Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Ulkomaat

Mihin Trump pyrkii kritiikillään? – postiäänestys ei välttämättä edes suosisi demokraatteja

Yhdysvalloissa on jo pidempään ollut pelkoja siitä, että presidentti Donald Trump ei hyväksy mahdollista vaalitappiota mukisematta. Näihin pelkoihin tuli uusi ulottuvuus koronaviruksen myötä, kun postiäänestyksen rooli vaaleissa kasvoi.

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

Trump on väittänyt toistuvasti, että postiäänestys johtaa laajaan vaalivilppiin. Esimerkiksi Twitter on merkinnyt presidentin tviitit asiasta palvelujen sääntöjen vastaisiksi. Näyttöä Trumpin väitteille ei ole.

– Vaalivilppi on Yhdysvalloissa harvinaista. Kun sitä tapahtuu, se on todennäköisempää postiäänten kuin muiden äänestystapojen kohdalla, koska äänestyslipukkeet eivät ole virkailijoiden hallinnassa, vaalilainsäädännön asiantuntija, professori Rick Hasen Kalifornian yliopistosta Irvinestä kertoo.

– On kuitenkin paljon asioita, joilla vaalivirkailijat voivat minimoida petoksen riskiä, esimerkiksi henkilöllisyyden varmistaminen allekirjoitusten vertailun avulla.

Postiäänestäminen saattaa tuplaantua.

Postiäänestys ei ole Yhdysvalloissa uusi asia. Viidessä osavaltiossa, Washingtonissa, Oregonissa, Coloradossa, Utahissa ja Havaijilla äänestetään vain postin kautta.

– Sitten on myös osavaltioita joissa on voinut äänestää postitse erityisestä syystä. Eli sitä ei pidä mitenkään tyhjästä polkaista käyntiin, vaan se infra on olemassa, kertoo yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass Helsingin yliopistosta.

Koronapandemian takia monet osavaltiot ovat laajentaneet postitse äänestämistä, jotta etenkään riskiryhmäläisten ei tarvitsisi lähteä äänestyspaikoille.

Edellisissä vaaleissa noin 25 prosenttia yhdysvaltalaisista äänesti postitse. Professori Hasen arvioi, että tällä kertaa peräti 45–50 prosenttia äänistä annetaan postitse.

Ei välttämättä suosi demokraatteja.

Presidentti Trumpin sitkeä postiäänestämisen vastustus on vahvistanut yleistä mielikuvaa siitä, että postiäänestyksen yleistyminen hyödyttäisi demokraatteja, koska se periaatteessa nostaa äänestysaktiivisuutta. Asia ei kuitenkaan ole niin suoraviivainen.

– Postiäänestyksen tyyppiset joustavat tavat aktivoivat ennen kaikkea niitä, jotka jo lähtökohtaisesti ovat hilkulla äänestää. Eivät ne vaikeasti tavoitettavia ryhmiä saa sen enempää liikkeelle. Siinä tavallaan nurinkurisesti käy niin, että se ikään kuin vain syventää niitä kuiluja, Wass kertoo.

Demokraattien kannattajakunnasta merkittävän osan muodostavat etniset vähemmistöt, joiden joukossa on paljon alhaisen äänestysaktiivisuuden ryhmiä.

– Näillä äänestysmuodoilla on pystytty poistamaan konkreettisia esteitä, mutta eivät ne vaikuta silloin, jos ihmisellä on jotain kognitiivisia esteitä. Onko ihminen esimerkiksi kiinnostunut, tai miten hän pystyy investoimaan aikaa ja vaivaa poliittiselle osallistumiselle?

Äänestäminen on mutkikasta.

Yhdysvalloissa äänestysprosentit ovat länsimaisessa vertailussa alhaisia. Yksi syy tähän on se, että Yhdysvalloissa täytyy rekisteröityä etukäteen äänestäjäksi. Tätä prosessia on monissa osavaltioissa helpotettu, mutta äänestämiseen liittyy muitakin hankaluuksia, joita postiäänestäminen poistaa.

Perusongelmiin kuuluu se, että vaalipäivä on aina tiistai eikä se ole yleinen vapaapäivä, joten monien on vaikea irtautua työstään äänestämään.

Tilannetta pahentaa se, että joillakin alueilla äänestyspaikkoja on melko harvassa ja niille muodostuu pitkät jonot, mikä tekee äänestämisestä monen tunnin prosessin. Kaikki tämä johtaa siihen, että äänestämään menevät enimmäkseen ne, joilla on valmiiksi intohimoja jommankumman puolueen puolesta tai toista vastaan.

Vaikka postiäänestys sujuvoittaa prosessia, se tuo myös omat ongelmansa. Ihmisellä on esimerkiksi oltava osoite, johon äänestyslipukkeen voi lähettää.

– Siinä on vähän sellainen suo siellä, vetelä täällä, Wass sanoo.

Wass korostaa, että äänestäminenkin on osa olemassa olevia valtarakenteita. Valtaa pitävillä on taipumus pyrkiä ylläpitämään nykytilannetta, vaikka se tarkoittaisikin jossain määrin syrjivää lainsäädäntöä. Yksi esimerkki on se, että vankeusrangaistus vie joissain osavaltioissa äänioikeuden jopa loppuiäksi.

Postiäänestys antaa tilaisuuden esittää syytöksiä.

Postiäänestys ei siis välttämättä suosi demokraatteja sellaisenaan, mutta sen vastustaminen on silti Trumpille hyödyllinen keppihevonen, kun hän pyrkii ruokkimaan epäluottamusta vaaleihin.

Postilaitoksen resursseista tuli Yhdysvalloissa kesän aikana poliittinen kiistakapula. Trumpin hallinnon on väitetty pyrkineen häiritsemään postin toimintaa ja suunnitelmia laajentaa postiäänestystä.

Wassin mukaan Trump on yrittänyt tietoisesti kylvää epäluuloa postijärjestelmää kohtaan, joka on ollut Yhdysvalloissa yhteiskunnan keskeisiä instituutioita. Tämä taas on omiaan heikentämään luottamusta politiikkaan.

Postiäänestyksessä korostuukin luottamus poliittiseen prosessiin, joka on monilla yhdysvaltalaisilla kadoksissa. Etenkin heikossa asemassa olevat kokevat usein, ettei äänestämällä voi saada oikeita muutoksia aikaan.

– Postiäänestys vaatii ihmisiltä vielä enemmän luottamusta prosessin legitimiteettiin, koska siinä kirjaimellisesti menettää äänensä hallinnan sillä hetkellä, kun laittaa sen postilaatikkoon, Wass sanoo.

Postiäänestys antaa myös paljon mahdollisuuksia erilaisten syytösten ja epäilyjen esittämiseen.

– Siellä on paljon sellaista, mistä voidaan lähteä jälkikäteen väittämään, että tämä ei ollut oikea tulos, koska on tapahtunut sitä tai tätä tai jostain löytyy jotain kadonneita äänestyslippuja, olivat ne sitten todellisia tai eivät. Siinä on kyse valtavan kokoisesta infrasta. Joissain osavaltioissa se toimii paremmin ja joissain huonommin.

Ääntenlaskenta voi venyä.

Yksi yleistyneen postiäänestyksen seurauksista on luultavasti se, että ääntenlaskennassa ja tulosten saamisessa kestää tavallista pidempään. Postiäänten läpikäyminen ja aitouden varmistaminen vie enemmän aikaa kuin perinteisten lipukkeiden laskeminen.

Yhdysvalloissa on totuttu siihen, että uutiskanavien tulosennusteet kertovat vaalivoittajan jo vaali-iltana. Nyt prosessi voi kuitenkin venyä ja pelkona on, että Trump käyttää tilannetta hyväkseen.

– OIen huolissani siitä, että presidentti voi yrittää julistautua ennenaikaisesti voittajaksi, kun kaikkia postiääniä ei ole vielä laskettu. On tärkeää huomata, että vaalien tulosta ei välttämättä saada selville vielä vaali-iltana, Hasen sanoo.

Hän pitää riskinä myös sitä, että vaalit ratkeavat toisen ehdokkaan hyväksi, koska niin paljon postiääniä tulee hylätyksi syystä tai toisesta.

Jos Trump esimerkiksi julistautuu jonkin ratkaisevan vaa’ankieliosavaltion voittajaksi kesken ääntenlaskennan, voi edessä olla ennennäkemätön poliittinen kriisi.

Tappion tunnustaminen on ollut keskeinen osa demokraattista vallansiirtoa. Nyt kauhuskenaariona on, että vaalitulosta setvitään korkeimmassa oikeudessa. Jos luottamusta vaalituloksen oikeellisuuteen ei ole, se saattaa johtaa jopa levottomuuksiin.

Facebook ilmoitti tällä viikolla, että jos joku ehdokkaista julistautuu voittajaksi ennenaikaisesti, se lisää päivitykseen linkit virallisiin tulospalveluihin.

Kiistanalaisessa tilanteessa avainasemaan voivat nousta osavaltioiden kuvernöörit, lainsäätäjät ja Yhdysvaltain kongressi.

Pahimmassa tapauksessa joudutaan mittaamaan, seisooko republikaanien hallitsema senaatti presidentti Trumpin rinnalla hamaan loppuun asti vai pyrkiikö se puolustamaan demokraattista prosessia.

Trump haastaa demokratian pelisääntöjä.

Trump esitti jo viime vaaleissa syytöksiä vaalivilpistä, kun hän sanoi, että olisi voittanut Hillary Clintonin kokonaisäänimäärässä ilman vilppiä.

Wass huomauttaa, että Trumpin retoriikka on omiaan heikentämään luottamusta vaalien integriteettiin.

– Liberaaliin demokratiaan kuuluu olennaisesti tiettyjä pelisääntöjä. Yksi keskeinen pelisääntö on se, että vaalien lopputulosta kunnioitetaan. Ajatellaan, että kansalaisten ilmaisemat preferenssit ovat niin koskemattomia ja tärkeitä, että vaikka niistä oltaisiin mitä mieltä, niitä ei lähdetä avoimesti haastamaan.

– Nythän Trump on tehnyt senkin, että hän on jo ilmoittanut lähtevänsä kontestoimaan lopputulosta, jos se ei ole hänelle mieleinen. Jos on tällainen vähän hilkulla oleva äänestäjä, joka muutenkin miettii, kiinnostaako ja lähdenkö, niin eihän se mitenkään huolia hälvennä mielestä, vaan päinvastoin.

Wass uskookin, että äänestysprosentti jää tällä kerralla tavallista alhaisemmaksi.

Polarisaatio lisääntyy.

Koronapandemia on mullistanut muutenkin syksyn vaalikampanjoinnin. Fyysisiä kampanjatilaisuuksia ei juuri ole, mikä voi osaltaan jyrkistää yhdysvaltalaisten polarisaatiota.

Perinteiset kampanjatilaisuudet ovat voineet innostaa sellaisiakin äänestäjiä, jotka eivät ole jommankumman puolueen intohimoisia kannattajia.

– Siinä käy helposti niin, että die hard -äänestäjät äänestävät, olivat he sitten vannoutuneita republikaaneja tai demokraatteja. Ja liikkuvia äänestäjiä, joita on suuri määrä ja joilla on keskeinen rooli siinä, mihin vaaka kallistuu, jää paljon sivuun. Se on tietysti edustuksellisuuden kannalta iso ongelma.

STT–Anssi Rulamo

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE