Valtuutettu pyytää sisäministeriötä esimerkiksi perustelemaan, mihin perus- ja ihmisoikeuksien kannalta hyväksyttävään tavoitteeseen perustuu sisäministeriön poliittisen johdon antama ohjeistus suosia kristittyjä pakolaisia. Asia selviää yhdenvertaisuusvaltuutetun julkistamasta lisäselvityspyynnöstä.

Lisäksi valtuutettu pyytää ministeriötä muun muassa perustelemaan, miksi valmistelussa on päätetty poiketa YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n alkuperäisestä esityksestä.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu pyytää selvitystä myös siitä, miksi ministeriön poliittinen johto on ohjeistanut poikkeamaan Suomen pitkäaikaisesta linjauksesta ottaa vastaan myös hätätapauksia ja valitsemaan niin kutsutun ETM-mekanismin kautta Libyasta evakuoitujen pakolaisten tilalle pakolaisia Venezuelasta.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu painottaa lisäselvityspyynnössään, että asian jatkovalmistelussa on huolehdittava siitä, että pakolaiskiintiön kohdentamista koskeva valtioneuvoston tuleva päätös ei miltään osin perustu aikaisemmin valmistelussa annettuun syrjivään ohjeistukseen uskonnon tai muun laissa kielletyn syrjintäperusteen perusteella.

YHDENVERTAISUUSVALTUUTETTU on selvittänyt asiaa lokakuusta lähtien. Marraskuun alussa se sai sisäministeriöltä ensimmäisen selvityksen asiasta. Tuolloin valtuutettu esitti näkemiensä asiakirjojen perusteella huolen siitä, että pakolaisten valinnassa olisi haluttu suosia kristittyjä pakolaisia.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun sijaisen Robin Harmsin mukaan asiakirjat osoittivat, että ministeriön poliittinen johto oli ohjeistanut virkakuntaa suosimaan kristittyjä pakolaiskiintiön kohdentamisessa. Harmsin mukaan syntyi vahva olettama toimimisesta perustuslain ja yhdenvertaisuuslain syrjintäkiellon vastaisesti.

Sisäministeri Mari Rantanen (ps.) on kiistänyt pakolaisvalinnan uskonnon perusteella.

HALLITUS tiedotti viime viikolla, että se palauttaa pakolaiskiintiön ministeriöön uudelleen valmisteluun.

Samalla julkaistiin aiemmin salattuja asiakirjoja sisäministeriön valmistelusta. Niihin kuului esimerkiksi esitysdia, jonka mukaan poliittisen johdon “preferensseihin” kuuluivat muun muassa kristityt.

Sisäministeriön mukaan maininta kristityistä liittyi syyrialaisiin pakolaisiin. Jo tänä vuonna syyrialaisten valinnassa olisi haluttu painottaa uskonnollisten vähemmistöjen edustajia eli esimerkiksi kristittyjä ja jesidejä. Käytännössä heitä ei kuitenkaan saatu valittua Suomeen. Ministeriön mukaan poliittinen johto halusi kuitenkin jatkaa tätä linjausta.

Uuden valmistelun jälkeen asiasta päätetään poikkeuksellisesti koko hallituksen kesken valtioneuvoston yleisistunnossa.

Pakolaiskiintiön kohdentaminen tarkoittaa linjausta siitä, kuinka paljon eri maista otetaan Suomeen kiintiöpakolaisia ja painotetaanko joitain ryhmiä erityisesti. Suomi ottaa 500 kiintiöpakolaista vuodessa.