Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Kotimaa

Miksi ihmeessä naispatsas on väärinpäin? – Eduskunnan istuntosalin veistokset paljastetaan

Wäinö Aaltosen kipsiveistossarja ”Työ ja tulevaisuus​” oli vielä huputettuna viime viikon tiistaina.

Peruskorjattu eduskuntatalo otetaan tänään jälleen käyttöön, kun eduskunnan syysistuntokausi pyörähtää käyntiin 86-vuotta vanhassa rakennuksessa.

Talon istuntosali saa kuitenkin vasta tänään viimeisen silauksensa, kun Wäinö Aaltosen alkuperäinen kullattu kipsiveistossarja ”Työ ja tulevaisuus​” paljastetaan täysistunnossa entisöitynä. Veistokset olivat välillä säilössä Wäinö Aaltosen kotimuseossa Turussa, kun eduskuntasaliin tuotiin vuonna 1969 veistoksista pronssiset kopiot.

Alun perin lokakuussa 1932 eduskuntasaliin tuodut lehtikullatut kipsiveistokset kohtasivat ensimmäisen haasteensa jo samaisen vuoden marraskuussa, kun maalaisliittolaiset kansanedustajat Vilho Kivioja ja Viljami Kalliokoski tekivät aloitteen patsaiden poistamisesta ”eduskunnan arvoa alentavina ja siveyskäsityksiä loukkavina”.

Eduskunnan intendentti Liisa Lindgren kertoo Demokraatille, että paheksuntaa herätti ainoastaan naista esittävä veistos, joka katsoo seinään päin ja pitää sylissään ”tulevaisuus”-poikaa. Myös veistossarjan muut neljä veistosta ovat alasti. Miehiä esittävät patsaat eivät kuitenkaan ole herättäneet kysymyksiä talon historian missään vaiheessa.

– Naista esittävän patsaan paljaat pakarat olivat ilmeisesti kansanedustajille liikaa, Lindgren toteaa.

Seinään katsovasta naisesta on herännyt keskustelua myöhemminkin.

Seinään katsovasta naisesta on herännyt keskustelua myöhemminkin. Erilaisissa yhteyksissä on pohdittu, miksi nainen katsoo seinää. Onpa jopa esitetty, että patsas olisi käännetty seinää päin vasta myöhemmin.

Lisää aiheesta

Intendentti Lingrenin mukaansa Aaltonen suunnitteli veistoksen varta vasten kyseisellä tavalla. Veistoksessa naisen pitelemä tulevaisuutta symboloiva poika katsoo äitinsä olkapään yli kohti istuntosalia ja tulevaisuutta.

Vuoden 1932 aloitte ei saanut kannatusta, ja sen allekirjoitti vain 17 kansanedustajaa. Patsas sai jäädä siten, kuten Aaltonen sen suunnitteli.

125 miljoonan euron budjetin peruskorjaus aloitettiin syksyllä 2014. Korjauksessa keskityttiin muun muassa uudistamaan rakennuksen pinnoituksia ja entisöimään sen huonekaluja sekä taidetta.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE