Mihin unohtui valvonta? – SAK ja EK erimielisiä työaikalaista

Työaikalain uudistamisen vaikutukset jakavat vahvasti työntekijä- ja työnantajaosapuolten näkemyksiä.

Palkansaajajärjestö SAK pelkää, että valmisteilla olevia uusia joustoja työaikalakiin hyödynnetään käytännössä työnantajan tarpeiden mukaan ja työntekijöiden hyvinvoinnin kustannuksella. SAK on pettynyt siihen, ettei uudistustyössä ole puhuttu lainkaan valvonnasta.

– Näen ongelmallisena, miten joustojen kanssa eletään. Minusta kun joustoja tulee, pitäisi tulla lisää valvontaa, ja valvonnasta ei puhuttu mitään työryhmän työssä, sanoo lakimies Anu-Tuija Lehto SAK:sta.

Työnantajapuolen EK:n mielestä täytyy voida luottaa siihen, että työpaikoilla pystytään sopimaan asioista.

– Tyypillisellä työntekijällä Suomessa on asuntolainaa, hän tekee aika merkittäviä taloudellisia päätöksiä itse. Se ettei hän itse osaisi sopia jostain työhön liittyvästä asiasta, minusta se on aika naiivi ajatus. Pitäisi voida luottaa enemmän siihen, että paikallisella tasolla voitaisiin sopimuksia saada aikaiseksi, sanoo työelämän asiantuntija Mika Kärkkäinen EK:sta.

EK:n mukaan rajoituksia ei ole syytä lisätä vaan purkaa, kun yhteiskunta muuttuu.

– Palvelujen tuottaminen on mennyt entistä vapaampaan suuntaan, kauppojen aukioloajat on vapautettu. Yhteiskunta menee 24/7 suuntaan entistä enemmän.

SAK:sta väläytetään jopa, pitäisikö työaikaa itse asiassa lyhentää vastapainoksi sille, että 24/7-yhteiskuntaan mentäessä työajat tulevat entistä ennustamattomammiksi.

– Koska se vaikuttaa terveyteen ja muuhun elämään, niin tullaan tavallaan siihen, pitäisikö työaikaa sitten lyhentää, onko se seuraus tästä joustamisesta, Lehto pohtii.

EK:ssa asia nähdään toisin.

– Uskon, että jos työntekijä itse pystyy joustavammin päättämään milloin työtä tehdään, niin se pikemminkin parantaa työssä jaksamista kuin lisää kuormitusta, Kärkkäinen sanoo.

Molemmat järjestöt ovat olleet mukana työryhmässä, joka on valmistellut muutoksia työaikalakiin. Ryhmän ehdotukset julkistetaan perjantaina.

Keskustelua aiheesta

SK: Naiset puhuivat seksuaalisesta ahdistelusta elokuva-alalla – lakimies puuttui asiaan

Kuva: Thinkstock

Kaksi seksuaalisesta ahdistelusta elokuva-alalla puhunutta naista on saanut yhteydenotot lakimieheltä, uutisoi Suomen Kuvalehti. Lehden mukaan lakimies on kertonut kirjeitse naisille, että he saattavat syyllistyä kunnianloukkaukseen.

Toinen naisista oli keskustellut ahdistelusta helsinkiläisessä baarissa. Myöhemmin hän sai kirjeen lakimieheltä, jonka mukaan nainen oli levittänyt lakimiehen asiakkaasta paikkansapitämättömiä väitteitä.

Sama lakimies on ollut yhteydessä myös ohjaaja-näyttelijä Heidi Lindéniin, joka on kerännyt elokuva-alalla työskentelevien naisten kertomuksia seksuaalisesta ahdistelusta. Lakimies ei ole kertonut, kuka hänen päämiehensä on.

Raitiovaununkuljettajat jakavat heijastimia perinteisesti Lucian päivänä

Kuva: HKL
Harri Helorinne näyttää, miten paljon heijastin välkkyykään.

Helsingin raitiovaunuissa jaetaan heijastimia matkustajille Lucian päivänä keskiviikkona 13. joulukuuta. Heijastimia jakavat raitiovaununkuljettajat kaikilla linjoilla noin kello 7 lähtien. Ratikka- ja metroheijastimia on jaossa yhteensä 5000 kappaletta.

Helsingin kaupungin liikenneliikelaitos HKL toivoo, että matkustajat kiinnittävät heijastimet näkyvään paikkaan ja antavat niiden välkkyä läpi koko pimeän ajan. Omaa näkyvyyttään on välillä vaikea arvioida, usein jopa lemmikit on valaistu paremmin kuin omistajansa.

Kuusi vuotta raitiovaununkuljettajana työskennellyt Harri Helorinne lähettää kaupunkilaisille raitiovaununkuljettajien terveiset.

– On yllättävää, kuinka ilmiömäisesti kulkijat osaavat naamioida itsensä talvipimeään kaupunkiin. Kimmeltäkää pimeässä, oi kaupunkilaiset!

Heijastin on yksinkertainen, mutta tehokas henkivakuutus. Ilman heijastinta liikkuva jalankulkija on pimeänä vuodenaikana jopa kymmenkertaisessa onnettomuusvaarassa heijastinta käyttävään verrattuna. Raitiovaunun jarrutusmatka on talviolosuhteissa normaalia pidempi, eikä se pysty väistämään eteen tulevaa estettä.

HKL muistuttaa, että heijastinta kannattaa käyttää myös valaistulla kadulla, koska katuvalotkaan eivät aina takaa kunnollista näkyvyyttä. Esimerkiksi sade, mainosvalot, puiden ja pensaiden varjot sekä katvealueet voivat haitata näkyvyyttä.

Tummiin pukeutunut, ilman heijastinta liikkuva kulkija näkyy auton lähivaloilla pahimmillaan vasta 20 metrin päästä, heijastinta käyttävä jo 150 metrin päästä. Kuljettaja näkee heijastinta käyttävän matkustajan myös pysäkillä paremmin kuin ilman heijastinta liikkuvan matkustajan.

HKL jakaa Lucian päivän heijastimia nyt jo 18. kerran.

Keskustelua aiheesta

Uusi huumetrendi rantautui Suomeen – ”Harvinainen ilmiö”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Pohjois-Suomessa ja Itä-Suomessa on toiminut amfetamiinin välitysorganisaatio, joka on saostanut nestemäistä amfetamiinia katukauppaa varten, kertoo keskusrikospoliisi (KRP).

Amfetamiinia on saostettu syrjäisellä mökillä. Nestemäisen amfetamiiniemäksen saostaminen Suomessa on harvinainen ilmiö, kertoo rikoskomisario Jukka Nurmenniemi KRP:stä.

– Se on uusi trendi Suomessa, mutta kasvava.

Nestemäinen amfetamiini epäillään salakuljetetun muualta Euroopasta.

– Viime aikoina Euroopassa on ollut näkyvissä ilmiö, että Hollannissa tai Belgiassa valmistettu nestemäinen amfetamiiniemäs salakuljetetaan määränpäähän ja vasta siellä se saostetaan käyttövalmiiksi amfetamiiniksi, Nurmenniemi kertoo.

Poliisi on takavarikoinut organisaatiolta amfetamiinia 1,5 miljoonan euron katukauppahinnan arvosta. Poliisin mukaan poikkeuksellisen takavarikosta tekee huumeen määrä: kahdessa takavarikossa organisaatiolta takavarikoitiin huumeita määrä, josta olisi saanut valmista amfetamiinia yhteensä noin 35 kiloa.

Ensimmäisen takavarikon poliisi teki jo lokakuussa 2016 Oulun seudulla asunnosta. Viime kesäkuussa poliisi otti kiinni Pohjois-Karjalassa kolme ihmistä, jotka olivat saostaneet amfetamiiniliuoksesta valmista amfetamiinia syrjäisellä mökillä, poliisi kertoo.

Nurmenniemi ei kerro tarkemmin mökin sijaintia.

KRP epäilee, että organisaation toiminta on ollut pidempiaikaista. Jutun esitutkinta on kestänyt noin puolitoista vuotta ja esitutkinta epäiltyjen törkeiden huumausainerikosten osalta on saatu valmiiksi.

Rikoksesta epäiltyinä on ollut yhteensä kymmenen ihmistä, joista neljä miestä on nyt vangittuna. Heitä epäillään törkeistä huumausainerikoksista. Juttu siirtyy syyteharkintaan lähipäivinä.

Juttuun liittyy myös talousrikoshaara, jossa tutkitaan epäiltyä törkeää rahanpesurikosta. Tämä tutkinta siirtyy syyteharkintaan ensi vuoden puolella.

STT–TUULI OIKARINEN

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

10 kuukauden ikäinen vauva kuoli kolarissa

Pohjanmaalla Uudenkaarlepyyn alueella on sattunut kolmen henkilöauton kolari, jossa kuoli 10 kuukauden ikäinen lapsi.

Poliisin mukaan onnettomuus tapahtui aamulla kello seitsemän aikaan. Pohjoisen suunnasta Vaasaa kohti ajanut auto oli toistaiseksi tuntemattomasta syystä ajautunut vastaantulevalle kaistalle ja törmännyt henkilöautoon.

Pohjoisesta tulleen auton kyydissä ollut pieni vauva kuoli ja kaksi aikuista loukkaantui. Myös toisen auton kuljettaja loukkaantui törmäyksessä.

Vaasan suunnasta tullut kolmas auto törmäsi vielä kahteen onnettomuusautoon, mutta tämän auton kuljettaja säilyi vammoitta.

Poliisi olettaa, että menehtynyt lapsi oli äitinsä kanssa takapenkillä, eikä autossa ollut lasten turvaistuinta.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Kysely kertoo mainonnan vaikutuksesta: pelaaminen vain kiihtyy

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Puolet rahapeliongelmaansa apua hakeneista kokee mainonnan saaneen heidät pelaamaan enemmän ja siten pahentaneen peliongelmaa. Tieto käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kyselystä, joka oli tehty Peliklinikan asiakkaille.

– Rahapeliongelmasta kärsivät, toipumisvaiheessa olevat ja nuoret ovat erityisen alttiita markkinoinnin vaikutuksille. Mainonta kiihdyttää jo olemassa olevaa rahapeliongelmaa ja lisää retkahdusalttiutta pelaajilla, jotka ovat päättäneet lopettaa, sanoo THL:n erikoistutkija ja psykologi Sari Castrén THL:n tiedotteessa.

Vajaalla puolella vastanneista päämotiivi pelaamiseen oli rahan voittaminen, mutta neljännes ilmoitti pelaavansa paetakseen tai siirtääkseen huomion pois muista asioista. Niin ikään noin puolella vastanneista oli peliongelmaisia myös lähipiirissään.

Runsas puolet ilmoitti pelaavansa voittaakseen rahaa.

Tutkimukseen osallistui 119 Peliklinikalta rahapeliongelmaan apua hakenutta asiakasta.

THL vertaili vastauksia väestökyselyyn, johon vastasi yli 7 000 ihmistä Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Kymenlaaksossa. Siihen vastanneista joka yhdeksäs oli kokenut rahapelien pelaamisen aiheuttaneen haittaa elämälleen.

Väestökyselyn vastaajista runsas puolet ilmoitti pelaavansa voittaakseen rahaa, mutta seuraavaksi yleisin syy pelaamiseen oli jännitys, ajanviete tai huvi.

– Nuorimmat, 18–24-vuotiaat vastaajat erottuivat vanhemmista siinä, että he pelasivat rahan voittamisen sijaan jännityksen, ajanvietteen ja huvin vuoksi. Nuorin ikäryhmä oli myös ainoa, jossa tutun porukan kanssa pelaaminen oli yleisempää kuin yksin pelaaminen, kertoo THL:n erikoistutkija Anne Salonen.