– Vihervasemmistolaisessa talouspolitiikassa tyypillisin ratkaisu ongelmiin on lisävelan ottaminen. Hallituksen budjettiesityksellä uutta velkaa otetaan ensi vuonna yli kahdeksan miljardia euroa. Pelkät velan korkomenot kasvavat jo yli 1,3 miljardiin vuodessa, perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio tylytti esittelypuheenvuorossaan täysistunnossa.

– Jos joku yksityishenkilö hoitaisi talouttaan samalla tavalla, hänet ohjattaisi velkaneuvontaan ja kerrottaisiin, että kaikkea ei voi saada vaan jostakin täytyy tinkiä, Tavio jatkoi vielä.

Perussuomalaiset korostaa vaihtoehdossaan, että talouden tasapainottamisen avainasemassa on menojen laittaminen tärkeysjärjestykseen.

KOKOOMUKSEN Petteri Orpo ei ollut hänkään helläsanainen.

– Politiikassa on aina enemmän tärkeitä menoja kuin mihin on varaa. Nykyisellä hallituksella ei ole ollut kykyä tai halua tehdä valintoja. Hallitus virittelee seuraavaa rahanjakoa jo alkuvuoteen, vaikka ensi vuoden budjettiakaan ei ole vielä hyväksytty tässä salissa. Ja tietenkin, taas velaksi. Näin ei voi toimia.

Orpon mukaan jonkun on uskallettava sanoa, että kaikkeen ei ole varaa, ja välillä täytyy myös säästää.

– Vaihtoehtobudjetissa me emme leikkaa lapsilta, emme nuorilta, emme opiskelijoilta, emmekä eläkeläisiltä. Me emme leikkaa varhaiskasvatuksesta, emme koulutuksesta, emme opintotuesta, emmekä eläkkeistä. Kyllä, me uudistamme ansiosidonnaista. Me porrastamme sen ja lyhennämme sitä. Mutta. Vastaavasti me laajentaisimme ansiosidonnaisen työttömyysturvan kaikille palkansaajille. Ansiosidonnainen ei ole harvoja varten. Se on kaikkia palkansaajia varten.

Orpo väitti vielä puheessaan, että hallituksella ei ole huolta huomisesta.

– Meno on kuin Titanicin kannella. Soitto soi ja juhlat jatkuvat, vaikka jäävuori lähestyy.

KRISTILLISDEMOKRAATIT ei jättänyt sekään tilaisuuttaan käyttämättä. Oman vaihtoehdon esittelyn lomassa arvostelun piiska osui hallitukseen.

– Rinteen-Marinin hallituskauden perintönä jäävän kroonisen alijäämän korjaamiseen tarvitaan ainakin kahden vaalikauden mittainen ohjelma, velkaantumista ei pystytä taittamaan kerralla, mutta askeleita on otettava jo nyt. Sopeuttamistarve on yhdeksän miljardia, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen moukaroi.

Räsäsen mukaan EU:n elpymisvälineen hyväksyminen oli Marinin hallituksen onnettomia talouspäätöksiä.

– Yksin siitä koitui Suomelle vähintään 4,6 miljardin euron nettotappio. Lisäksi se avasi EU-oikeudellista tietä uusille tulonsiirtomekanismeille. Hallitusohjelman pysyvät menolisäykset olivat noin 5 mrd € hallituskauden aikana. Ja ongelmat kertautuvat kasvavissa korkomenoissa. Marinin hallitus on myös sitonut seuraavien hallitusten käsiä toteuttamalla uudistuksia, jotka tulevat voimaan vasta seuraavalla hallituskaudella.

VALTIOVARAINMINISTERI Annika Saarikko kommentoi opposition vaihtoehtoja.

– Näen jollain tavalla vaihtoehtobudjettien keskeisenä viestinä sen, että oppositio on talouspolitiikassa sittenkin pitkälti hallituksen linjalla, eikä teilläkään velkaantumista pysäyttävää ihmelääkettä ole olemassa, ei taikasauvaa, ei taikurin hattua.

Saarikko sanoi yksilöidysti, että kd:n vaihtoehdossa tehdään panostuksia oikeisiin asioihin, kuten tunnistetaan syntyvyyden vaje ja lapsien määrän väheneminen. Myös työelämää koskevat ajatukset miellyttävät rahaministeriä. Mutta.

– Kd:n vaihtoehtobudjetti ei juurikaan vähennä velkaantumista suhteessa hallituksen budjettiin, Saarikko mainitsi yhtenä esimerkkinä risuiksi.

Perusuomalaiset sai kiitosta siitä, ettei se esitä uusia menokohteita. Toisaalta ps esittää 500 miljoona euron lisäbudjettivarausta.

– Kyseenalaista tietenkin minusta on se, oman arvomaailmani mukaisesti, että menoleikkauksistanne 85 %, siis 85 % kohdistuu maailman kaikista heikoimpiin.

Kokoomuksen esitystä Saarikko kiitteli puolestaan siitä, että se tarjoaa kahden vaalikauden mittaisen näkymän sopeutustoimille. Kritiikkiä valtiovarainministeri antoi ansiotuloveron keventämishaluista.

– Se ei ole hyvää taloudenpitoa tilanteessa, jossa alijäämää on paljon ja inflaatiota yritetään hillitä.

Suurimmat hyödyt menisivät suurituloisille.

– Minusta tämä on erikoinen valinta tilanteessa, jossa samalla te kohdistatte menoleikkauksia pienituloisiin.