Mikkelin demarit haluavat kehittää kaupunkiaan – ”Lähiöissä on oltava hyvät palvelut”

Kuva: Markku Lahikainen
Markku Aholainen ja Jatta Juhola haluavat tukea kuntalaisten omatoimisen osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia Mikkelin kaupungintalossa (kuvassa taustalla) tehtävissä kuntapäätöksissä.

– Mikkelin on tällä vaalikaudella satsattava koko keskusta-alueen kehittämiseen. Toimiva ja viihtyisä asuinympäristö on edellytys sille, että Mikkeli nousee vetovoimaiseksi maakuntakeskukseksi, sanoo kaupunginhallituksen uusi puheenjohtaja Markku Aholainen (sd.).

Demareiden mielestä Mikkelin on kirkastettava kaupunkikuvaansa.

– Ihmisten on tiedettävä, että Mikkeli on kehittyvä, kasvuhakuinen ja nykyaikainen kaupunkikeskus, johon yhdistyy laaja maaseutu. Mikkeli on viime aikoina rakentanut ydinkeskustansa hyvin toimivaksi. Nyt kaupungin monet lähiöt on nostettava kehittämistoimenpiteiden kohteeksi, linjaa  Aholainen.

– Lähiöissä on oltava hyvät palvelut. Varhaiskasvatuksen ja perusasteen koulujen pitää olla siellä kunnossa, samoin virkistysalueiden ja liikuntapaikkojen. Korjausvajetta on myös katujen ja teiden osalta, listaa Aholainen.

Työllisyys on aina ykkösasia

SDP pärjäsi kuntavaaleissa Mikkelissä mainiosti. Vaalivoitto palautti SDP:n tutulle paikalleen kaupungin ykköspuolueena. Näin demareilla on edelliskautta isommat muskelit ajaa tavoitteitaan eteenpäin.

– Työllisyyden parantaminen ja palvelujen toimivuus ovat meille aina ykkösasioita. Lasten, lapsiperheiden ja vanhusten palvelut turvataan hyvän työllisyyden kautta. Siinä vippaskonstit eivät auta. Uusien yritysten saamiseksi ja olevien vahvistumiseksi tarvitaan yritysten, koulutuksen ja kaupungin vahvaa yhteistyötä, korostaa Markku Aholainen.

Aholainen on ollut merkittävä kuntapäättäjä Mikkelin seudulla vuodesta 1973 alkaen. Nyt hänen asemansa on keskeinen kaupunginhallituksen puheenjohtajana.

– Mikkelissä isot poliittiset ryhmät ovat melko tasavahvat ja roolissani korostuu yhteistyön rakentaminen koko poliittisen kentän kanssa. Tässä alku onkin ollut lupaava, kaikki toimijat ovat sitoutumassa yhteiseen työhön mikkeliläisten hyväksi.

Osallisuus luo yhteisöllisyyttä

Kokemuksen lisäksi Mikkelin demariryhmässä on myös uutta verta. Komealla äänimäärällä valtuustoon ensi yrittämällä ampaissut Jatta Juhola johtaa hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakuntaa.

– Lautakunta käsittelee kaupungin elinvoiman kannalta keskeisiä asioita, jotka koskettavat kaikkia kuntalaisia läpi elämänkaaren. Mikä tahansa vaikkapa liikuntaan tai kulttuuriin liittyvä elämys luo osallisuuden kokemuksen, ja se taas vahvistaa yhteisöllisyyttä Mikkelissä. Kaupungin on luotava kuntalaisille toimintamahdollisuuksia, esimerkiksi meidän mainetta niittäneiden harrastajateattereiden tilaongelmiin on löydettävä ratkaisuja.

SDP oli vaikuttamaan halunneelle Jatta Juholalle ainoa vaihtoehto.

– Olen kiitollinen hyvinvointivaltiosta, joka on pitkälle SDP:n ansiota. Yksinhuoltajan tyttärenä olen saanut niittää sitä, mitä demarit ovat kylväneet.

Juttu on julkaistu paperilehdessä 14.9.2017 osana Demokraatin Valtuustokierros-juttusarjaa.

Keskustelua aiheesta

Lappeenrannan Hankkijalta Teollisuusliiton johtoon – ”Kaikki mitä teemme ei voi olla vaikuttamatta koko yhteiskuntaan tai työmarkkinoihin”

Metalliliiton ylimääräinen liittokokous Tampere-talossa valitsi uuden Teollisuusliiton johdon keskiviikkona. Puheenjohtajaksi valittiin odotetusti Riku Aalto. Liiton kolmanneksi varapuheenjohtajaksi valittiin Puuliiton puheenjohtaja Jari Nilosaari.

Uudessa teollisuusliitossa Nilosaari vastaa järjestötoiminnasta, järjestämisestä sekä aluetoiminnasta. Vastuualueen keskeiset tehtävät nousivat puheenaiheeksi myös liittokokousedustajien puheenvuoroissa.

– Aluetoiminta ja ammattiosastojen tekeminen on saatava tukemaan liiton strategiaa joka tähtää vahvaan edunvalvontaan, järjestämiseen ja järjestäytymiseen työpaikoilla. Liiton tuki ja apu on välttämätöntä, mutta on muistettava vanha sanonta mikä pitää edelleen paikkansa, ”kannettu vesi ei kaivossa pysy.”

Tällä sanonnalla Nilosaari viittaa yhdessä tekemisen tärkeyteen. Liitto on jäseniä varten ja toimintaan tarvitaan kaikkia. Vain palkollisten voimin ei joukkovoima synny.

Työmarkkinoiden murros, teollisuuden supistuminen sekä rakennemuutos tuovat haasteensa myös suurelle Teollisuusliitolle. Jäsenet odottavat uudelta liitolta vaikuttavampaa edunvalvontaa, mutta tehtävä ei ole vallitsevassa tilanteessa helppo.

– Yhdistyneen Teollisuusliiton vaikuttavuus työmarkkinoilla tulee olemaan kova, vaikka siihen ei välttämättä olisi aina haluakaan. Vientiteollisuus ja sitä myöten Teollisuusliitto on yhteiskunnallisesti niin merkittävä, että kaikki mitä teemme ja suunta mihin menemme ei voi olla vaikuttamatta koko yhteiskuntaan tai työmarkkinoihin, Nilosaari toteaa.

Vankka kokemus ay-vaikuttamisesta

Nilosaari ponnistaa suuren teollisuusliiton johtoon pitkä ay-ura takanaan. Ensimmäinen työ 80-luvun alussa Lappeenrannan Hankkijalla sai nuoren vastavalmistuneen liittymään silloiseen Metalliliittoon.

Saman vuosikymmenen lopussa alkoi varsinainen ay-ura työpaikan vaihduttua Kaukaan vaneritehtaalle. Kymmenen vuoden luottamustehtävät tehtaalla niin osaston luottamusmiehenä kuin pääluottamusmiehenä antoivat vahvan pohjan vaikuttamiseen ammattiyhdistysliikkeessä. Näihin vuosiin mahtui myös kausi Lappeenrannan kaupunginvaltuutettuna.

Keskustelua aiheesta

”Raidealalla on käynnistymässä iso toimintaympäristön muutos” – Teppo Järnstedt Kotkasta valittiin Raideammattilaisten johtoon

Raideammattilaisten yhteisjärjestön valtuusto on tänään valinnut puheenjohtajakseen kotkalaisen Teppo Järnstedtin. 35-vuotias Järnstedt seuraa tehtävän jättävää Vesa Maurialaa.

Järnstedt on toiminut ay-aktiivina jo yli kymmenen vuotta. Keskeisiä luottamustoimia ovat vuosien varrella olleet ammattiosaston puheenjohtajuus, JHL:n alueryhmän puheenjohtajuus ja JHL:n hallituksen jäsenyys. Kotkassa Järnstedt toimii myös kuntapäättäjänä.

Liikuntaa ja retkeilyä perheen kanssa harrastava Järnstedt ottaa Raideammattilaisten yhteisjärjestön puheenjohtajuuden kiitollisena vastaan.

– Järjestötoiminnassa on oleellista, että saadaan jäsenistö toimimaan aktiivisesti, koska puheenjohtajana on huomattavasti helpompi toimia kun ”kentältä” tuuli puhaltaa takaa.

Vuosien mukana olo ay-toiminnassa antaa valitulle puheenjohtajalle realistisen kuvan myös tehtävän tuomista haasteista

– Raidealalla on tällä hetkellä käynnistymässä iso toimintaympäristön muutos, maan hallituksen linjausten johdosta. Muuttuvassa toiminta ympäristössä jäsenistön työmarkkina-aseman vahvistaminen tulee olemaan keskeinen asia, Järnstedt toteaa.

Raideammattilaisten yhteisjärjestö kokoaa raideliikenteessä ja kuljetusalalla työskentelevät toimihenkilöt ja palkansaajat parantamaan työoloja ja työehtoja. Yhteisjärjestö on osa Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliittoa.

Keskustelua aiheesta

Kansanedustaja iskee sote-sotkun ytimeen – nämä kaksi lakia ajavat uudistuksen toistuvasti karille

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig
Sirpa Paatero.

SDP:n kansanedustaja Sirpa Paateron mukaan sote-uudistus olisi selkeämpi ja helpommin toteutettava ilman maakuntalakia ja valinnanvapauslakia, mutta valitettavasti poliittinen paine taitaa voittaa realistisen ajattelun.

– Mitä pidemmälle keskustelu sote-uudistuksesta etenee, sitä sekavammaksi asia tuntuu menevän. Samalla epävarmuus alueilla kasvaa niin työntekijöiden kuin luottamushenkilöidenkin osalta, ja jonka myötä viikosta toiseen saamme kuulla uutisia palveluiden myynneistä ja ulkoistuksista.

– Kaikkien yhteinen tavoite, paremmat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, tuntuvat jääneen taka-alalle nykyisessä valmistelussa ja keskustelussa. Pitää muistaa, että Suomi on yksi maailman parhaista ja tehokkaimmista kaikille kansalaisille tarjottavien sote-palveluiden osalta.

Uudistuksessa olisi Paateron mukaan säästytty paljolta ilman maakunta- ja valinnanvapauslakia.

– Koko uudistus olisi mahdollisuus tehdä ilman näitä, joita ajetaan eteenpäin vain siksi ”kun niin lukee hallitusohjelmassa”. Suuremmat kokonaisuudet on mahdollista tehdä nykyisen kuntalain pohjalta, jolloin työntekijöiden ja omaisuuden siirrot, tuleva kuntien rahoitusasema ym. olisivat huomattavasti yksinkertaisempia järjestää.

– Näin on asia ratkaistu vaikkapa naapurimaa Ruotsissa, jossa ei ole erillistä maakuntalakia. Tässä tapauksessa olisi tietysti myös pitänyt pysyttäytyä vain soten järjestämisessä, eikä sekoittaa samalla kertaa mukaan valtionhallintoa, jota pilkotaan epätarkoituksenmukaisesti maakuntiin.

Uudistuksessa olisi Paateron mukaan säästytty paljolta ilman maakunta- ja valinnanvapauslakia.

Toisena turhana erillisenä lakina on Paateron mukaan esitetty valinnanvapauslakia, vaikka nykyistä palvelusetelilakia kehittämällä olisi voitu hyvin edetä ihmisten valinnanmahdollisuuksien lisäämisessä.

– Tässä ei olisi määrätty kuinka paljon on pakko luovuttaa julkisesta tuotannosta yksityiselle, vaan alueilla olevat päättäjät ja toisaalta ammattilaiset olisivat miettineet mikä on järkevää, Paatero huomauttaa.

– Nyt esitetyllä mallilla mennään taloudellisesti aivan päinvastaiseen suuntaan kuin mitä tavoiteltiin, eli kustannusten kasvattamiseen ja samalla hajotetaan toimivat hoitoketjut ja päivystys, hän päättää tiedotteensa.

SDP on mukana Mikkelin Pride-kulkueessa: ”Olet arvokas ja kelpaat juuri noin!”

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

Lauantaina 25.11. klo 17 starttaa Mikkelin historian ensimmäinen Pride-kulkue torilta.

Mikkelin kaupungin Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunnan puheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu Jatta Juhola (sd.) on ylpeä siitä, että Mikkelissä järjestetään Pride-kulkue.

– Tapahtuma on äärettömän merkityksellinen kaikille, joita seksuaalinen moninaisuus henkilökohtaisesti tai välillisesti koskettaa. Ihmisoikeuksien näkökulmasta asia koskettaa meitä kaikkia. Minun Mikkelini on moninaisuutta kunnioittava ja aidosti kaikille avoin kaupunki. Ja sen puolesta marssin ylpeänä kulkueessa, Juhola sanoo.

Kaupunginvaltuutettu, konserni- ja elinvoimajaoston jäsen Jenni Tissari (sd.) pitää Pride-kulkueen rantautumista Mikkeliin mahdottoman hienona asiana ja muistuttaa, että moni ihminen on tehnyt valtavasti töitä tärkeän tapahtuman eteen.

– Meidän on yhdessä huolehdittava, ettei kukaan syrjäydy tai jää yksin seksuaalisen suuntautumisensa tai identiteettinsä vuoksi. Annetaan yhdessä maailmalle viesti, että jokaisella on lupa rakastaa ja tulla rakastetuksi meidän Mikkelissä, korostaa Tissari.

Juhola ja Tissari toivovat mikkeliläisten tulevan mukaan antamaan tukensa yhdenvertaisemmalle yhteiskunnalle. Ei ruokita häpeää tai pakoteta ketään piiloutumaan. Annetaan jokaisen valon loistaa kirkkaana.

– Olet arvokas ja kelpaat juuri noin!

Kokoontuminen klo 16.45 Mikkelin torilla – demariporukan tunnistaa SDP:n purjeista.

AVAINSANAT

”Jopa sylivauvoja ulosotossa!” – Mikä Suomea oikein vaivaa, SDP:n kansanedustaja parahtaa

Kuva: Jukka-Pekka Flander

SDP:n kansanedustaja Satu Taavitsainen on kauhistunut siitä, että Suomessa joutuu maksamattomien laskujen vuoksi ulosottoon myös alaikäisiä lapsia.

– He joutuvat ulosoton piiriin muun muassa vanhempiensa maksamatta jääneiden perintö-, lahja- tai jäännösverojen vuoksi. Alle vuoden ikäisiä sylivauvojakin on ulosotossa, Taavitsainen jyrisee.

Hän jätti tänään, Lapsen oikeuksien viikon päätteeksi, kirjallisen kysymyksen alaikäisten lasten ulosotosta ja maksuhäiriömerkinnöistä.

Taavitsainen muistuttaa, että lastensuojelulain mukaan yhteiskunnan on edistettävä lapsen suotuisaa kehitystä ja hyvinvointia. Lastensuojelun on tuettava vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa.

– Lastensuojelun on pyrittävä ehkäisemään lapsen ja perheen ongelmia sekä puuttumaan riittävän varhain havaittuihin ongelmiin. Lastensuojelun tarvetta arvioitaessa ja lastensuojelua toteutettaessa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu, muistuttaa Taavitsainen.

Hän pitää alaikäisen tilannetta erittäin huonona, kun lapsella ei ole vielä ammattia ja työtä ja mahdollisuutta maksaa laskujaan ja velkojaan.

– Alaikäisten on vaikea neuvotella maksusopimuksista velkojiensa kanssa. Heillä ei ole riittävästi tietoa ja osaamista. Eikä lasten kuulu edes joutua sellaisia neuvotteluita hoitamaan, Taavitsainen puuskahtaa.

Hänen mielestään nykyinen käytäntö on lastensuojelulain vastainen.

– Ylivelkatilanteeseen ajautuneella aikuisellakaan velallisella ei välttämättä ole nykyään montaa realistista vaihtoehtoa velkaongelman ratkaisemiseksi.

Onko lasten oikeusturva tällä hetkellä liian heikko?

Taavitsainen pitää tilannetta äärimmäisen vakava, sillä talousongelmat vaikuttavat ihmisten jaksamiseen monella eri tavalla. Hän listaa, miten maksuhäiriömerkinnät hankaloittavat arkielämää:

– Asunnon, kotivakuutuksen, sähkösopimuksen, puhelimen, auton ja työpaikan saaminen voi merkittävästi vaikeutua tai estyä jopa kokonaan merkintöjen takia. Talousvaikeudet vaikeuttavat ihmissuhteita ja perhe-elämää. Täysi-ikäiseksi tullessaan on ulosotossa olevien nuorten lähtökohta itsenäiseen elämään huomattavasti heikompi kuin ikätovereidensa.

Taavitsainen haluaa asianomaiselta ministeriltä vastauksen muun muassa seuraaviin kysymyksiin:

– Kuinka monta alle 18-vuotiasta Suomessa on ulosotossa? Mihin toimiin ministeri aikoo ryhtyä alaikäisten ulosottoon joutumisen ja luottotietomerkintöjen ehkäisemiseksi? Mihin toimiin ministeri aikoo ryhtyä alaikäisten ulosotossa olevien ja luottotietonsa menettäneiden sieltä poispääsemiseksi ja heidän rekisteriensä puhdistamiseksi? Onko nykyinen voimassa oleva käytäntö lastensuojelulain vastainen?

Satu Taavitsainen kysyy myös, onko lasten oikeusturva Suomessa tällä hetkellä liian heikko.

– Onko alaikäisillä ulosottoon joutuessaan ollut oikeus tietoon, oikeus vaihtoehtoihin ja oikeus vaikuttaa?