– Se tarkoittaisi kapuloiden lyömistä metsätalouden rattaisiin. Samalla se merkitsisi työntekijöiden aseman heikentämistä. Maan hallitus on kilpailukykysopimuksessa nimenomaan sitoutunut siihen, että työntekijöiden toimeentuloon ei sen enempää kajota, Puuliitto toteaa kannanotossaan.

Liitto muistuttaa, että metsäkoneenkuljettajien ja metsurien on päästävä pitkien taipaleiden takana sijaitseville työmaille. Ilman sitä puuraaka-ainetta ei saada teolliseen tuotantoon.

– Siinä savotassa eivät hallituksen hahmottelemat työsuhdematkaliput auta, vaan metsäpalstoille pääsemiseksi tarvitaan autoa.

– Metsurit ja metsäkoneenkuljettajat eivät nimittäin varmasti suostu siihen, että julkisen liikenneverkon ulkopuolella olevat päivittäiset ja usein verrattain pitkät työmatkat maksettaisiin omasta pussista.

Myös kilometrikorvausten verolle laittaminen olisi heikennys, jolla on laajemmat kytkennät sosiaaliturvaan.

– Jos verotus tehtäisiin palkkatulon mukaisesti, leikkautuisi kilometrikorvaus merkittävästi, esimerkiksi 30 prosentilla, Puuliitto laskee.

Liitto uskoo, että tämän seurauksena käynnistyisi varmasti keskustelu siitä, että verotettu kilometrikorvaus pitää ottaa huomioon eläketuloja määriteltäessä ja huomioida sosiaaliturvassa, kuten esimerkiksi ansiosidonnaisessa työttömyysturvassa.

Puuliiton hallitus muistuttaa, että hallitus pyrkii edistämään biotaloutta ja parantamaan teollisuuden toimintaedellytyksiä.

– Kilometrikorvausten lakkauttaminen olisi ristiriidassa näiden tärkeiden elinkeinopoliittisten tavoitteiden kanssa. Uudistamisen tarpeita saattaa liikennepolitiikan saralla hyvinkin olla, mutta kokonaisuutta viilattaessa täytyy olla silmää myös sen osatekijöille.

Puuliitto tähdentää, että metsäkoneenkuljettajat ja metsurit ovat metsätalouden raaka-ainehuollon ja toimivuuden avainammattiryhmät.

– Myös heidän työntekonsa täytyy olla kannattavaa. Heitä ei voi laittaa liikennepolitiikan muutosten maksajiksi.