Lukijaristeily2017
tuntematonsotilas

Mikael Pentikäisen vakava kysymys Yle-keskusteluun: ”Tapahtuiko ’epätervettä pehmenemistä’ poliittikkoihin päin jo, kun rahoitusratkaisu oli auki”

Kuva: Lehtikuva
Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja, pitkän linjan journalisti Mikael Pentikäinen ottaa kantaa Ylestä ja journalismista vellovaan keskusteluun. Hän työskenteli HS:n vastaavana päätoimittajana 2010–2013, minkä jälkeen hän toimi Maaseudun Tulevaisuudessa ennen valintaansa Suomen Yrittäjien toimitusjohtajaksi.

Helsingin Sanomien ja monen muun tiedotusvälineen vastaavana päätoimittajana työskennellyt nykyinen Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen on ehtinyt seurata jonkin verran myös Ylestä käytävää keskustelua.

– Siinä on ollut havaittavissa piirre, ettei päätoimittajalla olisi joidenkin toimittajien mielestä oikeus puuttua sisältöön. Päätoimittajalla on mandaatti. Päätoimittajan ammattitaito on perustella asia niin, että koko toimitus ymmärtää sen. Samoin pitää perustella, jos asiaan tartutaan pienemmällä volyymilla tai toisesta näkökulmasta, Pentikäinen sanoo.

Hän muistuttaa, että toimituksen ja päätoimittajan välinen pohdinta uutiskriteereistä on toimituksissa tavanomaista.

– Mitä kovempi juttu, sitä enemmän on syytä keskustella. Terveessä toimituskulttuurissa keskusteluja käydään ja keskustelut pysyvät toimituksen sisällä.

Kysymykseen, näyttääkö Ylen toimituskulttuuri nyt terveeltä, Pentikäinen toteaa, että Ylessä on hyvä käydä itsekriittistä keskustelua.

– Oletan että se on pääsääntöisesti terve. Kyllähän julkinen keskustelu saa miettimään, kuinka paljon kipupisteitä on.

Organisaatiouudistuksen takapotku.

Yle on erikoisessa tilanteessa. Sen toimittajat ja vastaava päätoimittaja ovat käyneet ennennäkemätöntä julkista debattia oman talonsa toimituskulttuurista ja uutisvalinnoista. Toimittajat Susanne Päivärinta, Salla Vuorikoski ja Jussi Eronen ovat jättäneet talon, Ruben Stiller sen tv-puolen.

Pentikäinenkin toteaa, ettei pitkältä mediauraltaan muista vastaavankaltaisia tapahtumia.

– Kyllä tässä on uusia piirteitä. Kyseessä on osittain varmaan takapotku ylen journalistisen organisaation uudistukselle, jossa hyvin hajautetusta johtamisjärjestelmästä siirryttiin hyvin keskitettyyn, hän tulkitsee.

Pentikäinen kertaa, miten Ylen organisaatiota keskitettiin pääministeri Matti Vanhasen niin sanotun lautakasajupakan jälkeen. Vastaavien toimittajien määrää vähennettiin.

– Nyt Yle on ottanut vähän askeleita takaisinpäin, Pentikäinen katsoo ja mainitsee esimerkkinä Riikka Venäläisen nimittämisen uutis- ja ajankohtaistoiminnan päätoimittajaksi tammikuussa.

Ylen ongelmien vuoksi sille on vaadittu myös ulkopuolista selvitystä. Pentikäinen suhtautuu tähän skeptisesti.

– En osaa sanoa, miksi jokin ulkopuolinen selvitys pitäisi tehdä.

Sipilän puhe jätti toivomisen varaa.

Vastaavan päätoimittajan Atte Jääskeläisen Mikael Pentikäinen tuntee pitkältä ajalta.

– Hän ei ole käsittääkseni persoonana sellaista laatua, että häntä kauheasti puhaltamalla kaadetaan tai painostamalla saadaan muuttamaan mieltään, Pentikäinen sanoo.

Ylen jättäneet toimittajat ovat epäilleet Jääskeläisen taipuvan liikaa poliitikkojen tahtoon.

Esillä julkisuudessa on ollut myös syksyn 2015 tapaus, jossa pääministeri Juha Sipilä pääsi pitämään TV1:lle puheen.

– Muistan sitä itsekin vähän ihmetelleeni. Ajattelin, että jos tuollainen mahdollisuus on, pitää ainakin pitää hyvä puhe, mutta puhekin jätti vähän toivomisen varaa, keskustan eurovaaliehdokkaana 2014 ollut Pentikäinen sanoo.

Vaikka hän ei usko Jääskeläisen olevan painostukselle altis, hänenkin mielestään Ylen sisällä olisi syytä käydä kriittistä keskustelua siitä, tapahtuiko poliittikkoihin päin ”epätervettä pehmenemistä” jo silloin, kun Ylen rahoitusratkaisu oli auki. Kun rahoitus ratkesi, Yle-veroa alettiin kerätä vuodesta 2013 alkaen.

– Ruvettiinko rahoitusratkaisun pelossa liikaa pehmentämään omaa toimintaa? Annettiinko politiikoille liian paljon vaikutusmahdollisuuksia eri kanavilla. Itselle tuli silloin fiilis, että rahoitusratkaisun avonaisuus heijastuu Ylen toimintaan, Pentikäinen sanoo.

Jääskeläisen kohtuuton tilanne?

Mikael Pentikäinen ei halua kohdistaa kriittistä katsettaan vain Yleen.

– Kyllä yksityisen median puolella on ihan samanlaista pehmenemistä tiettyjä isoja mainostajia ja omistajia kohtaan ollut havaittavissa.

Hän ei suoraan lähde ottamaan puolta Jääskeläisen ja Ylestä juuri eronneiden toimittajien välillä.

– Ei tarvitse olla kenenkään puolella.

Hän kuitenkin lisää ymmärtävänsä ”Aten toimintaa”.

– Hän (Jääskeläinen) on päätoimittajana erittäin hankalassa saumassa sen takia, että hänen vastuullaan on niin suuri organisaatio. Sen operativiinen toimituksellinen johtaminen on hankalaa. Siinä on monta kanavaa 24/7 ja iso urheilukokonaisuus ja hankalia sopimuksia. On oikea suunta, että journalistista johtamista on vahvistettu Riikka Venäläisen nimittämisen kautta, Pentikäinen näkee.

– Ei pidä ketään asettaa johtamisjärjestelmässä kohtuuttomaan tilanteeseen.

Toimittajien ymmärrettävä, mitä on olla brändi.

Uuden ajan kuvana Mikael Pentikäinen pitää sitä, että toimittajabrändit ovat vahvistuneet sosiaalisen median takia.

– Toimittajista on yhä enemmän tullut myöskin itse medioita somekanaviensa kautta. He käyvät oman median ulkopuolella aiempaa enemmän vuoropuhelua oman yleisönsä kanssa.

Kun toimittaja lähtee mediatalosta, hän vie samalla oman some-yleisönsä mukanaan. Some-yleisö tuo toimittajaan arvoa.

– Tämä on erittäin mielenkiintoinen kehitys, Pentikäinen toteaa.

Hän muistuttaa, miten aiemmin lehdissä ei mainittu juttujen alla edes toimittajien nimiä. Kun nimet tulivat alle, juttujen laatukin parani.

Pentikäinen pitää sinänsä hyvänä, että toimittajat ovat brändejä.

– Mutta toimittajien pitää ymmärtää se, mitä siihen liittyy, että on brändi. Se ei poista sitä, että toimituksessa pitäisi olla yhteiset menettelytavat ja vastaava päätoimittaja.

Brändin varjopuoli: osapuoleksi joutuminen.

Pentikäinen katsoo, että toimittajien brändin rakentamiseen voi liittyä varjopuoli: Media voi ajautua joissakin jutuissa osapuoleksi. Siitä ei Pentikäisen mukaan seuraa hyvää.

– Median pitäisi pysyä raportoijan roolissa. Some on johtanut siihen, että toimittajat ottavat kantaa ja ajautuvat osapuoliksi, mikä voi johtaa epäterveesen kehitykseen. Ei pyritäkään objektiivisuuteen, vaan kirjoittamaan asiat omalta kannalta suotuisiksi. Tämä kehitys ei välttämättä ole kaikilta osin terve.

Myös Ylen entinen toimitusjohtaja Mikael Jungner on pohtinut tuoreehkossa Facebook-päivityksessään toimittajien muuttunutta roolia: Teksteissä on usein vahva henkilökohtainen näkökulma mukana. Neutraalit uutiset ovat menettäneet suosiotaan.

– Päätoimittajien kannattaisi nyt pikemminkin miettiä, miten löysätä ohjaksia kuin kiristää niitä. Miten rohkaista toimittajia ottamaan riskiä, etsimään näkökulmia, julkaisemaan jotain sopimatonta sen sijaan että ohjaksia kiristetään teollisen ajan hallinnan logiikalla, päätoimittajan valtaa perustelemalla ja käyttämällä, Jungner kuitenkin summaa.

Päätoimittajat lausuivat sanasen.

Päätoimittajien yhdistyksen mukaan päätoimittajan yksiselitteinen velvollisuus on johtaa tiedotusvälineensä toimitusta, päättää ja olla vastuussa sen julkaisemasta sisällöstä. PTY julkaisi asiasta eilen kannanoton.

”Sananvapaus toimituksissa sallii moniarvoisuuden ja päätoimittajan määrittämästä linjastakin poikkeavat henkilökohtaiset kommentit. Sananvapautta tiedotusvälineissä ei kuitenkaan ole se, että yksittäiset toimittajat voisivat julkaista työnantajansa omistaman median nimissä mitä tahansa”, yhdistys paalutti.

Yhdistyksen mukaan päätoimittajan uutisointipäätökset tai uutisoimatta jättäminen eivät rajoita tiedotusvälineen palveluksessa olevien sananvapautta. ”Toimittajat eivät käytä työssään sananvapauttaan kansalaisina, vaan työnantajansa sananvapautta”.

Yhdistyksen puheenjohtaja, Kauppalehden vastaava päätoimittaja Arno Ahosniemi väitti Helsingin Sanomille, ettei kannanotto liity suoraan esillä olleeseen Ylen tilanteeseen.

– Oletan että päätoimittajat haluavat muistuttaa päätoimittajan roolista ja vastuusta suomalaisessa järjestelmässä, Mikael Pentikäinen toteaa kannanotosta.

”En näe syytä lähteä moittimaan.”

Päätoimittajien kirjelmä vaikuttaa jossain määrin itsestäänselvyyksien sanomiselta.

– Joskus itsestäänselvyyksiä täytyy painottaa. Päätoimittaja vastaa henkilökohtaisesti siitä, mitä media kertoo ulos. Uusi sananvapauslaki kasvatti myös kirjoittajan ja jutun käsittelijän vastuuta. Päätoimittajalla on kuitenkin iso valta. Siihen kuuluu arviointi, mihin toimituksen resursseja käytetään ja mitä käsitellään, Mikael Pentikäinen sanoo.

Pentikäisen mielestä päätoimittajien kannanotto on paikallaan.

– En näe mitään syytä lähteä sitä moittimaan.

– On tärkeää muistaa vastaavan päätoimittajan rooli toimituksessa. Olen toiminut 12 median päätoimittajana työurani aikana. En ole missään enkä koskaan törmännyt tilanteeseen, jossa päätoimittajan asemaa tai auktoriteettia olisi toimituksesta kyseenalaistettu.

Oikeusministeriö päättää oikeuskanslerin sijaistamisesta ensi kuussa – ”Virasto säilyy ratkaisukykyisenä”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Oikeuskanslerin sijaistamisjärjestelyistä aiotaan päättää kesäkuussa, kertoo oikeusministeriön kansliapäällikkö Asko Välimaa.

Aiempi oikeuskansleri Jaakko Jonkka jäi eläkkeelle toukokuun alussa. Seuraajaksi nimitetty Tuomas Pöysti (kuvassa) aloittaa oikeuskanslerina vasta ensi vuoden alussa, koska hän valmistelee tämän vuoden ajan sote-uudistusta.

Kansliapäällikkö Välimaa vakuuttaa, että Oikeuskanslerinvirasto säilytetään ratkaisukykyisenä myös sijaistusjärjestelyjen ajan ja että laissa säädetyt tehtävät hoidetaan.

– Oikeuskanslerin tai apulaisoikeuskanslerin sijaisjärjestelyitä on tehty aikaisemminkin, eikä tämä ole ainoa kerta, viestittää Välimaa sähköpostitse STT:lle.

Oikeuskansleri valvoo hallituksen ja ministeriöiden sekä presidentin virkatoimien laillisuutta.

Kaikkonen: Alkoholilain sorvaaminen jatkuu hallituspuolueissa tiistaina

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Hallituspuolueet aikovat ratkoa kiistaa alkoholilain muuttamisesta seuraavan kerran tiistaina.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen sanoo STT:lle, että jatkoaskelia tarkastelevat tuolloin hallituspuolueiden eduskuntaryhmien puheenjohtajat.

Kaikkonen ei osannut lauantaina arvioida, tuleeko keskustan, perussuomalaisten ja kokoomuksen neuvotteluissa valmista jo tiistain aikana.

Alkoholilain uudistuksen jälkeen ruokakaupoissa saisi muun muassa myydä aiempaa vahvempia alkoholijuomia sekä niin sanottuja limuviinoja, mikä on aiheuttanut vastustusta päähallituspuolue keskustan sisällä.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoi lauantaina Ylen Ykkösaamussa, että ratkaisu alkoholilakikiistassa pitää löytää ensi viikolla.

– Kyllä tämä pitää ensi viikolla ratkaista. Se on selvä asia, linjasi Sipilä.

Sipilä ei suoraan vastannut Ylen ohjelmassa kysymykseen, voitaisiinko kiistelyä herättänyt alkoholilakiehdotus vetää kokonaan pois. Sipilän mukaan ehdotuksessa on sekä ongelmia että hyviä asioita.

– Hallituksen esitys on ollut lausunnoilla, ja lausunnoilta on tullut kovaakin palautetta, sanoi Sipilä Ylellä.

Kovalla palautteella Sipilä viittasi kritiikkiä saaneeseen linjaukseen, jonka mukaan ruokakaupoissa myytävän alkoholin prosenttirajoja nostettaisiin 4,7 prosentista 5,5 prosenttiin.

Muutoksen myötä ruokakaupoissa voisi myydä vahvempia nelos- eli A-oluita sekä niin sanottuja limuviinoja.

Juttua on täydennetty klo 15:59.

Halla-aho Sipilälle: ”Uusia hallitusohjelmaneuvotteluja ei ole tainnut vaatia kukaan”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Perussuomalaisten europarlamentaarikko ja puheenjohtajaehdokas Jussi Halla-aho on vastannut pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitusohjelmapuheisiin Facebookissa.

Sipilä sanoi tänään Ylen Ykkösaamussa, että hallitusohjelmaan ei ole tulossa muutoksia perussuomalaisten puoluejohtajan vaihtumisen jälkeen.

Sipilä muistutti ohjelmassa, että puolueiden välillä tehty hallitusohjelma on aina kompromissi. Hänen mukaansa siksi voidaan keskustella, näkyykö kunkin puolueen kädenjälki tarpeeksi.

Halla-aho kirjoittaa Facebookissa Sipilän lausuntoon viitaten, että hallitusohjelman neuvottelemista uudelleen ei ole tainnut vaatia kukaan.

– Hyvä alku olisi, että noudatetaan hallitusohjelmaa, kirjoittaa Halla-aho Facebookissa.

Halla-aho viittaa tässä yhteydessä Sipilän taannoiseen avaukseen, että tämän Kempeleen-talo voitaisiin antaa turvapaikanhakijoiden käyttöön.

– Siellä (hallitusohjelmassa) ei esimerkiksi ole sellaista kirjausta, että houkutellaan Suomeen 30 000 irakilaista lupaamalla näille omakotitalo Kempeleestä, kirjoittaa Halla-aho.

Sipilän taloon Kempeleessä ei lopulta asutettu turvapaikanhakijoita. Syynä olivat Sipilän mukaan turvallisuusnäkökohdat.

Perussuomalaisten puoluekokous pidetään parin viikon päästä Jyväskylässä. Vahvimpina ehdokkaina Timo Soinin seuraajaksi on pidetty Halla-ahoa ja ministeri Sampo Terhoa.

Työministeri Jari Lindström (ps.) ilmoitti tänään blogissaan kannattavansa tehtävään Terhoa. Aiemmin myös puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) on ilmoittanut tukevansa Terhoa.

Lindström kertoo muun muassa pitävänsä erittäin hankalana, jos tuleva puheenjohtaja olisi hallituksen ulkopuolella.

– Mielipiteeni on, että hänen on oltava pääsääntöisesti saavutettavissa ja mieluiten ihan paikan päällä. Kaikkea ei voi delegoida, vaikka vastuuta onkin viisasta jakaa, hän kirjoittaa.

Halla-ahon lausunnosta kertoi ensin Yle.

Juttua on täydennetty klo 14:17.

Tuomioja oikeuskanslerin nimityksestä: ”Kestämätöntä”

Kuva: Kari Hulkko

Kansanedustaja Erkki Tuomioja (sd.) pohtii Facebook-päivityksessään uuden oikeuskanslerin nimitystä.

– En tunne oikeuskanslerin virkaan ilmoittautuneita eikä minulla ole kantaa siihen kuka olisi pitänyt tehtävään valita, mutta se että maan korkeimman oikeusvalvojan virka pidetään täyttämättömänä kahdeksan kuukautta on kestämätöntä, Tuomioja kirjoittaa.

Tuomiojan  mukaan luottamusta ei herätä sekään seikka, että virkaan astuu viiveen jälkeen henkilö, joka on jäävi käsittelemään yhtään sote-uudistukseen liittyvää kysymystä ja valitusta, joita on odotettavissa aika iso määrä.

Uudeksi oikeuskansleriksi nimitettiin alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti. Nimityksen teki presidentti valtioneuvoston esityksen pohjalta.

Pöystin on tarkoitus aloittaa virassaan vasta ensi vuoden alussa. Nykyinen oikeuskansleri Jaakko Jonkka jäi eläkkeelle toukokuun alussa.

Oikeuskanslerin nimitys oli tulossa valtioneuvoston istuntoon jo pääsiäisen jälkeen. STT:n tietojen mukaan oikeusministeriö oli jo ehtinyt ilmoittaa tehtävään hakeneille, että se esittää virkaan Turun yliopiston valtiosääntöoikeuden professoria Veli-Pekka Viljasta.

Nimitysasia kuitenkin mutkistui, koska Helsingin Sanomien tietojen mukaan tasavallan presidentti Sauli Niinistö ei ollut halukas nimittämään Viljasta vaan Pöystin.

Asiaa pitäisi käsitellä perustuslakivaliokunnassa.

Valtioneuvoston oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasiamies ovat ylimpiä laillisuusvalvojia Suomessa. Oikeuskansleri valvoo hallituksen ja ministeriöiden sekä presidentin virkatoimien laillisuutta.

Entinen oikeusasiamies Jacob Södermanin mukaan asiaa pitäisi käsitellä perustuslakivaliokunnassa, joka valvoo oikeuskanslerin toimintaa. Hän kommentoi tapausta Tuomiojan Facebook-sivulla.

­– Uuden oikeuskanslerin päätös siirtää vastuullisten virkansa hoitoa pitkäksi tulevaisuuteen ja jatkaa poliittisen hallituksen poliittisten asioiden valmistelijana on virkatoimi.

Södermanin mukaan näin asia voidaan arvioida vaikkapa Oikeuskanslerin kertomuksen yhteydessä tai saattamalla se erikseen PL:n 117 § nojalla valiokunnan tutkittavaksi.

Sipilä torjui Vapaavuoren syytökset Ylellä: ”Uudistus tehdään, että jokainen suomalainen pysyisi palveluiden piirissä”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Pääministeri Juha Sipilä Ylen Ykkösaamun toimittaja Jari Korkin haastattelussa Helsingissä tänään.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) torjui Jan Vapaavuoren (kok.) syytökset hallituksen maakuntauudistuksen toteutuksesta.

Vapaavuori lyttäsi hallituksen maakuntauudistuksen HS:n haastattelussa aikaisemmin tänään. Hänen mukaan valtion tiukkaan ohjaukseen ja rahoitukseen tukeutuvat uudet maakunnat ovat kohtalokas askel menneisyyteen.

Vapaavuori on ensimmäinen merkittävä kokoomusvaikuttaja, joka arvosteleli oman puolueensa hallitustoimintaa julkisesti.

Sipilä vastasi Ylen Ykkösaamussa Vapaavuoren syytöksiin. Sipilän mukaan uudistuksessa on kyse suomalaisten tasa-arvon parantamisesta.

– Jos se jätettäisiin tekemättä, niin kyllähän hyvätuloiset pärjää. Tämä uudistus tehdään siksi, että jokainen suomalainen pysyisi näiden palveluiden piirissä, Sipilä sanoi.

Sipilä myös totesi Vapaavuoren itse olleen hallituksessa, joka jätti uudistukset toteuttamatta.

– Hän istui edellisessä hallituksessa, jossa kaikki uudistukset jäivät käytännössä tekemättä ja taloutta korjattiin nostamalla veroja, Sipilä totesi.

Jan Vapaavuori oli Kataisen ja Stubbin hallituksen elinkeinoministeri vuosina 2012–2015. Vanhasen ja Kiviniemen hallituksissa Vapaavuori toimi asuntoministerinä.