Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Mielenosoittajat kiipesivät viime viikolla eduskuntatalon pylväisiin, puhemies Paula Risikko ärtyi – 9:nnen luokan koulukirjan kannessa on tutulta näyttävä piirros: Tekijä kertoo, mistä on kyse

Joukko ilmastomielenosoittajia kiipeili eduskunnan edessä oleviin pylväisiin viime viikolla. Asiasta syntyi osin kiihkeääkin keskustelua siitä, onko toiminta hyväksyttävää edes hyvän asian puolesta.

Eduskuntatalon pylväisiin ripustettiin myös banderolli, joka vaatii ilmastotekoja nyt. Mielenosoittajat olivat myös levittäneet banderolleja eduskuntatalon portaille. Mielenilmauksen taustalla oli Greenpeace. Poliisi otti tuolloin kiinni kaikkiaan kahdeksan ihmistä. Kiipeilijät olivat ulkomaalaisia.

Eduskunnan puhemiehen Paula Risikon mukaan eduskuntataloa käytettiin hyväksi tavalla, joka ei ole hyväksyttävää. Hän puhui “rajan ylittymisestä” ja siitä, että eduskunnalla on oltava työrauha. Eduskunta päättikin ripeästi tehostaa omia turvatoimiaan.

Eilen perjantaina koululaisia kutsuttiin eri puolilla maata osallistumaan lakkoon ilmastonmuutoksen puolesta. Yksi lakkopaikoista oli jälleen Suomen eduskuntatalon edusta. Mielenilmaukseen osallistui näkyvästi myös joukko kansanedustajia. Innoituksen ilmastolakkoon oli antanut ruotsalaisteini, Nobelin rauhanpalkintoehdokkaaksikin nostettu 16-vuotias Greta Thunberg, joka on omassa maassaan osoittanut jatkuvasti mieltään valtiopäivätalolla. Poliisin mukaan eduskuntatalolla oli jopa 3 000 ihmistä. Tällä kertaa pylväisiin kiipeilijöitä ei näkynyt.

Muun muassa toimitusministeristön ministeri Timo Soini kommentoi verkkosivuillaan eilisiä ilmastolakkoja kysymällä, mitkä asiat ovat hyväksyttäviä syitä olla pois kouluista ja työpaikoilta.

”Translaki, uskonnonvapaus, turkistarhaus, maahanmuutto? Kuka ne määrää? Saako ”ilmastoahdistuksesta ” tulevaisuudessa sairauslomaa?”

Mielenilmauksien rajoista nousseen keskustelunkin valossa on kiintoisaa, että yhdeksännen koululuokan yhteiskuntaopin oppikirjassa, Forum 9 -sarjan oppikirjan kannessa on piirros, jossa eduskuntatalon edustalla ja portailla jaetaan mainosesitteitä ja tehdään mielenilmauskylttejä: osoitetaan mieltä. Löytyypä kannesta vieläpä suoranaisia pylväisiin kiipeilijöitäkin.

Oppikirjan yksi viidestä tekijästä on Ressun lukion historian ja yhteiskuntaopin lehtori Antti Kohi. Kohi aloitti oppikirjailijan uransa jo 2000-luvun alussa, ja on ollut mukana tekemässä historian ja yhteiskuntaopin Forum-sarjaa kaikille luokka-asteille. Kohi sai Oppikirjailijapalkinnon tammikuussa 2018.

Otavan kustantama kirja tuli oppikäyttöön vuonna 2010, ja kirjaa käytetään edelleen opetuksessa.

Mistä oppikirjan kannessa oikein on kyse, Antti Kohi?

– Kustannustalo antaa meille tekijöille mahdollisuuden ideoida käsikirjoituksen lisäksi kirjan muutakin pedagogiikkaa, kuten kuvitusta ja kannen aihetta. Tässä lähdimme ideoimaan aktiivista kansalaisuutta. Yhteiskuntaoppi näyttäytyy opiskelijoille liian usein vain useasti rakenteina, hierarkioina ja vallan momumentteina, jollaista eduskuntatalokin edustaa. Halusimme herättää tämän vallan monumentin henkiin ja lisätä siihen toiminnallisuutta siten, että aktiiviset kansalaiset ottaisivat kantaa asioihin ja yrittäisivät vaikuttaa. Esitimme idean piirtäjälle ja hän lähti tätä toteuttamaan. Olimme oikein tyytyväisiä lopputulokseen.

Kohi sanoo, että uutisten jälkeen kirjan kannesta on keskusteltu myös hänen koulussaan, kun oppilaat olivat havainneet kannen ja eduskunnan tapahtumien yhteyden. Keskustelut ovat olleet hyvähenkisiä. Kohi itse sanoo naurahtaneensa yhteydestä, kun oli lukenut uutisen pylväisiin kiivenneistä mielenosoittajista. Koska kiipeilijät olivat ulkomaalaisia, hän ei usko kenenkään saaneen kirjasta inspiraatiota.

Vakavammin Kohin mielestä tapaus tarjoaa hyvän tilaisuuden pohtia, missä menee väkivallattoman kansalaistottelemattomuuden sopivuuden raja.

– Ei siitä ole kauhean kauan, kun Mannerheimin patsaskin liputettiin saamelaisten oikeuksien puolesta. Samaan aikaan minua harmittaa, että aina kun eduskuntataloa kohtaa joku aktiivisempi toiminta, turvallisuutta lisätään aina. Olen käynyt siellä opiskelijoiden kanssa yli 20 vuotta ja muistan, kuinka vielä 1990-luvulla sai ihan vapaasti tulla ja mennä. Se oli hyvin avoin talo. Sitten tuli WTC-isku ja sen jälkeen turvallisuutta lisättiin niin että on kuin lentokentälle menisi. Sitten tuli se yksi mielenosoitus, jossa joku lehteriyleisöstä hyppäsi lehtereiden ensimmäiseltä riviltä alas, ja sen jälkeen ei ole saanut ykkösrivillä istua.

– Pelkään, että tämä johtaa siihen, että eduskunnan portaille, jotka ovat hyvin symbolinen kansan ja päättäjien kohtaamispaikka, pääsyäkin jollain tavalla rajoitetaan. Pelkään, että siinä menetetään avoimelle demokratialle tärkeä symbolinen kansan ja päättäjien fyysinen paikka.

Kohi sanoo kuitenkin ymmärtävänsä myös edustajia, jotka ovat sitä mieltä, että kiipeilyssä meni jokin raja rikki.Lehtori kertoo, että myös hänen koulustaan oli opiskelijoita opiskelijoita mukana perjantaisessa ilmastolakossa. Hän arvioi, että tuoreen ilmastoraportin viestit ovat nyt herättäneet ihmisiä kovemmin kuin koskaan.

– Kaupunki otti linjan, että koulut jatkuvat, mutta ei kielletä menemästä, jos opetussuunnitelma sen mahdollistaa. Yhteiskuntaopin kurssilta muutama opiskelija lähti ja annoin siihen luvan.

Kohi kertoo myös, että kirjan kansi on menossa vaihtoon opetussuunnitelman vaihtumisen yhteydessä ensi syksyllä. Kannen vaihtuminen ei liity nyt käytyyn keskusteluun, vaan täysin uudistettu on jo tullut painosta.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE