Tilaisuuden juontanut Aamulehden artikkelitoimituksen päällikkö Matti Mörttinen johdatteli keskustelun ensimmäiseksi europarlamentaarikkojen toiveisiin tai odotuksiin koskien Venäjän presidentin Vladimir Putinin ja Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin maanantaista tapaamista Helsingissä.

Jos jonkilaista yhteistä säveltä europarlamentaarikkojen näkemyksistä hakee, niin se lienee useamman heidän toiveensa, että tapaaminen ja sen päätökset noudattavat kansainvälisiä sopimuksia.

Miapetra Kumpula-Natri viestittäisi presidenteille, että maapallo pitäisi pelastaa sitä uhkaavilta ongelmilta rauhanomaisin neuvotteluin. Hänen mielestään monet asiat ovat menneet yhteistyöllä eteenpäin. Esimerkiksi taistelu ilmastonmuutosta vastaan ja vapaakaupan puolesta.

– Nyt oli aika kehittää Euroopan uniota vahvemmaksi, mikä vaatii aikaisempaa enemmän maanosalta yhteistä tahtoa.

Kansainväliset sopimukset muistettava

Virkkunen toivoo presidenteiltä vastuullista keskustelua. Kahdenväliset diilit eivät saa käydä yli kansainvälisten sopimusten.

Ruohonen-Lerner korostaa rauhan merkitystä. Konfliktit ovat hänen mielestään ratkaistava rauhaomaisesti.

Pietikäinen toivoo presidenttien vahvistavan kansainvälistä järjestelmää – yhteistä sopimista muun muassa Parisiin ilmastosopimuksen päämäärien täyttämisestä.

– Olkaa isoja, aikuisia ihmisiä. Vetämällä sokan käsikranaatista saa aikaan toki tuloksia, mutta minkälaisia?

Jäätteenmäki toivoo, että huippujohtajat kiinnittäisivät huomiota aseidenriisuntaan. Trumpin vaatimusta, että Nato-maat kasvattaisivat varustelumenojaan neljään prosenttiin, hän ei allekirjoita.

– Raha olisi pois muun muassa koulutuksesta, terveydenhuollosta ja kehitysavusta.

Jäätteemäen mukaan Trumpin vaatimus on sikäli looginen, että se lisäisi Yhdysvaltojen aseteollisuuden tuloja ja voittoja.

Ulkorajojen valvontaa voi tehostaa

Vaikka europarlamentaarikkonen näkemyksissä Euroopan unionin ulkorajojen valvonnan tehostamisessa olikin sävyeroja, tämänkin asian suhteen näkemykset olivat pitkälti yhden suuntaisia.

Kumpula-Natri olisi valmis tehostamaan Euroopan yhteistä rajatoimintaa, vaikka jotkut saattavat kokeakin sen liittovaltioajatuksen tukemisena. Lisäksi hän kertoi, että Euroopan raja- ja merivartioviraston (Frontex) toimintaan ollaan lisäämässä varoja.

– Euroopan rakentaminen vaatii yhteistä tahtoa.

Virkkunen pitää hänkin EU:n ulkorajojen valvonnan lisäämistä järkevänä. Kokonaisuudessa hänen mielestään unionin on otettava lisää vastuuta paitsi omista myös globaaleista asioista, koska Yhdysvallat eristäytyy.

Ei liene yllätys, että jyrkimmin kantaa asiaan otti Ruohonen-Lerner. Hän viittasi Frontexin ympärillä käytyyn keskusteluun, jonka mukaan sen puitteissa EU:n ulkorajojen valvontaa lisättäisiin jopa 10 000 rajavartialla.

– Ihmisillä on mitta täynä muuttoliikettä. Kukaan ei halua Suomeen esimerkiksi Ruotsissa esiintyneitä ilmiöitä.

Pietikäinen pitää rajavalvontaa järjekevänä ja otti tässä yhteydessä kantaa myös Suomen tuleviin hävittäjähankintoihin. Hän on europpalaisen koneen kannalla. Se mahdollistaisi hänen mukaansa edullisen hinnan ja paremman yhteensopivuuden muiden EU-maiden koneiden kanssa.

Jäätteenmäen totesi, että EU haluaa rajoittaa maahanmuuttoa. Toiset maat enemmän toiset vähemmän. 10 000 uuden rajavartian pestaamista hän kuitenkin pitää hankalana prosessina. Joka tapauksessa hänkin katsoo EU:n ulkorajojen turvaamisen tärkeäksi.

Toteutuuko Brexit?

Britannian EU-eroa koskevasta äänestyksestä on reilut parisen vuotta. Eron käytännön järjestelyjä koskevat neuvottelut ovat olleet vähemmän onnistuneita, eikä niiden tulokset ole olleet ainakaan Englannin kovan Brexitin kannattajien mieleen.

Kun Mörttinen äänestytti europarlamentaarikkoja siitä, tuleeko Englannin EU-erosta totta vai ei, äänestyksen tulos oli eron puolesta 4,5 – 0,5. Mörttinen tulkitsi Pietikäsen äänen hieman epäröiväksi ja laski tuloksen lopputuksen edellämainitunlaiseksi.

– Järki voi vielä voittaa, Pietikäinen perusteli epävamuuttaan.

– Kansanäänestyksen tuloksen yli on vaikea kävellä, totesi Jäätteenmäki.