Mikael Pentikäisen vakava kysymys Yle-keskusteluun: ”Tapahtuiko ’epätervettä pehmenemistä’ poliittikkoihin päin jo, kun rahoitusratkaisu oli auki”

Kuva: Lehtikuva
Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja, pitkän linjan journalisti Mikael Pentikäinen ottaa kantaa Ylestä ja journalismista vellovaan keskusteluun. Hän työskenteli HS:n vastaavana päätoimittajana 2010–2013, minkä jälkeen hän toimi Maaseudun Tulevaisuudessa ennen valintaansa Suomen Yrittäjien toimitusjohtajaksi.

Helsingin Sanomien ja monen muun tiedotusvälineen vastaavana päätoimittajana työskennellyt nykyinen Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen on ehtinyt seurata jonkin verran myös Ylestä käytävää keskustelua.

– Siinä on ollut havaittavissa piirre, ettei päätoimittajalla olisi joidenkin toimittajien mielestä oikeus puuttua sisältöön. Päätoimittajalla on mandaatti. Päätoimittajan ammattitaito on perustella asia niin, että koko toimitus ymmärtää sen. Samoin pitää perustella, jos asiaan tartutaan pienemmällä volyymilla tai toisesta näkökulmasta, Pentikäinen sanoo.

Hän muistuttaa, että toimituksen ja päätoimittajan välinen pohdinta uutiskriteereistä on toimituksissa tavanomaista.

– Mitä kovempi juttu, sitä enemmän on syytä keskustella. Terveessä toimituskulttuurissa keskusteluja käydään ja keskustelut pysyvät toimituksen sisällä.

Kysymykseen, näyttääkö Ylen toimituskulttuuri nyt terveeltä, Pentikäinen toteaa, että Ylessä on hyvä käydä itsekriittistä keskustelua.

– Oletan että se on pääsääntöisesti terve. Kyllähän julkinen keskustelu saa miettimään, kuinka paljon kipupisteitä on.

Organisaatiouudistuksen takapotku.

Yle on erikoisessa tilanteessa. Sen toimittajat ja vastaava päätoimittaja ovat käyneet ennennäkemätöntä julkista debattia oman talonsa toimituskulttuurista ja uutisvalinnoista. Toimittajat Susanne Päivärinta, Salla Vuorikoski ja Jussi Eronen ovat jättäneet talon, Ruben Stiller sen tv-puolen.

Pentikäinenkin toteaa, ettei pitkältä mediauraltaan muista vastaavankaltaisia tapahtumia.

– Kyllä tässä on uusia piirteitä. Kyseessä on osittain varmaan takapotku ylen journalistisen organisaation uudistukselle, jossa hyvin hajautetusta johtamisjärjestelmästä siirryttiin hyvin keskitettyyn, hän tulkitsee.

Pentikäinen kertaa, miten Ylen organisaatiota keskitettiin pääministeri Matti Vanhasen niin sanotun lautakasajupakan jälkeen. Vastaavien toimittajien määrää vähennettiin.

– Nyt Yle on ottanut vähän askeleita takaisinpäin, Pentikäinen katsoo ja mainitsee esimerkkinä Riikka Venäläisen nimittämisen uutis- ja ajankohtaistoiminnan päätoimittajaksi tammikuussa.

Ylen ongelmien vuoksi sille on vaadittu myös ulkopuolista selvitystä. Pentikäinen suhtautuu tähän skeptisesti.

– En osaa sanoa, miksi jokin ulkopuolinen selvitys pitäisi tehdä.

Sipilän puhe jätti toivomisen varaa.

Vastaavan päätoimittajan Atte Jääskeläisen Mikael Pentikäinen tuntee pitkältä ajalta.

– Hän ei ole käsittääkseni persoonana sellaista laatua, että häntä kauheasti puhaltamalla kaadetaan tai painostamalla saadaan muuttamaan mieltään, Pentikäinen sanoo.

Ylen jättäneet toimittajat ovat epäilleet Jääskeläisen taipuvan liikaa poliitikkojen tahtoon.

Esillä julkisuudessa on ollut myös syksyn 2015 tapaus, jossa pääministeri Juha Sipilä pääsi pitämään TV1:lle puheen.

– Muistan sitä itsekin vähän ihmetelleeni. Ajattelin, että jos tuollainen mahdollisuus on, pitää ainakin pitää hyvä puhe, mutta puhekin jätti vähän toivomisen varaa, keskustan eurovaaliehdokkaana 2014 ollut Pentikäinen sanoo.

Vaikka hän ei usko Jääskeläisen olevan painostukselle altis, hänenkin mielestään Ylen sisällä olisi syytä käydä kriittistä keskustelua siitä, tapahtuiko poliittikkoihin päin ”epätervettä pehmenemistä” jo silloin, kun Ylen rahoitusratkaisu oli auki. Kun rahoitus ratkesi, Yle-veroa alettiin kerätä vuodesta 2013 alkaen.

– Ruvettiinko rahoitusratkaisun pelossa liikaa pehmentämään omaa toimintaa? Annettiinko politiikoille liian paljon vaikutusmahdollisuuksia eri kanavilla. Itselle tuli silloin fiilis, että rahoitusratkaisun avonaisuus heijastuu Ylen toimintaan, Pentikäinen sanoo.

Jääskeläisen kohtuuton tilanne?

Mikael Pentikäinen ei halua kohdistaa kriittistä katsettaan vain Yleen.

– Kyllä yksityisen median puolella on ihan samanlaista pehmenemistä tiettyjä isoja mainostajia ja omistajia kohtaan ollut havaittavissa.

Hän ei suoraan lähde ottamaan puolta Jääskeläisen ja Ylestä juuri eronneiden toimittajien välillä.

– Ei tarvitse olla kenenkään puolella.

Hän kuitenkin lisää ymmärtävänsä ”Aten toimintaa”.

– Hän (Jääskeläinen) on päätoimittajana erittäin hankalassa saumassa sen takia, että hänen vastuullaan on niin suuri organisaatio. Sen operativiinen toimituksellinen johtaminen on hankalaa. Siinä on monta kanavaa 24/7 ja iso urheilukokonaisuus ja hankalia sopimuksia. On oikea suunta, että journalistista johtamista on vahvistettu Riikka Venäläisen nimittämisen kautta, Pentikäinen näkee.

– Ei pidä ketään asettaa johtamisjärjestelmässä kohtuuttomaan tilanteeseen.

Toimittajien ymmärrettävä, mitä on olla brändi.

Uuden ajan kuvana Mikael Pentikäinen pitää sitä, että toimittajabrändit ovat vahvistuneet sosiaalisen median takia.

– Toimittajista on yhä enemmän tullut myöskin itse medioita somekanaviensa kautta. He käyvät oman median ulkopuolella aiempaa enemmän vuoropuhelua oman yleisönsä kanssa.

Kun toimittaja lähtee mediatalosta, hän vie samalla oman some-yleisönsä mukanaan. Some-yleisö tuo toimittajaan arvoa.

– Tämä on erittäin mielenkiintoinen kehitys, Pentikäinen toteaa.

Hän muistuttaa, miten aiemmin lehdissä ei mainittu juttujen alla edes toimittajien nimiä. Kun nimet tulivat alle, juttujen laatukin parani.

Pentikäinen pitää sinänsä hyvänä, että toimittajat ovat brändejä.

– Mutta toimittajien pitää ymmärtää se, mitä siihen liittyy, että on brändi. Se ei poista sitä, että toimituksessa pitäisi olla yhteiset menettelytavat ja vastaava päätoimittaja.

Brändin varjopuoli: osapuoleksi joutuminen.

Pentikäinen katsoo, että toimittajien brändin rakentamiseen voi liittyä varjopuoli: Media voi ajautua joissakin jutuissa osapuoleksi. Siitä ei Pentikäisen mukaan seuraa hyvää.

– Median pitäisi pysyä raportoijan roolissa. Some on johtanut siihen, että toimittajat ottavat kantaa ja ajautuvat osapuoliksi, mikä voi johtaa epäterveesen kehitykseen. Ei pyritäkään objektiivisuuteen, vaan kirjoittamaan asiat omalta kannalta suotuisiksi. Tämä kehitys ei välttämättä ole kaikilta osin terve.

Myös Ylen entinen toimitusjohtaja Mikael Jungner on pohtinut tuoreehkossa Facebook-päivityksessään toimittajien muuttunutta roolia: Teksteissä on usein vahva henkilökohtainen näkökulma mukana. Neutraalit uutiset ovat menettäneet suosiotaan.

– Päätoimittajien kannattaisi nyt pikemminkin miettiä, miten löysätä ohjaksia kuin kiristää niitä. Miten rohkaista toimittajia ottamaan riskiä, etsimään näkökulmia, julkaisemaan jotain sopimatonta sen sijaan että ohjaksia kiristetään teollisen ajan hallinnan logiikalla, päätoimittajan valtaa perustelemalla ja käyttämällä, Jungner kuitenkin summaa.

Päätoimittajat lausuivat sanasen.

Päätoimittajien yhdistyksen mukaan päätoimittajan yksiselitteinen velvollisuus on johtaa tiedotusvälineensä toimitusta, päättää ja olla vastuussa sen julkaisemasta sisällöstä. PTY julkaisi asiasta eilen kannanoton.

”Sananvapaus toimituksissa sallii moniarvoisuuden ja päätoimittajan määrittämästä linjastakin poikkeavat henkilökohtaiset kommentit. Sananvapautta tiedotusvälineissä ei kuitenkaan ole se, että yksittäiset toimittajat voisivat julkaista työnantajansa omistaman median nimissä mitä tahansa”, yhdistys paalutti.

Yhdistyksen mukaan päätoimittajan uutisointipäätökset tai uutisoimatta jättäminen eivät rajoita tiedotusvälineen palveluksessa olevien sananvapautta. ”Toimittajat eivät käytä työssään sananvapauttaan kansalaisina, vaan työnantajansa sananvapautta”.

Yhdistyksen puheenjohtaja, Kauppalehden vastaava päätoimittaja Arno Ahosniemi väitti Helsingin Sanomille, ettei kannanotto liity suoraan esillä olleeseen Ylen tilanteeseen.

– Oletan että päätoimittajat haluavat muistuttaa päätoimittajan roolista ja vastuusta suomalaisessa järjestelmässä, Mikael Pentikäinen toteaa kannanotosta.

”En näe syytä lähteä moittimaan.”

Päätoimittajien kirjelmä vaikuttaa jossain määrin itsestäänselvyyksien sanomiselta.

– Joskus itsestäänselvyyksiä täytyy painottaa. Päätoimittaja vastaa henkilökohtaisesti siitä, mitä media kertoo ulos. Uusi sananvapauslaki kasvatti myös kirjoittajan ja jutun käsittelijän vastuuta. Päätoimittajalla on kuitenkin iso valta. Siihen kuuluu arviointi, mihin toimituksen resursseja käytetään ja mitä käsitellään, Mikael Pentikäinen sanoo.

Pentikäisen mielestä päätoimittajien kannanotto on paikallaan.

– En näe mitään syytä lähteä sitä moittimaan.

– On tärkeää muistaa vastaavan päätoimittajan rooli toimituksessa. Olen toiminut 12 median päätoimittajana työurani aikana. En ole missään enkä koskaan törmännyt tilanteeseen, jossa päätoimittajan asemaa tai auktoriteettia olisi toimituksesta kyseenalaistettu.

Amnesty moittii Suomea turvapaikanhakijoiden oikeuksien heikentämisestä: ”Hallituksen tulisi ryhtyä tarvittaviin toimiin”

Kuva: LEHTIKUVA / LINDA MANNER

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International moittii vuosiraportissaan Suomea turvapaikanhakijoiden oikeuksien heikentämisestä. Järjestö arvostelee viime vuosina muutettuja turvapaikkalakeja ja -käytäntöjä voimakkaasti.

– Turvapaikkapolitiikan kiristykset kasvattavat palautuskiellon loukkaamisen riskiä. Hallituksen tulisi selvittää kiristysten yhteisvaikutukset ja ryhtyä tarvittaviin toimiin oikeusturvan palauttamiseksi, sanoo Suomen-osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson.

Raportti kiinnittää huomiota myös Suomen uusien tiedustelulakien ihmisoikeusvaikutuksiin.

Tiedustelulla puututaan keskeisiin ihmisoikeuksiin, kuten yksityisyyden suojaan ja sananvapauteen. Amnestyn mukaan perustuslain esitetty muutos voi olla perusteltu ainoastaan, jos tiedustelua valvotaan tehokkaasti ja ihmisillä on riittävät oikeussuojakeinot.

– Valtioilla on velvollisuus kunnioittaa, suojella ja toteuttaa näitä oikeuksia, Johansson painottaa.

Lisäksi Suomi saa kritiikkiä translain puutteista ja naisiin kohdistuvasta väkivallasta.

Trump ei kuitenkaan ole linjassaan yksin.

Amnesty varoittaa, että joidenkin vallanpitäjien vihaa täynnä oleva retoriikka on muuttunut teoiksi. Tämä uhkaa normalisoida vähemmistöjen syrjinnän.

Viime vuosi alkoi Donald Trumpin nousulla Yhdysvaltain presidentiksi. Hän asetti pikaisesti maahantulokiellon pakolaisille ja muslimienemmistöisistä maista tuleville.

– Tämä teko valmisti tien vuodelle, jonka aikana maailman johtajat veivät avoimen vihan politiikan sen vaarallisimpiin muotoihin, arvioi Amnesty Internationalin pääsihteeri Salil Shetty.

– Trump ei kuitenkaan ole linjassaan yksin. Myös Australia ja Unkari demonisoivat pakolaisia ja siirtolaisia sen sijaan, että näkisivät heidät ihmisinä, joilla on oikeuksia ja jotka ansaitsevat meidän myötätuntomme.

Amnesty nostaa esiin myös myönteistä kehitystä. Vaikka jotkut poliittiset johtajat heikensivät puheillaan ihmisoikeuksia, kansalaiset ympäri maailman nousivat puolustamaan niitä.

Suomessa tästä ovat esimerkkeinä tasa-arvoisen avioliittolain voimaantulo ja turvapaikanhakijoiden oikeuksia puolustanut mielenilmaus Helsingin Rautatientorilla.

HS-gallup: Vihreiden vauhti hyytyy, keskustassa huokaistaan helpotuksesta – SDP porskuttaa yhä toisena

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Kokoomus on yhä Suomen suosituin puolue, ilmenee Helsingin Sanomien teettämästä gallupista. Kokoomusta kannattaa 21,7 prosenttia vastaajista.

Toisena jatkaa SDP 19 prosentin kannatuksella. Kummankin puolueen kannatus on pysynyt liki ennallaan jo marraskuusta lähtien.

Kolmantena olevan pääministeripuolue keskustan kannatus on kasvanut hieman ja on nyt 16,3 prosenttia. Edellisessä HS-gallupissa tammikuun lopulla se oli 15,6 prosenttia. Keskustan puoluetoimistolla Apollonkadulla siis varmaan huokaistaan ainakin varovaisesti helpotuksesta.

Keskustan kasvu on kuluneen kuukauden aikana nähdystä sisäisestä kuohunnasta huolimatta helmikuun HS-gallupin suurinta, mutta pysyy sekin silti virhemarginaalin sisällä.

Yksittäinen muutos edelliseen mittaukseen verrattuna on vihreiden kannatuksen heikkeneminen noin prosenttiyksiköllä 14,4 prosenttiin. Tämäkin muutos mahtuu virhemarginaaliin.

Vasemmistoliitto on kyselyssä Suomen viidennneksi suosituin puolue 9,1 prosnettiyksikön kannatuksellaan. Perussuomalaiset tulevat heti vasemmistoliiton perässä, heidän kannatuksensa on 8,6 prosenttiyksikköä.

Kristillisdemokraattien, RKP:n ja Sinisten kannatuksissa ei ole tapahtunut muutoksia. Pahnan pohjaa pitää edelleen siniset 1,3 prosenttiyksikön kannatuksellaan.

Kantar TNS haastatteli tutkimukseen reilu 2 300 ihmistä 22.1.–15.2. välisenä aikana. Suosituimpien puolueiden kohdalla tutkimuksen virhemarginaali on noin kaksi prosenttiyksikköä suuntaansa.

”Nyt ehkä jo riittää” – ay-pomon veropuheet suututtivat talousprofessorin ja Feministisen puolueen varapuheenjohtajan: ”Hälytyskellot soimaan”

Kuva: Lehtikuva
Sture Fjäderin veropuheet hämmentävät.

Korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestön Akavan puheenjohtaja Sture Fjäderin kommentointi veroasioissa herättää närää. Fjäder kirjoitti tiistaina Twitter-tilillään, että Suomi tarvitsee verouudistuksen.

”Tiesitkö että 9,1 % veronmaksajista maksaa 75 valtion tuloveroista. Tästä maksetaan esim. työttömyysturvaa ja muita sosiaalisia tulonsiirtoja. Valtion verotuksessa progessiota on lievennetteva ja siirtää painopiste muihin veromuotoihin”, Akavan nokkamies muotoili.

Fjäderin twiittiä on jaettu ahkerasti eteenpäin ja päivityksellä on yli kaksijapuolisataa tykkääjää. Alkuunkaan kaikki eivät kuitenkaan ole mieltyneet Fjäderin ajatuksenjuoksuun.

Tukholmassa vaikuttava taloustieteilijä Markus Jäntti lukeutuu tyytymättömiin. Jäntti kirjoitti omalla Twitter-tilillään keskiviikkona sapekkaan ytimekkään viestin.

”Uskomatonta kyllä kuulun edelleen tähän järjestöön. Nyt ehkä jo riittää.”

Myös Feministisen puolueen ensimmäinen varapuheenjohtaja, ekonomi Tuuli Kamppila ilmaisi pettymyksensä Twitterissä.

”Hälytyskellot soimaan aina kun joku puhuu siitä, miten pieni hyvätuloisten joukko maksaa valtaosan Suomen *tuloveroista*. Tuloverot ovat vain 10 % Suomen koko verokannasta. Silti jopa Akavan puheenjohtaja käyttää sitä johtaakseen keskustelua harhaan.”

Keskustelua aiheesta

”Jokaisella on oikeus tietää, kuka minun isä on” – Äitiyslaki herätti tunteita eduskunnassa

Kansalaisaloitteeseen pohjautuva äitiyslaki herätti odotetusti kiihkeää vastustusta kristillisdemokraateissa sekä osassa perussuomalaisia ja keskustalaisia, kun lakivaliokunnan mietinnön käsittely eduskunnan täysistunnossa alkoi keskiviikkona.

Kansalaisaloitteen toinen käsittely on ensi viikolla, jolloin eduskunta äänestää lakiehdotusten hyväksymisestä tai hylkäämisestä.

Kansalaisaloitteella halutaan helpottaa hedelmöityshoidoilla lapsen saavien naisparien asemaa siten, että myös se äiti, joka ei synnytä, olisi lapsen virallinen äiti jo ennen lapsen syntymää. Aloitetta kannattavat kansanedustajat ja lakivaliokunta perustelevat tätä etenkin lapsen oikeusturvalla. Laki turvaa lapselle syntymästä lähtien kaksi juridista vanhempaa ja siten oikeudet muun muassa elatukseen ja perintöön.

Toisekseen laki helpottaisi byrokratiaa. Lapsen tunnustaminen tapahtuisi isyyden tunnustamista vastaavalla tavalla, eikä naisparin tarvitsisi enää tehdä perheen sisäistä adoptiota, kuten nykyisin.

Laki koskee vain naispareja, joille on annettu hedelmöityshoitoja tuntemattomien luovuttajien siittiöillä – siis sellaisten luovuttajien, jotka ovat kieltäneet mahdollisuuden isyyden vahvistamiseen.

Tämä vastustajilta herkästi puheenvuoroissa unohtui, kun he painottivat ennen kaikkea sitä, että lain myötä syntymättömällä lapsella ei olisi koskaan oikeutta isään.

– Lainsäädäntöön nojaten nyt voivat aikuiset päättää, että tällä syntymättömällä lapsella ei ole koskaan isää. Jokaisella on oikeus tietää, kuka minun isä on, murehti esimerkiksi Tapani Tölli (kesk.).

Täysistunto ei halunnut aloitetta enää perustuslakivaliokuntaan

Aloitteen hylkäämistä lakivaliokunnassa ainoana esittänyt Antero Laukkanen (kd.) esitti nyt sen viemistä perustuslakivaliokunnalle keskustan Markus Lohen kannatuksella. Täysistunto kuitenkin torppasi ehdotuksen äänestyksessä.

Lakivaliokunnan puheenjohtaja Kari Tolvanen (kok.) painotti valiokunnan käsitelleen aloitetta huolella. Se on kuullut kymmeniä asiantuntijoita, ja lapsivaikutukset on arvioitu laajasti.

Tolvasen mukaan kansalaisaloite on poikkeuksellinen, sillä se pohjautuu sanasta sanaan oikeusministeriön lakiluonnokseen vuodelta 2015.
STT–SANNA NIKULA

”Politiikan Camel-boots-mies” riemastui hallituksen merkkipaalusta – ”Tämä mies on totta”

Kuva: Lehtikuva-AFP

Ulkoministeri Timo Soini (sin.) riemuitsee blogissaan Juha Sipilän (kesk.) hallituksen 1000-päivää kestäneestä taipaleesta. Soini pitää tuhannen päivän rajaa yhden sortin merkkipaaluna pitkällä poliitikon urallaan.

– Minulle tulee tuhat päivää täyteen ministerinä. Tänään Tokiossa. Työn merkeissä, hän kirjoittaa.

Soini kiittää kotipaikkansa Espoon Iivisniemen äänestäjiä, jotka auttoivat häntä ponnistamaan ensin kaupunginvaltuustoon, sitten eduskuntaan. Hän vakuuttaa puhtaan omatunnon olevan paras päänalunen.

”Kun työt on tehty ja nähty Tokio, niin Timo tulee kotio.”

– Kokemus auttaa kaikessa. Se ei vapauta kaikesta. Olen politiikan Camelboots- mies. Omat polut, omat lelut. Toiset tykkää, toiset ei. Hätkähdyttävä hetki on katsoa peiliin ja havaita, että tämä mies on totta.

– Tämänpuoleinen gospel on rajallista. Tämä on hyvä päivä olla hengissä. Vaikka sitten ministerinä Juha Sipilän hallituksessa. Kun työt on tehty ja nähty Tokio, niin Timo tulee kotio. Iivisniemeen, Soini päättää.

Keskustelua aiheesta