Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Politiikka

Michelle Obaman ja Theresa Mayn taustatähdet Suomeen – Miten voi poliittinen puheemme?

Johannes Ijäs
Antti Mustakallio ja Katleena Kortesuo kertoivat Helsingissä tänään Retoriikan kesäkoulun vieraista.

Sarah Hurwitzin kynästä lähti vuonna 2016 kenties maailman vaikutusvaltaisin puhe. Yhdysvaltain ensimmäinen nainen Michelle Obama puhui Yhdysvaltain Demokraattisen puolueen puoluekokouksessa. Hän asettui kannattamaan Hillary Clintonia.

Johannes Ijäs

Lause When they go low, we go high tunnetaan ympäri maailman. Puhe jäi monien mieleen.

Hurwitz toimi vuonna 2008 Hillary Clintonin puheenkirjoittajana. Kun Barack Obama päihitti Clintonin Demokraattisen puolueen esivaalissa, Hurwitz sai kutsun Obaman puheenkirjoittajatiimiin. Myöhemmin hän siirtyi toimimaan Michelle Obaman johtavana puheenkirjoittajanaan aina presidentin vaihtumiseen asti.

Washington Postin henkilökuvan mukaan yhteistyö Michelle Obaman ja Hurwitzin välillä oli niin tiivistä, että liki jokainen Obaman julkisuudessa lausuma sana oli joko Hurwitzin kirjoittama tai editoima.

Nyt Hurwitz saapuu kesäkuussa Suomeen ja Hämeenlinnaan. Hän puhuu 9.6. Hämeenlinnan Verkatehtaalla vuosittain järjestettävässä Retoriikan kesäkoulu -tapahtumassa.

Yhteys Al Goren taustavoimien kautta.

Tapahtuman tiedotustilaisuus pidettiin tänään Helsingissä.

Kesäkoulussa kuullaan ulkomaisista esiintyjistä myös muun muassa Tim Kiddelliä, joka toimii Ison-Britannian pääministerin David Cameronin yksityissihteerinä ja puheenkirjoittajana. Nyt hän palvelee pääministeri Therera Mayta.

Retoriikan kesäkoulun organisaattoreina toimivat puhetaidon kouluttaja Antti Mustakallio ja viestintäkouluttaja Katleena Kortesuo.

Mustakallio raottaa, että Hurwitz saatiin Suomeen, kun yhteys tähän saatiin luotua Al Goren puheenkirjoittajan kautta. Kenties Hurwitzin kiinnittämiseen auttoi sekin, että hän on käynyt opiskeluaikoinaan Ahvenanmaalla.

Puheenkirjoittajia ei Suomessa ole.

Mustakallion mukaan Sarah Hurwitz kertoo Hämeenlinnassa, miten maailman huippujohtajien viestiä rakennetaan ja miten esimerkiksi syntyvät sanonnat eli ”onelinerit”, jotka jäävät ihmisten mieliin.

Valkoisessa talossa on kymmenkunta puheenkirjoittajaa. Mustakallio painottaa, että siellä puhe nähdään potentiaalisena ja väkevänä vaikuttamisen välineenä.

Mustakallio itse kirjoittaa Suomessa puheita muun muassa yritys- ja kuntajohtajille. Tämä ei kuitenkaan työllistä häntä päätoimisesti.

Käytännössä puheenkirjoittajan ammatti on tänä päivänä Suomessa vielä vieras. Esimerkiksi poliitikoilla ja ministereillä on kuitenkin erityisavustajia, jotka kirjoittavat puheita – ei siis kuitenkaan varsinaisia puheenkirjoittajia. Samoin firmoissa viestintä voi osallistua johtajien puheenkirjoittamiseen.

Mustakallio mainitsee, että Euroopassa erityisesti Britanniassa on poliittisia puheenkirjoittajia. Perinnettä on myös esimerkiksi Hollannissa 1980-luvulta ja Norjassa 1990-luvulta lähtien. Tanskalaisia ja saksalaisiakin puheenkirjoittajia, muun muassa liittokansleri Angela Merkelin puheenkirjoittajan, Mustakallio on tavannut.

– Ruotsalaisia en ole tavannut.

”Soinilla on ehkä joskus liikaa.”

Katleena Kortesuo pohtii, miten Suomessa puhumisen kulttuuri keskittyy paljolti substanssiosaamiseen – datan on oltava kunnossa. Tämä ei kuitenkaan Kortesuon mukaan riitä.

Antti Mustakallio tiivistää, että jos ei tiedä, miten puheen rakentaa, puheen asiasisältö kärsii.

Suomessa Timo Soini (ps.) on eräänlainen onelinereiden mestari. Näitä lausahduksia kuten Missä EU, siellä ongelma kutsutaan myös soinismeiksi. Katleena Kortesuo pitää tällaisia puheessa olevia keskeisiä sanontoja tärkeinä, niitä ei kuitenkaan saisi olla liikaa.

– Soinilla on ehkä joskus liikaa, Kortesuo sanoo.

Mustakallio kuvaa, miten oneliner parhaimmillaan tiivistää puheen sanoman. Hän kuitenkin muistuttaa, että niihin voidaan suhtautua myös kriittisesti. Tällaista kriittistä keskustelua on käyty USA:ssa jo pitkään.

Esimerkiksi jo Ronald Reaganin puheenkirjoittaja katsoi, ettei niitä kannata tekemällä tehdä, vaan hyvä puhe syntyy muutoinkin. Onelinereita on arvosteltu muun muassa siitä, että niillä lähinnä tavoitellaan vain näkyvyyttä tv-uutisissa.

Ai niin…

Kortesuo ja Mustakallio toteavat, että viimeisen 10 vuoden aikana mediassa on yhä enemmän alettu analysoida poliittisia puheita. Suomessa on myös joitakin merkittäviä puhetaidon tapahtumia. Retoriikan kesäkoulu on yksi niistä.

Mustakallio ja Kortesuo nimeävät Kesäkoulun tehtäväksi suomalaisen puhekulttuurin kehittämisen ja muun muassa ymmärryksen lisäämisen puheen vaikuttavuudesta.

Mustakallio kuvaa kaksipäiväistä (8.6. workshop ja 9.6. seminaari) Kesäkoulua vaikuttamistaitojen ammattilaistapahtumaksi.

Ai niin – demokraatit eivät voittaneet presidentinvaaleja hyvistä puheista huolimatta. Donald Trump esiintyi usein täysin valmistelemattoman oloisesti ja nousi silti presidentiksi. Mustakallio katsoo, että puhetta suoltanut Trump onnistui luomaan vaikutelmaa, että on läsnä eikä laskelmoi ja viesti tehosi Trumpin omaan kannattajakuntaan.

Mustakallio myöntääkin, että herää kysymys, mihin hienoja puheita tarvitaan. Hänen uskonsa puheen voimaan ei kuitenkaan Trumpin voitosta kadonnut.

– Taitavasti rakennetuilla retorisesti tyylikkäillä puheilla on yhä huima merkitys, Mustakallio summaa.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Toimituksen valinta

Marja Luumi

Työmarkkinat
26.10.2020
”Uho tuntuu jatkuvan, tämä on aivan absurdi ajatus” – Paperiliiton Vanhala ihmettelee Metsäteollisuuden Hollménin puheita ”tyhjältä paperilta” lähtemisestä
Lue lisää

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

va. päätoimittaja: Rane Aunimo
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Chefredaktör: Johan Kvarnström
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE