D-analyysit

Mikä oli tietovuodon motiivi? Vähemmän on kirjoitettu siitä, että aineiston perusteella vuoto on tapahtunut Puolustusvoimista, tiedustelun ylätasolta.

Pääkirjoitukset

Demokraatti.fi

 

Pääkirjoitukset

Demokraatti.fi

 

Pääkirjoitukset

Demokraatti.fi

 

Helsingin Sanomat julkaisi viime lauantaina artikkelin suomalaisesta sotilastiedustelusta. Juttuun Puolustusvoimien Viestikoekeskuksesta sisältyi myös salaiseksi luokiteltua aineistoa, jota lehti oli saanut haltuunsa.

Ilmassa on monia kysymyksiä. Mikä oli tietovuodon motiivi? Mikä taho tästä hyötyy? Ja jossain on myös vuotaja.

Huomio on keskittynyt median toimintaan. Samoin paine. Vähemmän on kirjoitettu siitä, että aineiston perusteella vuoto on tapahtunut Puolustusvoimista, tiedustelun ylätasolta. Sektorin poliittisen vastuun kantaa puolustusministeri.

Tiedustelu ja sotilastiedustelu nousevat nyt varmasti keskusteluun myös presidentinvaaleissa.

Presidentin asema Puolustusvoimien ylipäällikkönä tuli esiin.

HS:n selvityksen ulospanossa korostui salaisuus punaisine leimoineen. Artikkelissa kuitenkin käsiteltiin kohtalaisen vanhoja asioita, jotka todennäköisesti ovat jo eri osapuolten tiedossa. Tästä riippumatta salassapidolle on perustelut laissa.

Vuoto ja salaiseksi julistetun tiedon julkistaminen syövät uskottavuutta Suomen kyvyltä suojata tämän tyyppistä tietoa. Vääriin käsiin päätyessään salaiset asiakirjat heikentävät mainettamme luotettavana tiedustelukumppanina.

Reagointi olikin poikkeuksellisen voimakasta, korkealta tasolta tasavallan presidenttiä myöten. Presidentin asema Puolustusvoimien ylipäällikkönä tuli esiin.

Julkaisua seuraavana päivänä vastaava päätoimittaja Kaius Niemi joutui myöntämään, ettei HS perustellut riittävästi salaisten tietojen käyttöä.

– On toimituksellekin selvää, että on syytä katsoa peiliin, hän kirjoitti.

Poikkeukselliset toimenpiteet saivat jatkoa poliisin kotietsinnällä jutun tekemiseen osallistuneen toimittajan kotiin. Toimitustyön jokapäiväistä arkea ei ole sekään, että Sanoman hallitus haluaa toimituksen johdolta selvityksen lehden uutisoinnista.

Trollit, kyberuhka ja toisen valtion vaaleihin vaikuttaminen ovat nykytodellisuutta.

Keskusrikospoliisi on käynnistänyt esitutkinnan. Epäiltynä rikosnimikkeenä on turvallisuussalaisuuden paljastamisen lisäksi virkasalaisuuden rikkominen. KRP on tehnyt esitutkintalain mukaisen ilmoituksen myös Valtakunnansyyttäjänvirastoon.

Harvinaiset rikosnimikkeet ja tiedonvälityksen rajojen määrittely tekevät tutkinnasta poikkeuksellisen mutkikkaan. Se saa myös ennakkotapauksen luonteen.

Samaan aikaan uutta tiedustelulakia valmistellaan parlamentaarisessa työryhmässä. Tapahtunut korostaa selkeiden pelisääntöjen tärkeyttä.

Lainsäädännön päivittämistä tarvitaan, koska tiedustelutoiminnan maail­­ma on muuttunut. Trollit, kyberuhka ja toisen valtion vaaleihin vaikuttaminen ovat nykytodellisuutta.

Yhteen nivoutuu kaksi perusteltua huolta. Toinen kansalaisten perus­oikeuksien kaventamisesta ja toinen kansallisesta turvallisuudesta. Keskustelussa on syytä välttää ylilyöntejä puolin ja toisin.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat