Kirjaamiskäytäntöjä olisi esityksen mukaan yksinkertaistettava niin, että tarpeelliset tiedot hakijasta tulevat kirjatuiksi ruuhkatilanteissakin.

Lisäksi nousi esiin tarve kehittää automaation avulla analytiikkaa, jolla kyetään arvioimaan hakemusten ja päätösten määriä.
Maahanmuuttovirasto myös esittää, että turvapaikkahakemusten vireillepano voitaisiin keskittää Suomessa muutamalle poliisilaitokselle. Nämä poliisilaitokset erikoistuisivat turvapaikka-asioihin.

Turvapaikanhakijan informointia pitäisi kehittää niin, että hän saa kuvan, mitä hänen asiassaan tapahtuu prosessin aikana. Hakijan pitää lisäksi saada tietoonsa, mitä häneltä odotetaan ja mitkä hänen oikeutensa ja velvollisuutensa ovat.

Lapsiperheille eritystukea

Nyt valmistuneessa selvityksessä painotetaan, että turvapaikkaa hakevat lapsiperheet tarvitsevat erityistä tukea ja että heillä on erityisiä tarpeita. Jo vastaanottovaiheessa pitää huomioida paitsi alaikäiset yksin tulleet hakijat myös perheiden mukana olevien lasten tarpeet.

Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin arvosteli kesäkuun alussa, että Maahanmuuttoviraston käytäntö käännytyspäätöksissä ei turvaa lapsen oikeuksia. Sakslin kritisoi sitä, ettei virasto tee omaa päätöstä lapselle, joka on syntynyt perheen saaman käännytyspäätöksen jälkeen.

Maahanmuuttovirasto painottaa selvityksessään myös viranomaisten yhteistyön merkitystä. Maahan saapuvan informointiin pitää nivoa mukaan myös Rajavartiolaitos, poliisi, turvapaikkayksikkö ja vastaanottokeskus.

Vuosina 2015–2018 Maahanmuuttovirasto on käsitellyt ja ratkaissut runsaat 44 300 turvapaikkahakemusasiaa. Hakijat olivat kotoisin yhteensä 131 maasta.

STT–PERTTI MATTILA