Joulukuussa metsäyhtiö UPM:n työmarkkinajohtajaksi siirtyvä Jyrki Hollmén, Metsäteollisuuden nykyinen työmarkkinajohtaja, kertoo Kauppalehden haastattelussa, että vastaisuudessa alan kohtuullinen palkka ei määrity vanhojen sopimusten pohjalta, vaan neuvottelut aloitetaan ensi vuonna tyhjästä.

– Työehtosopimusten jälkivaikutusta ei ole. Meillä on tyhjä paperi edessämme, mutta en usko, että isoja ongelmia tulee. Yritykset haluavat huolehtia henkilöstöstään.

Nykyiset sopimukset päättyvät vuosina 2021 ja 2022.

– Tässä ei ole liittokierroksilla edetty. Nyt on juuri oikea hetki.

– Kyllä talven kokemus meille viimeistään näytti, että liittojen tie on kuljettu, hän toteaa videohaastattelussa.

Hän arvioi, että Suomessa on vakava kustannuskilpailukykyongelma, ja metsäteollisuuden korkeat palkat ovat siihen yksi merkittävä tekijä. Hollménin mukaan kalliidenkin sopimusten kanssa voidaan elää, jos ne ovat tarpeeksi joustavia.

– Meillä on tuottavuus madellut pahasti. Jos kallis sopimus on jäykkä, olet pulassa kansainvälisessä kilpailussa.

Lisäksi Hollmén ihmettelee Kauppalehdelle merkittävän ilmoituksen aiheuttamia konservatiivisia reaktioita. Metsäteollisuus olisi odottanut työnantajapuolelta voimakkaampaa tukea ja toivoo nyt laajaa kriittistä keskustelua suomalaisen työmarkkinajärjestelmän uudistamisesta.

– Tämä on pettymys. Kyllä työnantajapuoleltakin pitäisi löytyä rohkeutta katsoa tulevaan, eikä olla vain järjestelmän vankeja ja selittää itselleen, ettei ole muita vaihtoehtoja.

Videohaastattelussa hän toivoo, että aikaa myöten politiikointi poistuu työmarkkinaneuvotteluista.

– Tällä hetkellä työehtosopimusten mekanismi on kytköksissä valtakunnan politiikkaan ja puoluepolitiikkaan. Sillä ei saisi olla työpaikoilla mitään sijaa. Toivon hartaasti, että esimerkkimme herättää keskustelua ja ravistelee rakenteita.