Menikö jokin pieleen, kun skandaali syntyi, poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen?

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen.

Long Play kertoi lauantaina poliisien suljetun Facebook-ryhmän rasistisesta kirjoittelusta. STT kysyi poliisijohdolta, miten kirjoittelu saattoi jatkua johdon tietämättä.

Kysymyksiin vastasi sähköpostitse poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen.

Poliisin ylijohto tiesi poliisien Facebook-ryhmästä ja sen ongelmista jo hyvän aikaa sitten. Miksi poliisien toiminta ryhmässä vietiin syyttäjän arvioitavaksi vasta nyt, kun asia tuli julkisuuteen?

– Poliisin ylijohto on tiennyt, että tällainen suljettu Facebook-ryhmä on olemassa. Ryhmässä käydyn kirjoittelun sisällöistä, luonteesta ja yksityiskohdista sen sijaan ei ollut yksityiskohtaista tietoa tai hälyttäviä havaintoja. Nyt, kun ryhmän toiminnasta on saatu yksityiskohtaisempia tietoja, ne on päätetty siirtää valtakunnansyyttäjänvirastoon.

Sanoitte lauantaina STT:lle, ettei ylijohdolla ollut mahdollisuutta mennä ryhmään. Tietojemme mukaan sinne on hyväksytty jokainen poliisi. Miksei ylijohto liittynyt ryhmään esimerkiksi virkaprofiililla ja komentanut rivejä suoriksi?

– Työnantajalla ei ole velvoitetta eikä lain mukaan myöskään mahdollisuutta valvoa työntekijöidensä vapaa-ajan käyttäytymistä mahdollisen epäasiallisen käytöksen tai rikosten varalta. Myöskään poliisissa ei tällaista velvoitetta ole esimiehille määrätty.

– Työnantajan oikeus selvittää keskustelun sisältöä on muodostunut nyt jälkikäteen, kun keskustelun luonne on tullut tietoon.

– Poliisihenkilöstöllä on velvollisuus vapaa-ajallaan puuttua havaitsemiinsa vakaviin rikoksiin, joilla tarkoitetaan lähinnä henkeen ja terveyteen kohdistuvia rikoksia. Näin ollen palstalla mukana olleilla ei ole ollut poliisilain mukaista velvoitetta ilmoittaa havaitsemistaan epäkohdista.

Valittelitte myös vaikeuksia saada tietoja ryhmän julkaisujen sisällöstä. Ryhmää moderoi nettipoliisi, nykyinen vihapuheryhmän tutkinnanjohtaja Marko Forss. Miksei häneltä pyydetty sisältöjä?

– Kuten sanottu, koska poliisihallituksella ei ole ollut tietoa, että keskustelujen sisältö voisi olla sellaista, että siihen pitäisi mahdollisesti puuttua virkamiesoikeudellisin toimin, eivät työnantajan valtuudet riitä ennalta estävään toimintaan työntekijöiden vapaa-ajan kirjoitteluun tai sen valvontaan.

Menikö jokin pieleen, kun tilanne ryhmässä sai kehittyä pieneksi skandaaliksi asti? Selvitetäänkö kirjoittelun lisäksi johdon vastuuta?

– Yksittäisten virkamiesten osalta vaikuttaa tässä vaiheessa siltä, että toiminta ei ole ollut hyväksyttävää; ei ole ymmärretty poliisin virkaan kuuluvia velvoitteita.

– Poliisihallituksessa on ollut jo ennen tätä tapausta valmisteilla poliisin vahvistettujen arvojen jalkauttamiseen liittyvä kampanja, ja sen painotukset pohditaan tarkoin paljastuneiden tapahtumien valossa. Lisäksi on syytä terävöittää entisestään sosiaalisen median pelisääntöjä suhteessa poliisilain käyttäytymisvelvoitteeseen. Poliisilla on lisäksi jo ennen tätä tapausta ollut kehitteillä niin sanottu whistleblower-järjestelmä eli eettinen kanava, jonka avulla hallinnossa työskentelevät voivat nimettömästi kertoa havaitsemistaan epäkohdista työnantajalle.

Miehen epäillään käyttäneen hyväksi kymmeniä alle 16-vuotiaita – taustalla jo kaksi tuomiota

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Kymmenien poikien hyväksikäytöstä epäilty 49-vuotias mies on tuomittu jo aiemmin kymmenistä lapsiin kohdistuneista seksuaalirikoksista. Mies on tuomittu jo kahteen otteeseen, ja hän näyttää molemmilla kerroilla jatkaneen lasten hyväksikäyttöä pian vankilasta vapauduttuaan. Mies on vaihtanut nimeään ainakin kaksi kertaa.

Helsingin poliisi kertoi keskiviikkona epäilevänsä hänen syyllistyneen taas kymmenien alle 16-vuotiaiden poikien hyväksikäyttöön. Mies otettiin kiinni ja vangittiin helmikuun alussa Helsingissä.

Miehen epäillään välittäneen lapsille pääasiassa nuuskaa ja pyytäneen maksuksi rahaa tai seksuaalissävytteisiä tekoja, kuten kuvia ja koskettelua.

Aiemmista tuomioista selviää, että mies on noudattanut samaa kaavaa aiemminkin. Hän on muun muassa tarjonnut lapsille rahaa, alkoholia, tupakkaa ja pikaruokaa vastineeksi muun muassa suuseksistä ja muista seksuaalisista teoista.

Mies tuomittiin ensimmäisen kerran vuonna 2009.

Poliisin mukaan epäilty lähestyi lapsia enimmäkseen Helsingin keskustassa. Mies on mennyt juttelemaan lapsille kasvokkain ja vaihtanut puhelinnumeroja heidän kanssaan.

Aiemmin mies oli tutustunut lapsiin muun muassa netin yhteisöpalvelussa Irc-galleriassa, uimastadionilla ja muilla julkisilla paikoilla.

Mies tuomittiin lapsiin kohdistuneista seksuaalirikoksista ensimmäisen kerran vuonna 2009 neljäksi vuodeksi vankeuteen.

Tuolloin tuomio tuli useista lapsen seksuaalisista hyväksikäytöistä, sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapidosta, kuvien levittämisestä sekä seksuaalipalvelujen ostamisesta ja sen yrityksestä nuorelta. Teot tapahtuivat vuosina 2005–2008.

Hän kävi keskusteluja uhriensa kanssa netissä ja tapasi osan lapsista. Hän sai osan uhreistaan riisuuntumaan ja esiintymään verkkokameralle uskottelemalla olevansa itse nuori tyttö. Hän pyysi heitä muun muassa masturboimaan ja lähettämään kuvia ja videoita netissä. Suurin osa 34 uhrista oli tekoaikaan 12–15-vuotiaita.

Mies pääsi ehdonalaiseen joulukuussa 2010 noin puolitoista vuotta sen jälkeen, kun hänet oli tuomittu. Myöhemmin saamansa tuomion mukaan hän syyllistyi lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön seuraavan kerran vain kuukauden päästä päästyään ehdonalaiseen ja jatkoi lasten hyväksikäyttämistä vuosina 2011 ja 2012.

Hänet tuomittiin vuonna 2012 raiskauksista ja muista lapsiin kohdistuvista seksuaalirikoksista viiden ja puolen vuoden vankeuteen. Mies valitti tuomiosta hovioikeuteen, joka piti tuomion ennallaan.

Pakkanen sotkee junaliikennettä – suurin osa myöhästymisistä enintään noin 20 minuuttia

Pakkanen on viivästyttänyt useita Helsingistä liikennöiviä kaukojunia aamun aikana. Esimerkiksi Joensuuhun kulkeva juna oli 55 minuuttia myöhässä.

Suurin osa myöhästymisistä on korkeintaan noin parinkymmenen minuutin pituisia. Myös rantaradan lähiliikenteessä on koettu yksittäisiä myöhästymisiä. Kirkkonummen ja Helsingin välillä junien kulkua haittaa vaihdevika.

Osa viivästyksistä johtuu siitä, että junakalustoa on jouduttu vaihtamaan. Kova pakkanen voi näkyä esimerkiksi ongelmina ovien toiminnassa, kertoo Janna Viisterä VR:n viestinnästä.

Keskustelua aiheesta

Huumekohussa ryvettynyt Jari Sillanpää on tehnyt valintansa

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Viihdetaiteilija Jari Sillanpää ei ole valittanut huumetuomiostaan, kerrotaan Helsingin käräjäoikeudesta. Sillanpään lähes 24 000 euron sakkotuomio jää siten voimaan.

Käräjäoikeus tuomitsi Sillanpään rattijuopumuksesta, huumausaineen käyttörikoksesta ja kahdesta liikennerikkomuksesta.

Tuomion mukaan hän ajoi metamfetamiinin vaikutuksen alaisena Helsingin keskustassa viime syyskuussa.

AVAINSANAT

Poliisi on ottanut kiinni useita ihmisiä, joiden osuutta 37-vuotiaan miehen kuolemaan selvitetään

Lieksassa Pohjois-Karjalassa yksi mies kuoli ja kaksi vietiin sairaalahoitoon eilisten puukotusten jäljiltä, kertoo Itä-Suomen poliisi.

Poliisi sai myöhään keskiviikkoiltana ilmoituksen puukotuksesta yksityisasunnossa Pankakoskella.

Kuolonuhri on 37-vuotias lieksalaismies. Myös kaksi Pohjois-Karjalan keskussairaalaan hoitoon toimitettua ovat lieksalaisia.
Tekoja tutkitaan tappona ja kahtena tapon yrityksenä.

Poliisi on ottanut kiinni useita ihmisiä, joiden osuutta asiaan selvitetään. Tutkinnan etenemisestä tiedotetaan lisää aikaisintaan perjantaina.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Kulosaaressa ratavaurio – metroliikenteessä häiriöitä

Kuva: Lehtikuva

Helsingin ja Espoon metroliikenteessä ilmenee aamupäivän aikana ratavauriosta johtuvia häiriöitä, tiedottaa HSL.

Häiriön vuoksi metron vuorovälit ovat epäsäännöllisiä puoleen päivään asti. Odotus voi kestää enintään 15 minuuttia.

Häiriö johtuu Kulosaaressa olevasta ratavauriosta.

Metrossa oli ongelmia myös eilen Herttoniemessä sattuneen ratavaurion ja Ruoholahdessa havaitun palorullaovien vian vuoksi.