Mikael Pentikäisen vakava kysymys Yle-keskusteluun: ”Tapahtuiko ’epätervettä pehmenemistä’ poliittikkoihin päin jo, kun rahoitusratkaisu oli auki”

Kuva: Lehtikuva
Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja, pitkän linjan journalisti Mikael Pentikäinen ottaa kantaa Ylestä ja journalismista vellovaan keskusteluun. Hän työskenteli HS:n vastaavana päätoimittajana 2010–2013, minkä jälkeen hän toimi Maaseudun Tulevaisuudessa ennen valintaansa Suomen Yrittäjien toimitusjohtajaksi.

Helsingin Sanomien ja monen muun tiedotusvälineen vastaavana päätoimittajana työskennellyt nykyinen Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen on ehtinyt seurata jonkin verran myös Ylestä käytävää keskustelua.

– Siinä on ollut havaittavissa piirre, ettei päätoimittajalla olisi joidenkin toimittajien mielestä oikeus puuttua sisältöön. Päätoimittajalla on mandaatti. Päätoimittajan ammattitaito on perustella asia niin, että koko toimitus ymmärtää sen. Samoin pitää perustella, jos asiaan tartutaan pienemmällä volyymilla tai toisesta näkökulmasta, Pentikäinen sanoo.

Hän muistuttaa, että toimituksen ja päätoimittajan välinen pohdinta uutiskriteereistä on toimituksissa tavanomaista.

– Mitä kovempi juttu, sitä enemmän on syytä keskustella. Terveessä toimituskulttuurissa keskusteluja käydään ja keskustelut pysyvät toimituksen sisällä.

Kysymykseen, näyttääkö Ylen toimituskulttuuri nyt terveeltä, Pentikäinen toteaa, että Ylessä on hyvä käydä itsekriittistä keskustelua.

– Oletan että se on pääsääntöisesti terve. Kyllähän julkinen keskustelu saa miettimään, kuinka paljon kipupisteitä on.

Organisaatiouudistuksen takapotku.

Yle on erikoisessa tilanteessa. Sen toimittajat ja vastaava päätoimittaja ovat käyneet ennennäkemätöntä julkista debattia oman talonsa toimituskulttuurista ja uutisvalinnoista. Toimittajat Susanne Päivärinta, Salla Vuorikoski ja Jussi Eronen ovat jättäneet talon, Ruben Stiller sen tv-puolen.

Pentikäinenkin toteaa, ettei pitkältä mediauraltaan muista vastaavankaltaisia tapahtumia.

– Kyllä tässä on uusia piirteitä. Kyseessä on osittain varmaan takapotku ylen journalistisen organisaation uudistukselle, jossa hyvin hajautetusta johtamisjärjestelmästä siirryttiin hyvin keskitettyyn, hän tulkitsee.

Pentikäinen kertaa, miten Ylen organisaatiota keskitettiin pääministeri Matti Vanhasen niin sanotun lautakasajupakan jälkeen. Vastaavien toimittajien määrää vähennettiin.

– Nyt Yle on ottanut vähän askeleita takaisinpäin, Pentikäinen katsoo ja mainitsee esimerkkinä Riikka Venäläisen nimittämisen uutis- ja ajankohtaistoiminnan päätoimittajaksi tammikuussa.

Ylen ongelmien vuoksi sille on vaadittu myös ulkopuolista selvitystä. Pentikäinen suhtautuu tähän skeptisesti.

– En osaa sanoa, miksi jokin ulkopuolinen selvitys pitäisi tehdä.

Sipilän puhe jätti toivomisen varaa.

Vastaavan päätoimittajan Atte Jääskeläisen Mikael Pentikäinen tuntee pitkältä ajalta.

– Hän ei ole käsittääkseni persoonana sellaista laatua, että häntä kauheasti puhaltamalla kaadetaan tai painostamalla saadaan muuttamaan mieltään, Pentikäinen sanoo.

Ylen jättäneet toimittajat ovat epäilleet Jääskeläisen taipuvan liikaa poliitikkojen tahtoon.

Esillä julkisuudessa on ollut myös syksyn 2015 tapaus, jossa pääministeri Juha Sipilä pääsi pitämään TV1:lle puheen.

– Muistan sitä itsekin vähän ihmetelleeni. Ajattelin, että jos tuollainen mahdollisuus on, pitää ainakin pitää hyvä puhe, mutta puhekin jätti vähän toivomisen varaa, keskustan eurovaaliehdokkaana 2014 ollut Pentikäinen sanoo.

Vaikka hän ei usko Jääskeläisen olevan painostukselle altis, hänenkin mielestään Ylen sisällä olisi syytä käydä kriittistä keskustelua siitä, tapahtuiko poliittikkoihin päin ”epätervettä pehmenemistä” jo silloin, kun Ylen rahoitusratkaisu oli auki. Kun rahoitus ratkesi, Yle-veroa alettiin kerätä vuodesta 2013 alkaen.

– Ruvettiinko rahoitusratkaisun pelossa liikaa pehmentämään omaa toimintaa? Annettiinko politiikoille liian paljon vaikutusmahdollisuuksia eri kanavilla. Itselle tuli silloin fiilis, että rahoitusratkaisun avonaisuus heijastuu Ylen toimintaan, Pentikäinen sanoo.

Jääskeläisen kohtuuton tilanne?

Mikael Pentikäinen ei halua kohdistaa kriittistä katsettaan vain Yleen.

– Kyllä yksityisen median puolella on ihan samanlaista pehmenemistä tiettyjä isoja mainostajia ja omistajia kohtaan ollut havaittavissa.

Hän ei suoraan lähde ottamaan puolta Jääskeläisen ja Ylestä juuri eronneiden toimittajien välillä.

– Ei tarvitse olla kenenkään puolella.

Hän kuitenkin lisää ymmärtävänsä ”Aten toimintaa”.

– Hän (Jääskeläinen) on päätoimittajana erittäin hankalassa saumassa sen takia, että hänen vastuullaan on niin suuri organisaatio. Sen operativiinen toimituksellinen johtaminen on hankalaa. Siinä on monta kanavaa 24/7 ja iso urheilukokonaisuus ja hankalia sopimuksia. On oikea suunta, että journalistista johtamista on vahvistettu Riikka Venäläisen nimittämisen kautta, Pentikäinen näkee.

– Ei pidä ketään asettaa johtamisjärjestelmässä kohtuuttomaan tilanteeseen.

Toimittajien ymmärrettävä, mitä on olla brändi.

Uuden ajan kuvana Mikael Pentikäinen pitää sitä, että toimittajabrändit ovat vahvistuneet sosiaalisen median takia.

– Toimittajista on yhä enemmän tullut myöskin itse medioita somekanaviensa kautta. He käyvät oman median ulkopuolella aiempaa enemmän vuoropuhelua oman yleisönsä kanssa.

Kun toimittaja lähtee mediatalosta, hän vie samalla oman some-yleisönsä mukanaan. Some-yleisö tuo toimittajaan arvoa.

– Tämä on erittäin mielenkiintoinen kehitys, Pentikäinen toteaa.

Hän muistuttaa, miten aiemmin lehdissä ei mainittu juttujen alla edes toimittajien nimiä. Kun nimet tulivat alle, juttujen laatukin parani.

Pentikäinen pitää sinänsä hyvänä, että toimittajat ovat brändejä.

– Mutta toimittajien pitää ymmärtää se, mitä siihen liittyy, että on brändi. Se ei poista sitä, että toimituksessa pitäisi olla yhteiset menettelytavat ja vastaava päätoimittaja.

Brändin varjopuoli: osapuoleksi joutuminen.

Pentikäinen katsoo, että toimittajien brändin rakentamiseen voi liittyä varjopuoli: Media voi ajautua joissakin jutuissa osapuoleksi. Siitä ei Pentikäisen mukaan seuraa hyvää.

– Median pitäisi pysyä raportoijan roolissa. Some on johtanut siihen, että toimittajat ottavat kantaa ja ajautuvat osapuoliksi, mikä voi johtaa epäterveesen kehitykseen. Ei pyritäkään objektiivisuuteen, vaan kirjoittamaan asiat omalta kannalta suotuisiksi. Tämä kehitys ei välttämättä ole kaikilta osin terve.

Myös Ylen entinen toimitusjohtaja Mikael Jungner on pohtinut tuoreehkossa Facebook-päivityksessään toimittajien muuttunutta roolia: Teksteissä on usein vahva henkilökohtainen näkökulma mukana. Neutraalit uutiset ovat menettäneet suosiotaan.

– Päätoimittajien kannattaisi nyt pikemminkin miettiä, miten löysätä ohjaksia kuin kiristää niitä. Miten rohkaista toimittajia ottamaan riskiä, etsimään näkökulmia, julkaisemaan jotain sopimatonta sen sijaan että ohjaksia kiristetään teollisen ajan hallinnan logiikalla, päätoimittajan valtaa perustelemalla ja käyttämällä, Jungner kuitenkin summaa.

Päätoimittajat lausuivat sanasen.

Päätoimittajien yhdistyksen mukaan päätoimittajan yksiselitteinen velvollisuus on johtaa tiedotusvälineensä toimitusta, päättää ja olla vastuussa sen julkaisemasta sisällöstä. PTY julkaisi asiasta eilen kannanoton.

”Sananvapaus toimituksissa sallii moniarvoisuuden ja päätoimittajan määrittämästä linjastakin poikkeavat henkilökohtaiset kommentit. Sananvapautta tiedotusvälineissä ei kuitenkaan ole se, että yksittäiset toimittajat voisivat julkaista työnantajansa omistaman median nimissä mitä tahansa”, yhdistys paalutti.

Yhdistyksen mukaan päätoimittajan uutisointipäätökset tai uutisoimatta jättäminen eivät rajoita tiedotusvälineen palveluksessa olevien sananvapautta. ”Toimittajat eivät käytä työssään sananvapauttaan kansalaisina, vaan työnantajansa sananvapautta”.

Yhdistyksen puheenjohtaja, Kauppalehden vastaava päätoimittaja Arno Ahosniemi väitti Helsingin Sanomille, ettei kannanotto liity suoraan esillä olleeseen Ylen tilanteeseen.

– Oletan että päätoimittajat haluavat muistuttaa päätoimittajan roolista ja vastuusta suomalaisessa järjestelmässä, Mikael Pentikäinen toteaa kannanotosta.

”En näe syytä lähteä moittimaan.”

Päätoimittajien kirjelmä vaikuttaa jossain määrin itsestäänselvyyksien sanomiselta.

– Joskus itsestäänselvyyksiä täytyy painottaa. Päätoimittaja vastaa henkilökohtaisesti siitä, mitä media kertoo ulos. Uusi sananvapauslaki kasvatti myös kirjoittajan ja jutun käsittelijän vastuuta. Päätoimittajalla on kuitenkin iso valta. Siihen kuuluu arviointi, mihin toimituksen resursseja käytetään ja mitä käsitellään, Mikael Pentikäinen sanoo.

Pentikäisen mielestä päätoimittajien kannanotto on paikallaan.

– En näe mitään syytä lähteä sitä moittimaan.

– On tärkeää muistaa vastaavan päätoimittajan rooli toimituksessa. Olen toiminut 12 median päätoimittajana työurani aikana. En ole missään enkä koskaan törmännyt tilanteeseen, jossa päätoimittajan asemaa tai auktoriteettia olisi toimituksesta kyseenalaistettu.

Kokoomus ja vihreät haluavat helpottaa asiantuntijoiden rekrytointia Suomeen – keskusta pitää pohtimisen arvoisena

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen.

Kokoomuksessa ja vihreissä ollaan yhtä mieltä siitä, että ulkomaisten huippuasiantuntijoiden rekrytointia Suomeen pitäisi helpottaa. Etenkin kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen painottaa, että lupaprosessin nopeuttaminen on keskeistä Suomen talouskasvun kannalta.

– Se on sen takia tärkeä, että startup-maailmassa, varsinkin digitaalisessa globaalitaloudessa muutama kuukausi on pitkä aika. Jos halutaan luoda nopeasti arvokkaita yrityksiä, pitäisi puhua enemmänkin päivistä ja viikoista, Vartiainen sanoi STT:lle.

– On lisäksi paljon sellaisia jarruja kuin perheenjäsenten oleskelu ja työluvat.

Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtajan Krista Mikkosen mielestä kannattaisi miettiä, miten esimerkiksi lyhyeksi aikaa töihin tulevan ulkomaalaisen tuloja verotetaan.

– Muutoksia olisi syytä tehdä, ettemme hukkaa osaajia itse aiheuttamiemme esteiden takia, Mikkonen sanoi.

Sekä Vartiainen että Mikkonen näkevät tarveharkinnan työlupien myöntämisessä turhana hidasteena, vaikka se ei varsinaisesti erityisasiantuntijoita kosketakaan.

Vartiainen: Työperäinen maahanmuutto on yksi Ruotsin pitkään jatkuneen talouskasvun pääsyistä.

Vartiaisen mielestä helpoksi tehty työperäinen maahanmuutto on yksi Ruotsin pitkään jatkuneen talouskasvun pääsyistä. Tukholma houkutteleekin osaajia Helsinkiä enemmän.

– Helpompi rekrytointi ulkomailta on yksi keskeinen avaintekijä siihen, että saadaan tämä vahva talouskasvu jatkumaan eikä se hyydy talvella.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen pitää ulkomailta rekrytoinnin helpottamista pohtimisen arvoisena asiana.

– Byrokratian purkaminen ja lupaprosessien nopea käsittely olisivat hyviä, Kaikkonen tuumi.

– On tärkeää, että saadaan paitsi oma osaaminen käyttöön myös osaamista ulkopuolelta.

STT – Anssi Rulamo

Lakimuutos tulossa: Ulkomaisia huippuosaajia halutaan houkutella Suomeen start up -yrityksiin

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Huippuosaajien saamista Suomeen halutaan helpottaa. Konkreettinen avaus tähän on syksyllä eduskuntaan etenevä hallituksen esitys, jossa Suomeen perustettaisiin EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta tuleville erityisasiantuntijoille kasvuyrittäjän oleskelulupajärjestelmä, työ- ja elinkeinoministeriö kertoo.

Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että start up -yritykseen töihin haluava tai sellaisen perustamista suunnitteleva voisi saada oleskeluluvan, heti jopa yli vuodeksi. Tähän mennessä start up -yritykset on tulkittu liian riskialttiiksi.

Arvionsa yrityksestä antaisi Innovaatiorahoituskeskus Tekes, ja lopullisen päätöksen tekisi Maahanmuuttovirasto.

Esitys on avaus siihen huutoon, jota varsinkin it- ja ohjelmistoalalta on kaikunut.

Ministeriön hallitusneuvos Olli Sorainen sanoo, että esitys on avaus siihen huutoon, jota varsinkin it- ja ohjelmistoalalta on kaikunut.

Huippuosaajien palkkaamisen ongelmat nousivat esiin maanantaina Helsingin Sanomien artikkelissa. Kasvuyritysten Slush-tapahtuman entinen toimitusjohtaja Miki Kuusi nosti esiin ulkomaalaisten työntekijöiden palkkaamisen vaikeuden.

Hallituksen esitys on riisuttu versio alkuperäisestä. Soraisen mukaan esityksestä yliviivattiin poliittisella päätöksellä se, että uusi järjestelmä koskisi erityisasiantuntijoita kaikissa yrityksissä. Nyt se koskee vain kasvuyrityksiä, jotka yleisimmin toimivat kuitenkin juuri it- ja ohjelmistoalalla.

Esityksestä jäi uupumaan myös kohta, jossa suomalaiseen yritykseen kerralla esimerkiksi puoli miljoonaa euroa sijoittava saisi oleskeluluvan suoraan, Sorainen sanoo.

EU- ja Eta-maiden sisällä työvoima voi liikkua vapaasti ja työskennellä ilman rajoituksia.

Sorainen ei täysin niele kritiikkiä palkkauksesta.

Työ- ja elinkeinoministeriön Sorainen ei täysin niele kritiikkiä palkkauksesta. Hän sanoo, että tällä hetkellä oleskelulupajärjestelmä on suhteellisen notkea kokonaisuus eurooppalaisten maiden vertailussa.

– Työpaikan ja uuden ympäristön on oltava kokonaisvaltaisesti houkutteleva. Voidaan pohtia, onko tällä hetkellä niin, Sorainen sanoo ja viittaa muun muassa keskusteluun, jota maahanmuutosta on käyty.

EU:n ulkopuolelta tulevien erityisasiantuntijoiden lupapäätöksissä ei tehdä tarveharkintaa eli selvitetä, onko tehtävään mahdollista saada suomalaista työntekijää kohtuullisessa ajassa.

Vaatimuksissa esimerkiksi erityisosaajan palkan on oltava noin 3 000 euroa kuukaudessa, eikä henkilön taustassa saa olla turvallisuusnäkökulmasta epäselvyyksiä.

– Oleskeluluvan käsittely saattaa kestää vain muutaman päivän, kun maksimiaika käsittelylle on neljä kuukautta, Sorainen sanoo.

Hakemuksia käsitellään noin 2 000 vuodessa.

Eniten erityisasiantuntijoita EU:n ulkopuolelta hakeutuu Suomeen Intiasta ja Kiinasta. Hakemuksia käsitellään noin 2 000 vuodessa.

Suorittavaa työtä tekeviä eli esimerkiksi rakennuksilla työskenteleviä saapuu Suomeen EU-maiden ulkopuolelta noin 6 000 vuodessa, heistä suurin osa Venäjältä. Tähän ryhmään kuuluvien hakemuksissa käytetään tarveharkintaa.

Esimerkiksi Tanskassa start up -lupakokonaisuuden vaikutukset ovat olleet marginaalisia. Soraisen mukaan Suomella on edessä markkinointikampanja, jotta uusi järjestelmä löydettäisiin.

STT – Saara Tunturi

”Välit ovat suhteellisen ongelmattomat” – Odotukset Putinin vierailulle ovat erilaiset Suomessa ja Venäjällä

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
Venäjän presidentti Vladimir Putin vieraili Suomessa kesällä 2016.

Odotukset Suomessa ja Venäjällä ovat varsin erilaiset, kun presidentti Vladimir Putin torstaina saapuu Savonlinnaan ja tapaa tasavallan presidentti Sauli Niinistön.

Suomessa Putinin vierailu on merkkitapaus, sen sijaan Venäjän julkisessa sanassa huomio on ollut vähäistä.

Venäjän kannalta kysymys on Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlintaan liittyvästä vierailusta, jolla halutaan korostaa maiden suhteellisen ongelmattomia suhteita, arvioi ohjelmajohtaja Arkady Moshes Ulkopoliittisesta instituutista

Venäjä-tutkijat arvioivat, että keskusteluissa merkittävä sija on taloudella ja etenkin Suomen ja Venäjän taloussuhteilla. Veikkaus on, että jos jotakin konkreettista olisi odotettavissa, niin ehkä juuri talouden saralla.

– Toistaiseksi ei ole tullut julki seikkoja, että voitaisiin odottaa mitään isoja konkreettisia asioita eteenpäin vietäviksi, ellei sitten kulisseissa ole talouden osalta valmisteltu joitakin uusia avauksia, pohtii tutkimusjohtaja Markku Kangaspuro Aleksanteri-instituutista.

Vierailulla Putin haluaa kunnioittaa kulttuurin merkeissä Suomen 100-vuotisjuhlintaa.

Suomessa Suomen ja Venäjän presidenttien tapaamisia pidetään usein melko poikkeuksellisina, arvioi ohjelmajohtaja Moshes. Venäjällä tapaamiset eivät sen sijaan ole vuosiin saaneet yleensä paljoakaan huomiota, toisin kuin esimerkiksi Putinin ja presidentti Trumpin tapaaminen.

– Tällä kertaa Venäjän mediassa ei ole ollut (Putinin) vierailun valmistelusta käytännössä mitään, vaikka vierailu tapahtuu muutaman päivän päästä, Moshes tiivistää.

Entinen Moskovan-kirjeenvaihtaja Jarmo Mäkelä puolestaan kirjoitti tänään Helsingin Sanomien vieraskynäpalstalla, että Venäjän media on parin viikon ajan valmistellut presidentti Vladimir Putinin Suomen-vierailua pehmittämällä Suomea ja suomalaisia perusteellisesti.

– Käytössä ovat olleet kaikki tunnetut keinot: syyllistäminen, nöyryyttäminen, vähättely ja valehtelu, Mäkelä kirjoitti

Osa höykytyksestä menee hänen mukaansa amerikkalaisten piikkiin.

– Wall Street Journalin juttu Helsingin alle rakennetuista tunneleista kääntyi Venäjän mediassa todisteeksi siitä, että Suomi valmistautuu sotaan Venäjää vastaan.

 Maiden kahdenvälisissä keskusteluissa päähuomion saa talous.

Tutkimusjohtaja Kangaspuro luonnehtii vierailua Niinistön ja Putinin tapaamisten jatkoksi. Vierailulla Putin haluaa kunnioittaa kulttuurin merkeissä Suomen 100-vuotisjuhlintaa.

Kangaspuron mielestä tämä on positiivinen asia, kun ottaa huomioon taannoiset keskustelut siitä, onko Venäjällä trendi olla jopa tunnustamatta Suomen itsenäistymistä.

– Tämä (vierailu) on tässä suhteessa päinvastainen viesti.

Arkady Moshes arvioi, että tulevissa keskusteluissa maiden kahdenvälisistä aiheista päähuomion saa talous, koska siinä kummallakin on voitettavaa.

– Kauppa kasvaa, turismi lisääntyy.

Moshes muistuttaa, että Yhdysvalloissa on vireillä uusia pakotteita Venäjää vastaan. Jos Yhdysvaltain edustajainhuone tekee asiassa tiistaina päätöksen, Putinilta varmasti kysytään asiasta.

Julkisuuskuvan kannalta on tällöin tärkeää, että voidaan osoittaa Suomen ja Venäjän kahdenvälisten taloussuhteiden etenevän ja olevan kummallekin edullisia, Moshes arvioi.

Ainoa suuri kysymys, josta Venäjä voisi olla huolissaan, on Suomen Nato-jäsenyys.

Moshes arvioi, että Niinistön ja Putinin tapaaminen halutaan viedä läpi ilman, että siinä ryhdyttäisiin suuresti puimaan kansainvälisiä tai kahdenvälisiä ongelmia.

– Suomen ja Venäjän välit ovat suhteellisen ongelmattomat. Ainoa suuri kysymys, josta Venäjä voisi olla huolissaan, on Suomen Nato-jäsenyys. Se ei ole kuitenkaan olemassa käytännön poliittisella agendalla, vaikka siitä käydään poliittista keskustelua, Moshes sanoo.

– Putin ilmoitti kantansa selkeästi viime vuonna, eikä sitä ole tarpeen toistaa, ellei joku kysy.

”Huonoin tilanne olisi, että kalistellaan kalustoa, mutta ei puhuta” – Sotaharjoitukset voivat nousta esiin Putinin vierailun aikana

Kuva: LEHTIKUVA / HANDOUT / MERIVOIMAT
Venäläinen ydinkäyttöinen Pjotr Veliki -taisteluristeilijä Pjotr Veliki saapui tänään Suomen rannikon edustalle kansainvälisille vesille. Venäjä tuo Itämerelle ydinkäyttöisiä aluksiaan, kun maa järjestää 30. heinäkuuta laivastoparaatin Pietarin edustalla.

Suomessa on huolestuneesti seurattu Itämeren alueen turvallisuustilanteen kiristymistä, mutta tässäkin kohtaa Suomen ja Venäjän suhteet ovat Ulkopoliittisen instituutin EU:n itäinen naapurusto ja Venäjä -tutkimusohjelman ohjelmajohtaja Arkady Moshesin mukaan paremmat kuin Venäjän suhteet mihinkään toiseen maahan Itämeren alueella

Venäjän ja Kiinan laivastoharjoitus voidaan presidenttien tapaamisessa mainita, samoin Valko-Venäjällä toteutettava Zapad-harjoitus ja Nato-vahvistukset Baltian maissa. Myös Ukrainasta ja Syyriasta voidaan antaa lausuntoja.

Veäjän presidentti Vladimir Putin vierailee Suomessa loppuviikosta. Putin ja Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö tapaavat vierailun aikana Savonlinnassa.

– Vaikeita asioita voidaan mainita, mutta en usko, että osapuolet odottavat mitään päätöksiä näistä kysymyksistä, Moshes sanoo.

Vaikeita asioita voidaan mainita.

Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin tutkimusjohtaja Markku Kangaspuro puolestaan arvioi, että talouden ohella yhtä oleellista on käydä läpi turvallisuuspolitiikan keskeisiä kysymyksiä Itämeren alueella, Pohjois-Euroopassa ja koko Euroopassa. Hän uskoo muun muassa, että kaikki sotaharjoitukset käydään läpi.

– Se on aivan luonnollista, että niistä puhutaan. Huonoin tilanne olisi, että kalistellaan kalustoa, mutta asiasta ei puhuta.

Kangaspuro arvelee, että Suomella on Arktisen neuvoston puheenjohtajana tarve tuoda esiin myös arktisen alueen asioita, kuten ympäristökysymyksiä.

– Suomi haluaa tietysti työskennellä rakentavasti, ja Venäjä on arktisen yhteistyön osalta iso peluri.

 

PS-eduskuntaryhmästä lähteneet yllättävät: ”Perhevapaauudistuksesta voidaan keskustella”

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

Uusi vaihtoehto -eduskuntaryhmän puheenjohtaja Simon Elo (kuvassa) toteaa, että ryhmän edustajat ovat valmiita keskustelemaan perhevapaauudistuksesta.

Ryhmän ehtona keskustelulle on kuitenkin se, että kotihoidontukea ei voi lyhentää. Elo kertoi asiasta Twitterissä.

Keskustelu perhevapaauudistuksesta heräsi jälleen eloon viime viikon lopulla, kun kansanedustaja Antti Kaikkonen (kesk.) ilmoitti haluavansa perhe­va­paa­uu­dis­tuksen valmistelun käyntiin.

Perhevapaauudistuksen keskeisimpänä tavoitteena on estää naisten työuran katkeaminen pitkien äitiyslomien vuoksi. Perussuomalaiset ilmoittivat viime kevään kuluessa vastustavansa perhevapaauudistusta.

Julkisuudessa esitetty paine oli nostamassa perhevapaauudistuksen keväällä puoliväliriiheen, muta perussuomalaisten vastustus esti tämän. Nyt kuitekin perussuomalaisten eduskuntaryhmästä alkukesän hallituskriisin aikaan eronnut Uusi vaihtoehto -ryhmä ilmoittaa olevansa valmis keskustelemaan asiasta.

Esimerkiksi SDP on vaatinut parempaa mahdollisuutta vanheimpainvapaiden tasa-arvoisempaan jakamiseen. Myös kokoomus on aikaisemmin ollut uudistuksen takana.