle kuitenkin on, että keskusjärjestösopimuksissa sovitut asiat siirretään työehtosopimuksiin ennen uusien sopimusneuvotteluiden aloittamista.

pro

Kolumni

kai

Hallitus kehitti kiistan Malmin lentokentän kohtalosta – Mykkänen kuittaa Sipilälle: ”Kysynkin, esittääkö joku tätä vakavissaan ja mistä rahat?”

Hallitus on valmis pelastamaan Helsingin Malmin lentokentän, lupasi pääministeri Juha Sipilä (kesk.) eilen eduskunnalle.

Asia on kuitenkin kaikkea muuta kuin tällä selvä.

Kokoomuksen ministeriryhmässä liikenneasioista vastaavan ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkäsen mukaan valtio on kolme vuotta sitten tehnyt selvän päätöksen intressinsä päättymisestä Malmin kentällä, ja tehnyt sopimuksen alueen hallinnan siirtämisestä Helsingille.

Mykkänen ei myöskään pidä realistisena alueen lunastamista tai sitä, että hallitus löytäisi järkevän maanvaihtokohteen.

– Valtion päätöksiin ja sopimuksiin pitää voida luottaa. Kentästä ja maasta luopuminen tarkoitti, että helsinkiläiset voivat päättää alueen käytöstä. Sen jälkeen Helsingin kaupunginvaltuusto on kaavoittanut alueelle suuren määrän asumista, mihin heillä on täysi oikeus, Mykkänen sanoo tämänpäiväisessä tiedotteessaan.

– Helsinkiläiset voi pakottaa päätöksensä muuttamiseen ainoastaan kaavoitetun alueen pakkolunastuksella, joka saattaisi maksaa satoja miljoonia euroja. Kysynkin, esittääkö joku tätä vakavissaan ja mistä rahat?

Mykkäsen mukaan kansalaisaloitteen hyväksyminen loukkaisi kunnallista itsehallintoa.

– Kansalaisaloitetta ei luotu kaavapäätösten valtakunnallisia uusintakierroksia varten. Hyväksytyksi tullessaan tästä voisi tulla ennakkotapaus, että mitä tahansa kaavapäätöksiä voidaan kaataa kansalaisaloitteiden avulla.

”Päätöksenteko ei saa olla näin poukkoilevaa.”

Mykkäsen mukaan aloitteen hyväksyminen olisi myös epäjohdonmukaista asuntopolitiikkaa. Valtio on asettanut Helsingille merkittävät tavoitteet asuntorakentamisesta MAL-sopimuksissa, joissa sovitaan kuntien ja valtion välisestä yhteistyöstä kaupunkikehityksessä.

– Voimmeko samaan aikaan vaatia asuntorakentamisen merkittävää lisäämistä ja  torpata keskeisen asuntorakentamiseen suunnitellun kohteen ilman realistisia vaihtoehtoja? Päätöksenteko ei saa olla näin poukkoilevaa, Mykkänen huomauttaa.

Mykkäsen mukaan hallituksessa ei ole sovittu menettelystä Malmin lentokenttää koskevan kansalaisaloitteen osalta.

– Aloitteen hyväksymisellä olisi merkittäviä taloudellisia vaikutuksia joko alueen lunastamisen tai maanvaihdon kautta. Helsinki on osoittanut tahtotilansa alueen rakentamisesta, eikä heiltä voi odottaa valtuuston päätöksen uudelleenkäsittelyä. Malmin lentokentästä voi olla mitä mieltä vaan, mutta tämän aloitteen hyväksyminen ei ole oikea tapa käsitellä asiaa, ministeri sanoo.

kai

Kolumni

Eduskunta äänestää Bernerin luottamuksesta

Eduskunta äänestää tänään liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) luottamuksesta. SDP esitti keskiviikkona epäluottamuslausetta Berneriä vastaan, ja vasemmistoliiton eduskuntaryhmä kannatti ehdotusta.

Luottamusäänestys koskee ministerin toimintaa Finavian johdannaissopimussotkussa. Eduskunta käsitteli keskiviikkona tarkastusvaliokunnan mietintöä asiasta.

Vihreät ilmoitti torstaina, että aikoo äänestää tyhjää. RKP ja kristillisdemokraatit kertoivat äänestävänsä Bernerin luottamuksen puolesta.

Kolumni

Sisuradio: Ruotsissa asuu jo 720 000 suomalaista ja porukka kasvaa

Ruotsinsuomalaisten määrä kasvaa edelleen, kertoo Ruotsissa toimiva suomenkielinen Sisuradio. Radiokanavan Ruotsin Tilastokeskukselta tilaaman tutkimuksen mukaan Ruotsissa asuu tällä hetkellä lähes 720 000 ihmistä, joiden juuret ovat Suomessa.

Luku on kasvanut 7 000:lla neljän vuoden takaa. Ruotsinsuomalaisten osuus koko Ruotsin väkiluvusta on 7,2 prosenttia.

Enemmistö ruotsinsuomalaisista asuu tilaston mukaan Tukholmassa, jossa heitä on lähes 77 000.
Ruotsissa vietetään tänään ruotsinsuomalaisten päivää.

Kolumni

LKKTM20121026090054ITAG

LKS 20170221 Nainen liukastuu suojatiellä Kaisaniemessä Helsingissä 26. lokakuuta 2012. Ensilumi satoi Helsinkiin tänä aamuna. Liikenneviraston ja poliisin mukaan aamun liikenteessä on ollut jo erittäin paljon ulosajoja ja kolareita. Vakavilta henkilövahingoilta on toistaiseksi vältytty. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

Tämä ei ole uutinen enää – kelit liukkaita tänäänkin

Ajokeli on tänään mahdollisesti vaarallinen isossa osassa maata. Ilmatieteen laitos antoi tiesäästä varoituksen muualle paitsi viiteen eteläisen maakuntaan ja Lapin maakunnan pohjoisosaan.

Ajokeliä heikentää monin paikoin satava lumisade.

Läntisillä merialueilla voi tuulla kovaa, minkä lisäksi jäätämisvaroitus on annettu Perämeren eteläosaan ja Selkämeren pohjoisosaan.

LKKTM20121026090054ITAG

LKS 20170221 Nainen liukastuu suojatiellä Kaisaniemessä Helsingissä 26. lokakuuta 2012. Ensilumi satoi Helsinkiin tänä aamuna. Liikenneviraston ja poliisin mukaan aamun liikenteessä on ollut jo erittäin paljon ulosajoja ja kolareita. Vakavilta henkilövahingoilta on toistaiseksi vältytty. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER