Miesten ja naisten väliset palkkaerot johtuvat osin kulttuurista

Maritta Pohls avasi esitelmällään Miina Sillanpää -seminaarin. Puhetta johti SAK:n historiaakin tutkinut Marjaana Valkonen.

Syyt naisten mataliin, miesten palkkoja pienempiin ansioihin löytyvät osin kulttuurista. Samat syyt selittävät naisten miehiä kivikkoisempaa tietä johtajiksi. Näin arvioitiin Miina Sillanpää -seminaarissa perjantaina Tampereella. Seminaarissa pohdittiin naisten asemaa työelämässä ja ammattiyhdistysliikkeessä. Miina Sillanpään syntymästä tuli tänä vuonna kuluneeksi 150 vuotta.

Historiantutkija Maritta Pohls tarkasteli naisten aseman kehitystä työelämässä hotelli- ja ravintola-alan työntekijöiden näkökulmasta. Pohls on kirjoittanut muun muassa Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liiton historian ”Viini, laulu ja taustajoukot”, missä hän on tutkinut myös alan työntekijöitä ja heidän elämäänsä 1930-luvulta 1990-luvulle.

Pohls katsoi, että alan henkilöstön järjestäytyminen alkoi vasta 1930-luvulla kieltolain lakkauttamisen ja vuonna 1932 voimaan tulleen uuden alkoholilain myötä. Sitä ennen kahviloiden, ravintoloiden ja majoitusliikkeiden työväki oli pitkälti samassa asemassa kuin kotiapulaiset tai piiat, jotka usein myös asuivat työnantajansa taloudessa.

– Miesten ja naisten palkkaerotkin pohjautuivat maatalousvaltaisen yhteiskunnan käytäntöihin. Piian palkka oli 60 prosenttia rengin palkasta. Palkka perustui fyysiseen voimaan.

Naisten matala palkka johtui ja johtuu myös heidän miehiä suuremmasta vastuustaan kodista ja perheestä.

– Lisäksi naiset eivät olleet urahakuisia. He tyytyivät aputöihin. Moni työskenteli elämänsä keittiötyöntekijänä. Joidenkin ura huipentui emännyyteen. Miehet taas olivat viinureita ja hovimestareita. He työskentelivät myös muualla Euroopassa kartuttaen ammatti- ja kielitaitoaan, Pohls kertoi.

Huonomaineisuus alan rasitteena

Naisten ainoa kilpailuvaltti oli matala palkka. Kun järjestäytymisastekin oli alhainen, muutos parempaan antoi odottaa. Palkkaukseen heijastui myös alan huonomaineisuus. Ravintolatyöntekijät yhdistettiin sotavuosina  ja niiden jälkeenkin mustan pörssin kauppaan. Huonomaineisen naisen leimoja jaettiin herkästi.

– Sodan jälkeen alalle oli vaikea saada työntekijöitä juuri sen huonon maineen vuoksi, Pohls kertoi.

Samanaikaisesti hotelli- ja ravintola-alankin palkkaukseen  vaikutti palkkasäännöstely. Naisten palkat pysyivät miesten palkkoja pienempinä. Syynä edelleen fyysisen voiman arvostaminen.

Muutoksen tuulet alkoivat puhaltaa 1960-luvun alussa, jolloin massa kiellettiin sukupuoleen perustuva syrjintä palkoissa. Taustalla oli kymmenkunta vuotta aikaiseemmmin Kansainvälisessä työjärjestössä (ILO) tehdyt päätökset.

Murros 1970-luvulla

Pohlsin mielestä 1970-luvulla suomalaisessa yhteiskunnassa tapahtui laaja-alainen murros, mikä merkitsi muun muassa erilaisia sosiaalipoliittisia uudistuksia. Kaikki tämä vapautti ja vahvisti naisten asemaa.

– Syntyi itsenäinen, työssäkäyvä nainen, joka ansaitsi omaa palkkaa ja jolla saattoi olla käsilaukussaan E-pillerit, Pohls kuvaili.

Samalla palkkarakennetta ryhdyttiin muuttamaan niin, että naisten kannatti mennä töihin. 1980-luvulla naisen palkka oli noussut 80 prosenttiin miehen palkasta. Koko maassa eri aloilla tapahtunut kehitys vaati lisää työvoimaa.

Tämä näkyi myös niin, että naisten määrä SAK:ssa ja siihen kuuluvissa liitoissa kasvoi. Naiset eivät suostuneet enää kiltin rooliin. Naiset ottivat 1970-luvulla voimakkaasti kantaa palkkoihinsa ja työoloihinsa. Tunteita kuumentavia lakkojakin koettiin. 1990-luvun lama vauhditti alkanutta kehitystä.

Naisten taistelu postissa 40-luvulla

Posti- ja logistiikka-alan unionin puheenjohtaja Heidi Nieminen ajoitti naisten taistelun asemastaan Postissa 1940-luvulle. Jatkosodan aikana posteljooneista 95 prosenttia oli naisia. Miehet olivat rintamalla.

Rauhan tultua naisten odotettiin palaavan koteihinsa. Kaikki eivät niin tehneet. Vaikka naisposteljoonien joukossa oli myös heikosti järjestäytyneitä maalaiskirjeenkantajia, naiset alkoivat vaatia samoja oikeuksia kuin mitä miehillä oli. Tämä taas ei sopinut miesposteljooneille.

Riita ilmeni voimakkaana etenkin Helsingin ammattiosastossa. Sopua toivoi niin SAK kuin työnantajakin. Molemmat asettuivat naisten näkemysten kannalle.

– Miehet katsoivat, ettei postin raskas työ sopinut naisille. Lisäksi he väittivät naisten alentavan postin työn arvostusta ja sitä kautta palkkoja. Miehet eivät hyväksyneet naisia virka-, korkeintaan työsuhteeseen. Vuonna 1948 Posti sai kuitenkin ensimmäiset naisposteljoonit virkasuhteisiin, Nieminen kertoi.

Postin palveluksessa olevien miesten ja naisten kädenvääntö jatkui vielä vuosia. Ensimmäiset naiset, joskaan ei kaikkia, hyväksyttiin alan ammattiliittoon 1960-luvun alussa.

– Nyt, vuonna 2016 liitossamme ei ole yhtään sellaista tehtävää, jossa naista ei olisi ollut, Nieminen kertoi.

Julkinen sektori nyt tapetilla

Julkisten ja hyvinvointialojen liiton (JHL) puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine puolestaan kertoi taistelun naisten palkoista olevan ajankohtaista julkisella sektorilla juuri nyt.

– Maan hallitus puhuu esimerkiksi sote-uudistusta tehdessään säästettävistä rahasummista eikä niinkään siitä, minkälaisia palveluita uudistus tuo tai vie. Sosiaali- ja terveysalalla on paljon naisia, jotka miettivät tulevaa palkkaansa. Tuntuu siltä kuin hallitus laskisi naisten joustavan loputtomasti. Ikään kuin he eivät jaksaisi enää kapinoida.

Kulttuuri esteenä myös naisjohtajuudelle

Suomalainen työkulttuuri ei ole asettanut rajoja ainoastaan arkisia töitä tekeville naisille. Suomen lähi- ja perushoitajaliiton SuPerin puheenjohtajan Silja Paavolan mielestä kulttuuriin sidotut tekijät ovat estäneet myös naisten työuralla etenemistä.

– Yhteiskunnassamme on tosin tehty paljon tasa-arvon eteen. Naisilla on tietoa ja taitoa. Kuitenkin kulttuuriin liittyvät käytännöt estävät naisten valitsemista johtajiksi.

Paavolan mielestä miehet yleensä katsovat kotitöiden kuuluvan naisille. Siltikin, että työt kotona voidaan jakaa puolisoiden ja koko perheenkin kesken.

– Jos nainen haluaa johtajaksi, häneltä vaaditaan paljon työtä. Lisäksi naisen on oltava pirteä, hyvännäköinen ja paljon miestä osaavampi.

Johtajuus vaatii myös uhrauksia. Paavolan mielestä johtaja ei käytännössä ole koskaan kokonaan lomalla. Esimerkiksi puhelimeen pitää olla aina valmis vastaamaan.

– Sellaiset naiset, jotka haluavat johtajaksi on löydettävä. Heitä on etsittävä. Niin työnantajakin tekevät, Paavola kannusti.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) hyvinvointiosaston johtaja Tuire Santamäki-Vuori puolestaan katsoi, että uusien ammattien myötä vanhasta, naisia syrjivästä palkkapolitiikasta on mahdollisuus päästä eroon.

– Purkamalla segregaatio, voidaan purkaa palkkaerot.

Santamäki-Vuorikin katsoi miesten ja naisten erilaisen roolin ja palkkauksen olevan osin kulttuurilähtöistä.

– Jo Kalevalassa sankaruus ja johtajuus katsottiin miehille tyypillisiksi ominaisuuksiksi.

Hän painotti, että itse johtajuuden suhteen miehillä ja naisilla ei ole suuria eroja. Naiset pärjäävät siinä missä miehetkin.

– Täytyy tahtoa ja uskaltaa. On myös syytä huomata, että ihmiset arvostavat usein omalle sukupuolelleen tyypillisiä ominaisuuksia. Aina ei ole kyse tietoisesta syrjinnästä.

Keskustelua aiheesta

valittu_artikkeli02

Maailmanpolitiikkaa puitiin pj-tentissä Tampereella – ”Hallituksemme on impivaaralainen smurffi”

Kuva: Anna-Liisa Blomberg
SDP:n puheenjohtajaehdokkaat Timo Harakka, Antti Rinne ja Tytti Tuppurainen tentissä Tampereella.

SDP:n puheenjohtajien tentissä Tampereella pureuduttiin muun muun muassa ulkopoliittisiin kysymyksiin. Donald Trumpin nousu Yhdysvaltain presidentiksi ja Iso-Britannian erottautuminen EU:sta puhaltavat pyörteitä maailmanpolitiikkaan.

SDP:n puheenjohtajaehdokkaat Antti Rinne, Timo Harakka ja Tytti Tuppurainen arvioivat, millainen rooli sosialidemokratialla – ja mahdollisesti sosialidemokraattisella Suomen pääministerillä on kansainvälisellä kentällä.

SDP on kansainvälinen, eurooppalainen liike.

Rinne luonnehti, että kansalaisten keskuudessa on syntynyt käsitys siitä, ettei EU olisi puolellamme. Hän sanoi, että EU koetaan ”eliitin harrasteluna”. Sosialidemokraattien tehtävänä hän näkee tämän käsityksen oikaisemisen.

– SDP on kansainvälinen, eurooppalainen liike. Meidän intresseissämme on vahvistaa EU:ta siten, että se saa kansalaisten keskuudessa mahdollisimman suuren luottamuksen, hän sanoi.

Suomen etu on turvata vahva Euroopan unioni.

Tuppuraisen mukaan on tärkeää, että Suomen pääministeri olisi tukemassa yhteistyön ja luottamuksen linjaa ”näinä epävarmoina aikoina”. Tuppurainen on huolissaan siitä, ettei Trump näytä tukevan eurooppalaisen yhteistyön säilymistä.

– Olemme pieni maa ja meille kansainvälinen yhteistyö ja kansainvälinen rauha ja vakaus on elinehto. Ei ole mitenkään mahdollista, että selviäisimme vaikkapa turvapaikkakriisistä ilman eurooppalaista yhteistyötä. Suomen etu on turvata vahva Euroopan unioni ja eurooppalainen yhteistyö, Tuppurainen sanoi.

Suomen tämän hetkinen hallitus on kansainvälisessä ja europolitiikassa täysi kääpiö.

Myös Harakka pitää ”hämmentävänä ja historiallisena”, että Yhdysvalloissa virkaan astumassa oleva presidentti on romuttamassa pitkää yhteistyötä Yhdysvaltain ja EU:n välillä. Hän sanoi myös olevansa jopa raivoissaan siitä, että ulkoministeri Timo Soini (ps.) on kuitannut linjanmuutoksen toteamalla, ettei Trumpin puheista tarvitse välittää.

– Toistaiseksi en ole kuullut myöskään pääministerin ja presidentin kommentteja tästä uudesta, vakavasta tilanteesta. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomen tämän hetkinen hallitus on kansainvälisessä ja europolitiikassa täysi kääpiö. Meidän hallituksemme on impivaaralainen smurffi, hän sivalsi.

Harakan mukaan juuri nyt tarvitaan sosialidemokraattista johtajuutta, jotta Euroopassa maiden alistuminen ”äärioikeiston ja kansalliskiihkoisen populismin valtaan” pysäytetään.

Puheenjohtajaehdokkailta kysyttiin myös, pitäisikö Suomen liittyä Natoon, mikäli Ruotsi liittyy. Rinne ja Harakka painottivat, ettei Ruotsi ole liittymässä, eikä Suomenkaan pidä liittyä. Jos Ruotsi kuitenkin liittyisi Natoon, olisi Tuppuraisen mukaan Suomenkin harkittava.

– Päätösten pitää perustua faktaan, oikeaan tilanneanalyysiin ja hyvään, maltilliseen harkintaan. Siksi kysymys Ruotsin Nato-jäsenyydestä on relevantti. Meidän tulee olla tietoisia Ruotsin linjoista. Se tilanne ei saa toistua, mitä tapahtui 1990-luvulla EU-jäsenyyden suhteen, Tuppurainen sanoi.

JHL:n puheenjohtajan Päivi Niemi -Laineen mielestä sote- ja maakuntauudistus edellyttävät henkilöstön siirtymäajan suojaa

JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi Laine (vas) ja Pirkanmaan aluepäällikkö Nina Heikkilä tapasivat torstaina pirkanmaalaisia liiton jäseniä Tampereella ja Ylöjärvellä.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine on huolestunut henkilöstön jaksamisesta sekä työsuhdeturvasta sote- ja maakuntauudistuksessa. Valinnanvapaus tuo toteutuessaan suurimman haasteen palvelujen sujuvuuteen ja henkilöstön työsuhteisiin.

Niemi-Laine vieraili torstaina Pirkanmaalla. Tampereella hän tutustui Tampere3 -hankkeeseen Tampereen ammattikorkeakoulussa, jossa hän keskusteli henkilöstön kanssa kaupungin kolmen korkeakoulun yhdistymisen vaikutuksista henkilöstöön – muun muassa sen määrään.

Ammattikorkeakoulun henkilöstö pelkää, että korkeakoulujen yhdistyminen johtaa tukipalveluissa työskentelevien ihmisten vähentämiseen. Ajatus työpaikan menettämisestä takoo työntekijöiden mukaan monen takaraivossa. Se heijastuu työhyvinvointiin ja työmotivaatioon.

Kyynisimmän tai pilke silmäkulmassa esitetyn arvion mukaan ammattikorkeakoulussa pitkällä työkokemuksella on merkitystä erityisesti silloin, kun valitaan irtisanottavia.

Koulutuksen säästökuuri sattuu laajalti

Päivi Niemi-Laineen mukaan JHL seuraa hallituksen koulutusreformin nimissä toteuttamia säästöjä. Miten ne kohdistuvat nimenomaan oppilaitosten tukipalveluihin ja niiden parissa työskenteleviin ihmisiin. Puheenjohtajan mukaan myös digitaalisuus vähentää tukipalveluissa työskentelevien tarvetta.

Jos tai kun säästöt kohdennetaan tukipalveluihin, ne vaikuttavat myös opinahjojen opetukseen. Opettajat joutuvat tekemään aikaisempaa enemmän muita kuin opetukseen kuuluvia tehtäviä. Tämä taas näkyy vääjäämättä opetuksen laadussa ja tasossa.

Jatkuvilla säästöillä on myös laajempaa merkitystä. Ne näkyvät ihmisten rahapusseissa. Kun koko maan talous on pitkään levännyt kotimaisen kysynnän varassa, leikkaukset heijastuvat väistämättä kotimarkkoinoihin kysynnän hiipumisena.

Koulutukseen tehdyt leikkaukset merkitsevät myös opetuksen ja tutkimuksen heikkenemistä, mikä puolestaan näkyy maan kilpailukyvyn rapistumisena.

Kun Tampere3 -hanketta on mainostettu monin tavoin merkittävänä asiana, se on sitä Niemi-Laineen mukaan myös työllisyys -näkökulmasta. Siksi puheenjohtaja katsoi tarpeelliseksi tutustua hankkeeseen ja sen vaikutuksiin paikanpäällä.

Sote- ja maakuntauudistus tosi isoja asioita

JHL:oon kuuluvia työntekijöiden jaksamiseen ja työsuhdeturvaan vaikuttavat myös sote- ja maakuntauudistus. Paljon puhuttu valinnanvapaus tuo toteutuessaan suurimman haasteen palvelujen sujuvuuteen ja henkilöstön työsuhteisiin.

Valinnanvapaus ja maakunnan oma palvelutuotanto organisoidaan käytännössä kokonaan vasta vuoden 2019 jälkeen, ja se tulee kestämään useamman vuoden ajan.

– Henkilöstön osalta on kestämätön ajatus, että voimaanpanolain määräykset liikkeenluovutuksesta loppuisivat jo vuonna 2020, JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine huomauttaa.

JHL vaatii, että uudistuksessa asetetaan henkilöstön työsuhteen ehdoille ja lisäeläkkeille suoja-aika, joka kestää valmisteluvaiheen yli.

– Se voisi olla kolme vuotta, kuten esimerkiksi Etelä-Karjalassa on esitetty. Suoja-ajan katsotaan edesauttavan henkilöstöjärjestöjen ja ja työnantajan yhteistä harkittua ja suunnitelmallista valmistelua. Se säilyttäisi myös ihmisten työmotivaation ja tukisi työssä jaksamista.

Hallituksen valmistelu ja vaikutusten arviointi ovat edelleen kesken. Merkittäviä haittoja on pystytty tunnistamaan, mutta ratkaisuja niiden eliminoimiseksi ei ole keksitty.

Hallitus on nostanut esiin riskin siitä, että yksityisen sektorin palveluun hakeutuvat perusterveet henkilöt, samalla kun julkinen sektori huolehtisi sairaimmista ihmisistä. Niemi-Laine katsoo, että valtion ja maakuntien on varmistettava, ettei näin käy. Palveluiden hinnan tulee pysyä kaikille kohtuullisena ja oltava aina sama, olipa kyse yksityisen tai julkisen sektorin ylläpitämästä sote-keskuksesta.

– Julkiset varat ovat uudistuksessa siirtymässä voittoa tekeville yksityisille yrityksille. Voittoa ei jaeta työntekijöiden palkkoihin tai palvelujen kehittämiseen. Yrityksillä ei ole velvoitetta maksaa veroja Suomeen eli ollaanko tässä luomassa veronkiertosysteemiä, Niemi-Laine kysyy.

Sote- ja maakuntauudistuksessakin on kyse tukipalveluiden kohtalosta. Niitä saatetaan yhtiöittää, ulkoistaa tai siirtää pätkätöitä tekeville toiminimen puitteissa työskenteleville.

Nykyisistä JHL:n jäsenistä karkeasti arvioiden puolet jäävät kuntien palvelukseen ja toinen puoli siirtyy maakuntien työtehtäviin.

Keskustelua aiheesta

Hämeenkadun itäpää avataan määräajaksi helpottamaan keskustan ruuhkia

Ensi keväänä saa ajella ainakin tilapäisesti Hämeenkadun itäpäätä ohi Stockmannin.

Rantatunnelin avaamisen myötä Tampereen keskustaan syntyneitä liikenneruuhkia helpotetaan avaamalla Hämeenkadun itäpää kaiken ajoneuvoliikenteen käyttöön ensi kesäkuun alkuun saakka. Katu saataneen auki helmikuun puoliväliin mennessä. Raitiotien rakentamisen aloitusta Hämeenkadulla ja asematunnelissa siirretään kesäkuuhun.

Nyt tehtävät toimet eivät poista ruuhkia, mutta liikennesuunnittelijat uskovat niiden helpottavan tilannetta. Suurempaa apua odotetaan uudelta Naistenlahden eritasoliittymältä, joka valmistunee elokuussa.

– Hämeenkadun määräaikaisen avaamisen toivotaan helpottavan hieman keskustan liikennettä, koska se lisää nykytilanteeseen verrattuna reittivaihtoehtoja. Ratkaisuun liittyy toki myös haasteita. Avaamiseen päädyttiin saadun palautteen perusteella. Palautetta kuunnellaan ja haetaan edelleen ratkaisuja, jotta liikenne sujuisi olosuhteet huomioiden mahdollisimman hyvin keskustassa, apulaispormestari Pekka Salmi sanoo.

Keskustan liikennemäärien arvioidaan vähenevän kesäkuussa muun muassa bussien siirtyessä kesäaikatauluihin. Rantatunneliin liittyvän Naistenlahden eritasoliittymän valmistuminen elokuussa tuo uusia reittejä ajoneuvoille, jolloin Kekkosentien käyttö helpottuu itä-länsi suuntaiselle liikenteelle.

Raitiotien rakentaminen aloitetaan suunniteltua myöhemmin keväällä. Liikenteen kannalta kriittisissä paikoissa asematunnelissa ja Hämeenkadun länsipäässä, Tuulensuun korttelissa, raitiotien rakentaminen aloitetaan kesäkuussa, kun joukkoliikenteen talviaikataulukausi on päättynyt. Aiemmin suunniteltiin töiden aloittamista jo maaliskuussa.

Naistenlahden eritasoliittymä helpottaa

Jokin aika sitten avatulle Ratapihankadulle tehdään keväällä parannuksia, jotka tuovat lisää sujuvuutta etelä – pohjois -suuntaiselle liikenteelle. Merkittävimpinä parannuksena liikennesuunnittelijat pitävät tilapäisen katuyhteyden rakentamista Vellamonkadun ja Väinölänkadun välille, jolloin nykyiset tiukat käännökset Väinölänkadun liittymissä käyvät tarpeettomiksi. Rantatunneliin liittyviin rakenteisiin kuuluva Naistenlahden eritasoliittymä valmistunee elokuussa 2017.

Naistenlahden liittymän kautta syntyy taas reitti Kekkosentieltä ja uudelta Näsijärven rannassa kulkevalta Kekkosenkadun osuudelta Tampellan alueelle sekä pääsy idän suunnasta rampin kautta Ratapihankadulle. Nyt Ratapihankadulle pääsee vain ajettaessa Rantatunnelista lännen suunnasta.

Kaupungin liikenneasiantuntijat suosittelevat, että idän suunnasta keskustan länsiosiin tulevat autoilijat ajaisivat ensin tunnelin läpi, ja tulisivat keskustaan Onkiniemen liittymän kautta. Keskustaan pääsee sitä kautta Sepänkadun ja Mustalahdenkadun liittymästä lännen suunnasta.

Myös lännen suunnasta tuleville autoilijoille suositellaan Rantatunnelia ja Ratapihankadun yhteyttä etelään kaupungin suuntaan.

Uusia ratkaisuja myöhemmin

Uuden kiertoliittymän suunnittelu Satakunnankadun, Lapintien ja Rongankadun risteykseen aloitetaan tämän vuoden alussa. Se saataneen käyttöön syksyllä 2018.

Uusiin suunnitelmiin kuuluvat myös Näsinkallion maanalainen liittymä ja Kunkun parkki. Näsinkallion liittymä tarkoittaa maan alla olevaa yhteyttä kohti keskustaa. Sen rakentamisesta tunnelin teon yhteydessä luovuttiin kustannussyistä. Lliittymän ramppien lähdöt tunnelista sen sijaan louhuttiin.

Näsinkallion maanalaisen liittymän liittäminen katuverkkoon on suunnitteilla. Selvitettäviä asioita ovat muun muassa katuverkkoon liittyvien ramppien sijainti sekä ratkaisun yhteensopivuus Kunkun parkin kanssa. Kunkun parkkia suunnitellaan parhaillaan.

Hämeenkatu muutetaan lähivuosina kokonaisuudessaan joukkoliikenne- ja kävelykaduksi, jossa on pyöräväylä. Raitiotie kulkee Hämeenkadun kautta.

Keskustelua aiheesta

Tampereen uuden kaupunginosan ideakilpailun voittivat ehdotukset Hiedanrannan Innovaatiolahti ja Reflecting TRE

Hiedanrannan alueella on myös vanhoja arvorakennuksia kuten Lielahden kartano ja kuvassa oleva virkailijatalo.

Tampereen Hiedanrannan kansainvälinen ideakilpailun voittajat ovat ehdotukset Hiedanrannan Innovaatiolahti ja Reflecting TRE. Tuomaristo päätyi jakamaan kaksi toista palkintoa ehdotuksille, jotka täyttävät parhaiten kilpailulle asetetut tavoitteet.

Hiedanrannan tulevaan kaupunginosaan kuuluu Näsijärven rantaa ja vanhan sellutehtaan alue. Lisäksi kilpailualueeseen sisältyi osa Lielahtea. Kilpailualueen sijainti Lielahden ja Tampereen keskustan välillä mahdollistaa kaupungin mielestä Hiedanrannan kehittymisen merkittäväksi Länsi-Tamperetta ja kaupunkikeskustaa yhdistäväksi järvenrantakaupunginosaksi. Uuteen kaupunginosaan tavoitellaan noin 20 000 – 25 000 asukasta ja noin 10 000 työpaikkaa.

Tuomariston mukaan kilpailun parhaiden ehdotusten perusteella pystytään muodostamaan hieno ja toimiva kokonaisuus, jossa yhdistyvät kahden parhaan ehdotuksen ansiokkaimmat puolet. Ehdotuksessa Reflecting TRE on onnistuttu parhaalla ja joustavimmalla tavalla esittämään Hiedanrannan keskustan sijoitus ja jäsentäminen. Ehdotus Hiedanrannan Innovaatiolahti tarjoaa parhaat lähtökohdat vaikuttavan ja kaupunkimaisen rakenteen aikaansaamiselle Näsijärven eteläiselle rantavyöhykkeelle.

– Hiedanrannasta tulee Hervannan kokoinen kaupunginosa, läntisen Tampereen keskus. Haimme ideakilpailulla malleja tulevaisuuden älykkäälle ja kestävälle kaupunginosalle, jossa arki on sujuvaa ja ympäristö kaupunkimaista, mutta luonto ja palvelut ovat hyvin saavutettavissa palkintolautakunnan puheenjohtaja, pormestari Anna-Kaisa Ikonen totesi.

Pormestarin mukaan tässä tehtävässä voittajatyöt ovat onnistuneet mainiosti ja ja tarjoavat hyvän pohjan Hiedanrannan kehittämiselle.

– Näissä kahdessa voittajatyössä ilahduttavaa on sekin, että saamme alueen kehittämiseen sekä kansainvälistä arkkitehtuuriosaamista että paikallisten uuden polven arkkitehtien tuoretta näkemystä, Ikonen sanoi.

Voittajatyöt kehittämisen pohjana

Palkintolautakunta esittää, että Hiedanrannan keskusta aluetta kehitetään ehdotuksen Reflecting TRE tekijöiden toimesta ja Näsijärven eteläistä rantavyöhykettä ehdotuksen Hiedanrannan Innovaatiolahti tekijöiden toimesta. Alueen suunnittelu voidaan käynnistää alkuvuoden aikana.

Hiedanrannan ideakilpailun tavoitteena oli muodostaa alueelle tulevaisuuden kaupunginosa, joka on kaupunkimaisen tiivis, muuntautumiskykyinen sekä vihreä ja vähähiilinen. Kilpailutöiltä odotettiin vastauksia myös aluetason kestävyyden ratkaisuiksi.

Nimikuoret avattiin vasta kilpailun ratkaisun jälkeen. Voittaneiden ehdotusten tekijöiksi paljastuivat työryhmät: Hiedanrannan Innovaatiolahti: Mandaworks AB, Schauman & Nordgren Architects Oy Ab, Kööpenhamina, Tanska / Tukholma, Ruotsi 2. ja Reflecting TRE -ehdotus: Arkkitehtuurityöhuone BUENAVENTURA, Tampere, Suomi. Molemmat saivat palkintosumman 80 000 euroa.

Palkintoluokkaan sijoittuvat myös kolmannen palkinnon 30 000 saanut ehdotus FRENCH LINE, jonka tekijät olivat HELT Arkkitehdit Oy, Helsinki, Suomi sekä 15 000 eurolla lunastetut kaksi työtä eli Hiedanranta Watermarks ja Tampere Bay City. Kunniamaininnan sai kolme ehdotusta: Hybrid City, C-duuri ja There’s a New Town in the City.
Kilpailuun osallistui yhteensä 39 työryhmää, joista huomattava osa oli kansainvälisiä. Tuomariston työskentelyn tueksi kaupunki teetti asiantuntija-arvioita arvostelun eri osa-alueista ja näkökulmista.

Kilpailuehdotukset olivat yleisön nähtävillä ja kommentoitavissa verkossa ja kaksipäiväisessä näyttelyssä. Yleisön palaute koostettiin tuomariston käyttöön. Ehdotus Reflecting TRE keräsi kehuja erityisesti tehtaan läpi kulkevan raitiotiestä ja omaleimaisesta kaupunkitilan käytöstä. Ehdotusta Hiedanrannan Innovaatiolahti arvioitiin useissa yleisöpalautteissa moderniksi ja selkeäksi. Palautteita jätettiin yhteensä 185 kpl.

Hiedanrannan suunnittelu jatkuu

Hiedanrannan uuden kaupunginosan suunnittelua jatketaan yhdessä kilpailun kahden voittajan kanssa. Tavoitteena on vuosien 2017–2018 aikana laatia koko alueesta yleissuunnitelma.

Suunnittelutyötä tehdään tiiviissä vuorovaikutuksessa asukkaiden ja yritysten kanssa. Ideasuunnittelukilpailu ei tuonut täysin valmiita ratkaisuja, mutta tuotti hyvän lähtökohdan jatkosuunnittelulle ja vuorovaikutukselle.

Tuomaristo ohjaa kehittämään Hiedanrannan keskusta-aluetta ehdotuksen Reflecting TRE ratkaisun mukaan. Aluetta kehitetään pääasiassa keskustamaisena ja kävelypainotteisena kaupunkina, jonka yhteyteen palvelut pyritään pääosin sijoittamaan. Keskustaa kehitetään jatkossakin järvellisyyttä korostaen.

Järvikaupungin aluetta kehitetään ehdotuksen Hiedanrannan Innovaatiolahti pohjalta. Tuomaristo suosittelee kanava-alueen tutkimista monimuotoisemmaksi ja uittotunnelin suuaukko tulee tuomariston mukaan huomioida ratkaisun kehittämisessä. Alueen kehittämisessä huomioidaan muun muassa aluerakentamisen taloudellisuus, raitiotien toteuttaminen ja Paasikiventien liikenne.

Lielahtea ja sen keskuksen aluetta tuomaristo suosittelee tarkasteltavaksi yhteyksiltään ja toiminnoiltaan Hiedanrannan keskustaan liittyväksi.

Ideakilpailun parhaista näyttely

Ideakilpailun palkitut ja kunniamaininnan saaneet työt ovat esillä heti keskiviikkona 11. tammikuuta alkaen Lielahden kartanossa, Hiedanrannassa. Näyttelyyn on vapaa pääsy. Selailtavana ovat myös muut kilpailuun saapuneet ehdotukset.

Yleisöopastuksia vetää tuomaristossa Suomen Arkkitehtiliiton nimeämänä jäsenenä toiminut arkkitehti Tuomas Seppänen keskiviikkoina 11. ja 18. tammikuuta. Hän esittelee palkittuja töitä ja kertoo niiden valintaperusteista ja tuomariston työskentelystä.

Lisäksi Hiedanrannassa järjestetään kevään aikana tilaisuuksia, joissa kerätään yleisön ja sidosryhmien näkemyksiä alueen jatkosuunnitteluun. Perusteilla on myös kaikille avoin kansalaisraati, joka pääsee arvioimaan ja kehittämään töitä eri teemojen ympärillä yhdessä suunnittelijoiden ja voittajaehdotusten tekijöiden kanssa.

Hiedanrannan ideakilpailun parhaiden töiden näyttely on avoinna kartanossa (os.Lielahdenkatu 10) ke–pe 11.–13.1. klo 12–18, la 14.1. klo 10–15, ke 18.1. ja 25.1. klo 12–18 sekä la 21.1. ja 28.1. klo 10–15.

Arkkitehti Tuomas Seppäsen vetämät yleisöopastukset ovat keskiviikkona 11.1. ja 18.1. klo 16 ja 17.

Keskustelua aiheesta

Werstaan ja Lenin-museon kävijämäärät kasvoivat reilulla neljänneksellä

Kuva: Jari Soini
Lenin-museo uudistettiin Stalinin kuva takana näkyvän museonjohtaja Kalle Kallion johdolla.

Työväenmuseo Werstaalla ja Lenin-museossa vieraili viime vuonna yhteensä 55 503 henkilöä. Museoiden yhteenlaskettu kävijämäärä kasvoi huikeat 28 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Molemmat museot ylittivätkin kävijätavoitteensa.

Werstaalla vieraili vuoden 2016 aikana 43 585 henkilöä. Kävijämäärä nousi edellisestä vuodesta yli 7 500:llä vierailijalla. Asiakaspalautteen perusteella museokävijät olivat erityisen tyytyväisiä Höyrykonemuseoon, Paperiduunarit-näyttelyyn sekä museon tapahtumatarjontaan.

Kesäkuussa avattu Lenin-museo houkutteli puolessa vuodessa 11 918 kävijää. Uudistetussa museossa vieraili yli 4 600 henkilöä enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Museon vetovoimaisuutta matkailukohteena kuvastaa erityisesti se, että ulkomaalaisten vieraiden osuus kaikista museokävijöistä oli merkittävä.

Kulunut vuosi oli suomalaisten museoiden kannalta ylipäätään mainio. Maksuttomiin museokäynteihin oikeuttavaa Museokorttia rekisteröitiin vuoden loppuun mennessä lähes 100 000 kappaletta. Kortin kysyntä oli suurta myös Werstaan ja Lenin-museon myymälöissä.

Keskustelua aiheesta