”Mieli on musta. Paha on olo. En pääse irti tästä spiraalista.” – Kirja: Stubb selvisi burnoutin porteilta formulakuskeja auttaneen lääkärin neuvoilla

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Alexander Stubb (kok.) kävi syksyllä 2014 pääministerinä ollessaan burnoutin porteilla, käy ilmi Stubbin ja Karo Hämäläisen tänään ilmestyneestä kirjasta Alex.

Jatkuva mediapaine, hallitusyhteistyön vaikeudet ja romahtaneet gallupluvut painoivat pääministerin mielen matalaksi, ja hänellä alkoi olla pysyviä nukkumisvaikeuksia.

– Mieli on musta. Paha on olo. En pääse irti tästä spiraalista. (…) En ole ollut koskaan näin siipi maassa. En tiedä mitä tehdä, Stubb kirjoitti marraskuussa 2014 kahdelle ystävälleen lähettämässään tekstiviestissä.

Stubb päätyi lopulta hakemaan apua formulakuskeja ja muita huippu-urheilijoita auttaneelta lääkäriltä Aki Hintsalta, joka auttoi pääministeriä jaksamaan tehtävässään. Oman hoitofilosofiansa kehittäneen Hintsan asiakkaisiin lukeutuivat muun muassa Mika Häkkinen, Sebastian Vettel ja Lewis Hamilton.

Stubb myöntää kirjassaan, että siirtyminen ulkoministerin ja ulkomaankauppaministerin tehtävistä pääministeriksi ja myöhemmin valtiovarainministeriksi ottivat koville.

– Olin ollut unelma-ammatissani ulkoministerinä sekä eurooppa- ja ulkomaankauppaministerinä. Vääristelisin kuitenkin totuutta jos väittäisin, että olisin nauttinut pääministeriydestä tai valtiovarainministeriydestä, sen verran rankkoja olivat tehtävät varsinkin näinä vaikeina aikoina, Stubb kirjoittaa.

– Pääministeriys ja valtiovarainministeriys ovat tehtäviä, joista suoriudutaan ja pyritään elossa ulos, hän luonnehtii.

Stubb on lähipäivinä aloittamassa Euroopan investointipankin varapääjohtajana.

Stubb on lähipäivinä aloittamassa Euroopan investointipankin varapääjohtajan tehtävässä Luxemburgissa. Hän on toiminut rivikansanedustajana viime vuoden kesästä, jolloin hän hävisi Petteri Orpolle kokoomuksen puheenjohtajakisassa.

Stubb korvaa investointipankin varapääjohtajana Jan Vapaavuoren (kok.), joka kesäkuussa valittiin Helsingin pormestariksi.

Stubbin mukaan pääministerin työtaakka on nykyisin siinä määrin suuri, että pääministerin ei pitäisi toimia samaan aikaan puolueensa puheenjohtajana.

– Mielestäni puolueen puheenjohtajan ei pitäisi olla ministeri lainkaan. Kansainvälisessä maailmassa hommia ei yksinkertaisesti pysty hoitamaan niin hyvin kuin pitäisi. Pitäisi olla erikseen puheenjohtaja ja ministerit, Stubb kirjoittaa.

Stubb oli olettanut olevansa itse Suomen seuraava komissaari.

Stubb kirjoittaa kirjassaan myös pettymyksestä, jonka hän koki, kun pääministeri Jyrki Katainen (kok.) päätti yllättäen lähteä EU-komissaariksi vuonna 2014.

Stubb oli olettanut olevansa itse Suomen seuraava komissaari, olihan hän taustaltaan ylivertainen ehdokas tehtävään: entinen EU-virkamies, meppi ja ulkoministeri, kielitaitoinen ja laajasti verkostoitunut EU-asioista väitellyt tohtori.

– Olin varma, että tuolla cv:llä komissiosta irtoaisi myös painava salkku, Stubb muistelee.

Komissaarin paikan mentyä sivu suun Stubb päätti lähteä kisaan kokoomuksen puheenjohtajuudesta ja samalla myös pääministerin paikasta. Päätös ei ollut itsestään selvä, vaan sitä edelsi pitkällinen puntarointi.

Velvollisuudentunne vei voiton jaakobinpainissa. Stubb halusi tehdä työtä avoimen, suvaitsevaisen ja kansainvälisen Suomen puolesta.

– Kun isänmaa kutsuu, silloin mennään, Stubb summaa.

Keskustan päättäjät huolissaan: Peesaamme kokoomusta – Suomenmaan kyselyn tulos kertoo jyrkästä muutoksesta mielipiteissä

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Lähes 60 prosenttia kyselyyn vastanneista keskustan puoluevaltuuston jäsenistä pitää hallituksen politiikkaa liian oikeistolaisena. Puolessa vuodessa on tapahtunut selvä muutos. Kuvassa pääministeri Juha Sipiä (kesk.) ja valtiovarainmiministeri Petteri Orpo (kok.).

Oppositio saa tukea välikysymykselleen hallituksen sisältä. Asialla ovat pääministeripuolue keskustan päättäjät.

Kes­kus­tan puo­lu­e­val­tuus­to soi­maa puo­lu­e­joh­toa ko­koo­muk­sen pee­saa­mi­ses­ta.

Tämä ilmenee tänään julkaistusta Suomenmaa-lehden kyselystä.

Yli puo­let Suo­men­maan ky­se­lyyn vas­tan­neis­ta kes­kus­tan puo­lu­e­val­tuus­ton jä­se­nis­tä pi­tää hal­li­tuk­sen po­li­tiik­kaa lii­an oi­keis­to­lai­se­na. Ar­vio on muut­tu­nut puo­les­sa vuo­des­sa ra­jus­ti.

Vii­me huh­ti­kuun ky­se­lys­sä hal­li­tuk­sen po­li­tiik­kaa piti lii­an oi­keis­to­lai­se­na 30 pro­sent­tia puo­lu­e­val­tuus­ton jä­se­nis­tä. Nyt tätä mieltä on jo 59 pro­sent­tia.

Arvostelijoiden mukaan Juha Sipilän (kesk.) johtama porvarihallitus on sääs­tö­pää­tök­sil­lään li­sän­nyt köy­hyyt­tä.

– Pää­tök­set suo­si­vat enem­män hy­vä­tu­loi­sia, kun pie­net leik­kauk­set ei­vät vai­ku­ta pal­joa hei­dän elin- ja tu­lo­ta­soon­sa, puoluevalttuston jäsen Ari Meh­tä­lä luon­neh­tii Suomenmaassa.

– Nyt pau­kut hei­kom­pi­o­sai­siin, ko­koo­muk­sel­le ei saa an­taa yh­tään pe­rik­si, An­na Ran­ki kommentoi.

Kolmannen valtuutetun mielestä jul­ki­suu­des­sa käy­ty kes­kus­te­lu saa hal­li­tus­po­li­tii­kan näyt­tä­mään eri­tyi­sen oi­keis­to­lai­sel­ta.

Suo­men­maan ky­se­lyyn vas­ta­si 67 puo­lu­e­val­tuu­tet­tua 135:stä. Ky­se­ly teh­tiin vii­kol­la 46.

Oppositiopuolueet SDP, vihreät ja vasemmistoliitto jättävät tänään välikysymyksen suomalaisten eriarvoistumisesta, jonka ne katsovat johtuvan hallituksen päätöksistä.

”Hallitus piiloutuu Juho Saaren työryhmän työn taakse” – oppositio vaatii hyväosaisten lellimisen sijaan oikeudenmukaisuutta

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa
Vasemmistoliiton Li Andersson (vasemmalla), vihreiden Krista Mikkonen ja SDP:n Suna Kymäläinen ja Johanna Ojala-Niemelä (oikealla) pitivät tiedotustilaisuudeen välikysymyksestä.

Sosialidemokraattinen, vihreä ja vasemmistoliiton eduskuntaryhmä jättivät aamulla välikysymyksen hallituksen päätösten aiheuttamasta suomalaisten eriarvoistumisesta.

– Välikysymyksellä pyrimme muuttamaan hallituksen linjaa oikeudenmukaisemmaksi, SDP:n eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja, välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja Suna Kymäläinen tiivisti.

– Meidän oppositiopuolueiden vaihtoehtobudjeteissa on pystytty talouskasvun tuomaa jakovaraa jakamaan oikeudenmukaisemmin. Kasvu kuuluu kaikille ja erityisesti niille pienituloisille, joilta monin leikkauksin ja palvelumaksujen korotuksin on ostovoiman edellytyksiä tällä hallituskaudella eri päätöksin toteutettu, Kymäläinen jatkoi.

Hän hämmästeli sitä, miksi hallitus talouskasvun myötä ohjaa tuloja hyvätuloisille, rikkaimmille.

– Toisaalta hallitus selittää, että veronalennuksin pyritään kompensoimaan leikkauksia, mutta unohtaa samalla kertoa, että pienituloisimmat eivät nytkään maksa valtion veroja eli nuo veronalennukset eivät kohdistu kaikkein pienituloisimpiin ryhmiin.

– Edellisellä hallituskaudella tiukasta finanssipolitiikasta huolimatta pystyttiin kaventamaan tuloeroja, jotka nyt tällä hallituskaudella ovat nousseet.

Kymäläinen mainitsi muun muassa, että työttömien ostovoima on laskenut arviolta 30 euroa kuukaudessa. Koulutusleikkauksia on useita.

– Meillä on 100 000 alle köyhyysrajan elävää lasta, 70 000 alle 30-vuotiasta, jotka elävät köyhyysrajan alapuolella, 350 000 eläkeläistä elävät alle 1000 euron tuloilla. Meillä on 500 000 työssäkäyvää, jotka elävät köyhyysrajan alapuolella. Meillä on vakava paikka Suomen maassa saada eriarvomiskehitys päättymään. Yhteiskunta on juuri niin vahva kuin sen heikoin lenkki on, Kymäläinen sanoi.

”Hyvinvointiyhteiskunnan pohja vuotaa tällä hetkellä muun muassa leipäjonoihin.”

SDP:n eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtajan Johanna Ojala-Niemelän mukaan 100-vuotiaassa Suomessa avainkysymyksen pitäisi olla, miten tehokkaimmin käydään hyvinvointiyhteiskunnan varjoissa vaanivaa köyhyyttä vastaan.

– Tarvitaan tulo- ja veropolitiikkaa ja kohdennettuja toimia heikoimmassa asemassa olevien hyväksi.

Ojala-Niemelä nosti esiin lapsiperheiden, koulupudokkaiden, pitkäaikaistyöttömien, velkaantuneiden, köyhimpien eläkeläisten asioiden kohentamisen.

– Huono-osaisuus kuitenkin valitettavasti kasvaa Sipilän hallituksen toimesta. Hyvinvointiyhteiskunnan pohja vuotaa tällä hetkellä muun muassa leipäjonoihin.

Hallitus on asettanut professori Juho Saaren työryhmän ratkomaan eriarvoistumiskysymyksiä.

– Hallitus piiloutuu Saaren työryhmän työn taakse. Nyt me emme voi työryhmätyötä enää odottaa, vaan tarvitaan konkreettisia päätöksiä näiden asioiden toteuttamiseksi, Ojala-Niemelä huomautti.

Hän muistutti hallituksen leikanneen 4 miljardin euron edestä mutta samaan aikaan on tehty hyväosaisille suunnattuja kohdennettuja veronalennuksia 2 miljardin euron edestä.

– Talouden alijäämä kasvaa eikä vähene.

”Eriarvoisuuden kasvattaminen on ollut tietoinen poliittinen valinta hallitukselta.”

Ojala-Niemelä nosti eriarvoistumisesta esiin myös terveyserot.

– Tällä hetkellä hyväosainen, hyvin toimeentuleva, hyvältä asuinalueelta tuleva mies elää lähes 11 vuotta pitempään kuin mies, joka on pienellä paikkakunnalla, alhaisella koulutuksella ja tulee huonolta asuinalueelta. Naisten osalta ero on 6 vuotta. Nämä ovat sellaisia asioita, joita nyky-yhteiskunnassa pitäisi kuroa kiinni.

Vihreän edsukuntaryhmän puheenjohtaja Krista Mikkonen muistutti hänkin, että hallituksen leikkaukset ovat kohdistuneet pitkälti samoihin vähäosaisiin ryhmiin.

– Samalla rahalla, millä hallitus on tehty, oltaisiin voitu tehdä toisenlaisia valintoja. Me olemme pystyneet näyttämään sen, että ei kyse ole mistään väistämättömästä tai valinnanmahdollisuuksien puutteesta vaan arvovalinnoista ja tämä hallitus on tehnyt todella kovia arvovalintoja, Mikkonen sanoi.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson totesi, että valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) ja pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ovat monesti sanoneet julkisuudessa, että jakovaraa ei ole.

– Mutta hallituksella on kyllä ollut taloudellista liikkumavaraa, jakovaraakin on ollut ja sitä on käytetty lähes puolentoista miljardin edestä suurituloisia suosiviin veronkevennyksiin.

– Sen lisäksi hallitus on käyttänyt valtiovarainministeriön arvion mukaan lähes miljardin kattaakseen niitä kustannuksia, jotka julkiselle taloudelle ja valtiolle syntyi erityisesti julkisen sektorin työntekijöitä kurjistavasta kilpailukykysopimuksesta.

– Meidän tulkintamme on se, että eriarvoisuuden kasvattaminen on ollut tietoinen poliittinen valinta hallitukselta, Andersson totesi.

Missä kolme muuta?

Välikysymyksessä on tällä kertaa mukana vain kolme oppositiopuoluetta. Kristillisdemokraatit, perussuomalaiset ja RKP puuttuvat.

– Kävimme aivan normaaliin tapaan kaikkien oppositiopuolueiden kanssa tätä keskustelua ja jokainen oppositiopuolue sai itse rauhassa tehdä päätöksensä siitä, lähteäkö mukaan vai ei, Suna Kymäläinen kertoi.

– Vaikea arvioida toisten puolesta, miksi eivät lähteneet, mutta varmasti ainakin tässä joukossa löytyy yhteistä ideologiaa sen asian pohjalta, että on tärkeää pitää jokainen mukana ja kasvu todella kuuluu kaikille.

”Jopa sylivauvoja ulosotossa!” – Mikä Suomea oikein vaivaa, SDP:n kansanedustaja parahtaa

Kuva: Jukka-Pekka Flander

SDP:n kansanedustaja Satu Taavitsainen on kauhistunut siitä, että Suomessa joutuu maksamattomien laskujen vuoksi ulosottoon myös alaikäisiä lapsia.

– He joutuvat ulosoton piiriin muun muassa vanhempiensa maksamatta jääneiden perintö-, lahja- tai jäännösverojen vuoksi. Alle vuoden ikäisiä sylivauvojakin on ulosotossa, Taavitsainen jyrisee.

Hän jätti tänään, Lapsen oikeuksien viikon päätteeksi, kirjallisen kysymyksen alaikäisten lasten ulosotosta ja maksuhäiriömerkinnöistä.

Taavitsainen muistuttaa, että lastensuojelulain mukaan yhteiskunnan on edistettävä lapsen suotuisaa kehitystä ja hyvinvointia. Lastensuojelun on tuettava vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa.

– Lastensuojelun on pyrittävä ehkäisemään lapsen ja perheen ongelmia sekä puuttumaan riittävän varhain havaittuihin ongelmiin. Lastensuojelun tarvetta arvioitaessa ja lastensuojelua toteutettaessa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu, muistuttaa Taavitsainen.

Hän pitää alaikäisen tilannetta erittäin huonona, kun lapsella ei ole vielä ammattia ja työtä ja mahdollisuutta maksaa laskujaan ja velkojaan.

– Alaikäisten on vaikea neuvotella maksusopimuksista velkojiensa kanssa. Heillä ei ole riittävästi tietoa ja osaamista. Eikä lasten kuulu edes joutua sellaisia neuvotteluita hoitamaan, Taavitsainen puuskahtaa.

Hänen mielestään nykyinen käytäntö on lastensuojelulain vastainen.

– Ylivelkatilanteeseen ajautuneella aikuisellakaan velallisella ei välttämättä ole nykyään montaa realistista vaihtoehtoa velkaongelman ratkaisemiseksi.

Onko lasten oikeusturva tällä hetkellä liian heikko?

Taavitsainen pitää tilannetta äärimmäisen vakava, sillä talousongelmat vaikuttavat ihmisten jaksamiseen monella eri tavalla. Hän listaa, miten maksuhäiriömerkinnät hankaloittavat arkielämää:

– Asunnon, kotivakuutuksen, sähkösopimuksen, puhelimen, auton ja työpaikan saaminen voi merkittävästi vaikeutua tai estyä jopa kokonaan merkintöjen takia. Talousvaikeudet vaikeuttavat ihmissuhteita ja perhe-elämää. Täysi-ikäiseksi tullessaan on ulosotossa olevien nuorten lähtökohta itsenäiseen elämään huomattavasti heikompi kuin ikätovereidensa.

Taavitsainen haluaa asianomaiselta ministeriltä vastauksen muun muassa seuraaviin kysymyksiin:

– Kuinka monta alle 18-vuotiasta Suomessa on ulosotossa? Mihin toimiin ministeri aikoo ryhtyä alaikäisten ulosottoon joutumisen ja luottotietomerkintöjen ehkäisemiseksi? Mihin toimiin ministeri aikoo ryhtyä alaikäisten ulosotossa olevien ja luottotietonsa menettäneiden sieltä poispääsemiseksi ja heidän rekisteriensä puhdistamiseksi? Onko nykyinen voimassa oleva käytäntö lastensuojelulain vastainen?

Satu Taavitsainen kysyy myös, onko lasten oikeusturva Suomessa tällä hetkellä liian heikko.

– Onko alaikäisillä ulosottoon joutuessaan ollut oikeus tietoon, oikeus vaihtoehtoihin ja oikeus vaikuttaa?

”Tällainen politiikka syventää köyhyyttä ja eriarvoisuutta” – oppositio välikysymyksessä: Miksi hallitus ei muuta politiikkaansa?

Kuva: Kari Hulkko
Välikysymyksen 1. allekirjoittaja, SDP:n Suna Kymäläinen.

Oppositiopuolueet SDP, vihreät ja vasemmistoliitto jättävät tänään välikysymyksen suomalaisten eriarvoistumisesta, jonka ne katsovat johtuvan hallituksen päätöksistä.

Oppositio kysyy välikysymyksessään: Miksi hallitus ei muuta eriarvoistavaa politiikkaansa?

– Eriarvoistuminen alkaa valitettavasti jo lapsuudessa. Lapsiköyhyyden vähentäminen ja sen seurausten lieventäminen vaativat johdonmukaista politiikkaa ja panostusta toteaa Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja ja välikysymyksen 1. allekirjoittaja Suna Kymäläinen sanoo.

– Olemme toistuvasti kysyneet hallitukselta, miksi se jättää erilaiset vaikutusarviot tekemättä ja kohdistaa maksukorotukset sekä toimeentulon ja palveluiden leikkaukset toistuvasti samoihin ihmisiin. Tällainen politiikka ei synnytä eheyttä vaan syventää köyhyyttä ja eriarvoisuutta, hän toteaa.

Hallitus on leikannut opiskelijoilta, työttömiltä, lapsiperheiltä ja eläkeläisiltä.

SDP:n eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelän mukaan Sipilän hallitus on toistuvasti näyttänyt kääntävän selkänsä sille kuilulle, joka on revennyt hyvinvoivien ja huono-osaisten suomalaisten välille.

– Hallitus on leikannut opiskelijoilta, työttömiltä, lapsiperheiltä ja eläkeläisiltä. Monet eri mittarit osoittavat, että eriarvoisuus on lisääntymässä ja – mikä pahinta – syvenemässä ja periytymässä usealla eri yhteiskunnan sektorilla.

– Mitä hallitus tekee, jotta eriarvoistuminen saadaan pysäytettyä eri elämän osa-alueilla, Johanna Ojala-Niemelä kysyy.

RKP ei ole mukana SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton välikysymyksessä vaan  aikoo jättää oman epäluottamuslausekkeensa keskustelussa. Puolue aikoo kuitenkin äänestää epäluottamuksen puolesta.

Tämä on 12:s välikysymys tällä vaalikaudella ja toinen perussuomalaisten hajoamisen jälkeen.

Välikysymyskeskustelun päätteeksi äänestetään hallituksen luottamuksesta.

Vartiaisen ”tyly 40 000 tokaisu” puhuttaa – ministeri Lindström USU:lle: ”Luvut ovat aina vaarallisia”

Kuva: Lehtikuva
Juhana Vartiainen.

Työministeri Jari Lindström (sin.) torjuu kokoomuksen kansanedustajan Juhana Vartiaisen väitteen, jonka mukaan Suomen työttömistä vain 40 000 pystyy oikeasti työllistymään.

– Olen itse positiivisempi kuin Juhana Vartiainen. Odottaisin kaikkia niitä toimenpiteitä, joita hallitus on tehnyt. Nehän eivät vielä näy, ja lisäksi talouskasvulla on iso rooli, Lindström sanoo Uutissuomalaisen jutussa.

Lindström kertoo ymmärtävänsä, että rakennetyöttömyyden raja kulkee jossakin. Tutkijat puhuvat seitsemästä prosentista, mutta luvut ovat Lindströmin mukaan aina vaarallisia.

Lindströmin mukaan talouskasvun lisäksi työvoimahallinnon omat toimenpiteet ovat vaikuttaneet työllisyyskehitykseen. TE-keskuksissa on muutettu toimintatapoja, ja työllistymissuunnitelmien määrä on moninkertaistunut.

– On iso juttu, että piilotyöttömyys vähenee, eli ne ihmiset, jotka ovat menettäneet toivonsa, ovat tulleet takaisin työmarkkinoille, Lindström sanoo.

Työministeri myöntää, että toiminnassa on ollut tehottomuutta.

­– Siksi työvoimapalveluiden uudelleen organisoimisen kärkihanke on minun vastuullani. Tavoitteena on, että julkiset ja yksityiset kasvupalvelut saataisiin toimimaan paremmin.

Työministeri Jari Lindström. (Kuva: Lehtikuva/Jussi Nukari)

Työministeri: On iso juttu, että piilotyöttömyys vähenee.

STTK:n pääekonomisti Ralf Sund kertoo, että OECD on määritellyt Suomen rakennetyöttömyyden 7,4 prosentiksi.

­– Jossain siellä maastossa se on, joten Vartiaisen tyly tokaisu on oikea, Sund sanoo. Uutissuomalaiselle.

Myös SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta näkee tilanteen valoisampana kuin Vartiainen. Kaukorannan mukaan muiden Pohjoismaiden esimerkit osoittavat, että oikeilla toimenpiteillä työttömyysaste saadaan hyvin matalaksi.

Juhana Vartiainen on tullut mielestään julkisuudessa osittain väärinymmärretyksi 40 000-kommentistaan.

Hän kirjoitti palautteesta blogissaan.

– Tämä arvio on herättänyt pahennusta ja keskustelua, mutta arvioni ei todellakaan ole kovin omaperäinen, vaan perustuu aika tavanomaisiin käsityksiin ja tilastotietoihin, Vartiainen katsoo.

– Helsingin Sanomien haastatteluni nettiversio oli valitettavasti otsikoitu tavalla, joka antoi ajatuksestani ja viestistäni väärän kuvan, hän huomauttaa.

Vartiaisen mukaan 40 000 on oikea suuruusluokka sille työllisyyskasvulle, jonka voimme talouden elpyessä nykyisillä talouden säännöillä ja instituutioilla saada aikaan.

– Se, että työttömien yhteismäärä ei voi laskea kuin 40 tuhannella, ei tietenkään tarkoita, että nyt työttöminä olevista 275 tuhannesta jäisi työttömiksi 235 tuhatta, Vartiainen tarkentaa.