Miksi ihmeessä naispatsas on väärinpäin? – Eduskunnan istuntosalin veistokset paljastetaan

Kuva: Demokraatti
Wäinö Aaltosen kipsiveistossarja ”Työ ja tulevaisuus​” oli vielä huputettuna viime viikon tiistaina.

Peruskorjattu eduskuntatalo otetaan tänään jälleen käyttöön, kun eduskunnan syysistuntokausi pyörähtää käyntiin 86-vuotta vanhassa rakennuksessa.

Talon istuntosali saa kuitenkin vasta tänään viimeisen silauksensa, kun Wäinö Aaltosen alkuperäinen kullattu kipsiveistossarja ”Työ ja tulevaisuus​” paljastetaan täysistunnossa entisöitynä. Veistokset olivat välillä säilössä Wäinö Aaltosen kotimuseossa Turussa, kun eduskuntasaliin tuotiin vuonna 1969 veistoksista pronssiset kopiot.

Alun perin lokakuussa 1932 eduskuntasaliin tuodut lehtikullatut kipsiveistokset kohtasivat ensimmäisen haasteensa jo samaisen vuoden marraskuussa, kun maalaisliittolaiset kansanedustajat Vilho Kivioja ja Viljami Kalliokoski tekivät aloitteen patsaiden poistamisesta ”eduskunnan arvoa alentavina ja siveyskäsityksiä loukkavina”.

Eduskunnan intendentti Liisa Lindgren kertoo Demokraatille, että paheksuntaa herätti ainoastaan naista esittävä veistos, joka katsoo seinään päin ja pitää sylissään ”tulevaisuus”-poikaa. Myös veistossarjan muut neljä veistosta ovat alasti. Miehiä esittävät patsaat eivät kuitenkaan ole herättäneet kysymyksiä talon historian missään vaiheessa.

– Naista esittävän patsaan paljaat pakarat olivat ilmeisesti kansanedustajille liikaa, Lindgren toteaa.

Seinään katsovasta naisesta on herännyt keskustelua myöhemminkin.

Seinään katsovasta naisesta on herännyt keskustelua myöhemminkin. Erilaisissa yhteyksissä on pohdittu, miksi nainen katsoo seinää. Onpa jopa esitetty, että patsas olisi käännetty seinää päin vasta myöhemmin.

Intendentti Lingrenin mukaansa Aaltonen suunnitteli veistoksen varta vasten kyseisellä tavalla. Veistoksessa naisen pitelemä tulevaisuutta symboloiva poika katsoo äitinsä olkapään yli kohti istuntosalia ja tulevaisuutta.

Vuoden 1932 aloitte ei saanut kannatusta, ja sen allekirjoitti vain 17 kansanedustajaa. Patsas sai jäädä siten, kuten Aaltonen sen suunnitteli.

125 miljoonan euron budjetin peruskorjaus aloitettiin syksyllä 2014. Korjauksessa keskityttiin muun muassa uudistamaan rakennuksen pinnoituksia ja entisöimään sen huonekaluja sekä taidetta.

Työ lapsiperheiden hyväksi toi Vappu Taipaleelle Perheteko-palkinnon

Kuva: Jari Soini

Lääketieteen tohtori Vappu Taipale saa Alli Paasikiven Säätiön Perheteko-palkinnon tänään Lasten oikeuksien päivänä. Palkinto myönnetään myös lääketieteen lisensiaatti Eeva Kuuskoskelle ja Monimuotoiset perheet -verkostolle.

Perheteko-palkinto nostaa esille pitkäjänteisen perhepoliittisen vaikuttamistyön tärkeyttä sekä uusia ja innovatiivisia tapoja edistää perheiden hyvinvointia tämän päivän Suomessa.

Säätiö kiittää palkinnolla suomalaisen perhepolitiikan rohkeita edelläkävijöitä Taipaletta ja Kuuskoskea heidän työstään erityisesti pienten lasten perheiden sosiaalisen turvallisuuden edistämiseksi.

Perusteluissa sanotaan, että he ovat vaikuttaneet merkittävästi siihen, että Suomi on jo 1970-luvulta alkaen ohjannut resursseja pienten lasten hoidon tukijärjestelmiin ja lasten varhaisiin vuosiin. Tämä toiminta on ollut kansainvälisesti vertaillenkin vahvaa.

– Näin vanhemmat ovat uskaltaneet perheellistyä ja perheen ja työn yhteensovittaminen on helpottunut erilaisissa perheissä.

Vappu Taipale on ollut määrätietoisesti rakentamassa Suomen korkeatasoista varhaiskasvatusjärjestelmää. Hän on vaikuttanut muun muassa siihen, että suomalaislapset saivat ensimmäisinä maailmassa subjektiivisen oikeuden päivähoitopaikkaan.

Taipale toimi sosiaali- ja terveysministerinä vuosina 1982–84 ja sen jälkeen 1984–2008 pääjohtajana Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakesissa (vuoteen 1992 asti Sosiaalihallitus).

Eeva Kuuskosken toimiessa sosiaali- ja terveysministerinä vuosina 1983–87 päivähoitojärjestelmää laajennettiin ja pienten lasten kotihoidon tuen kehitettiin.

Monimuotoiset perheet on innovatiivinen vaikuttamistyön verkosto, joka kokoaa tietoa monimuotoisten perheiden erityistarpeista päättäjien ja palveluntarjoajien tarpeisiin.

Palkinnot myöntää vuonna 1952 perustettu Alli Paasikiven Säätiö. Palkinnon arvo on 10 000 euroa.

Aamuruuhkan jälkeen alkoivat ongelmat – metro kulkee epäsäännöllisin välein

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Metro ajaa epäsäännöllisin vuorovälein Espoon Tapiolan asemalla ilmenneen teknisen vian vuoksi, kerrotaan metrovalvomosta. Tapiolan asema on yksi länsimetron myötä auenneista uusista asemista, ja se on toisen metrolinjan päätepysäkki.

Valvomon mukaan metrot kulkevat vian vuoksi muutaman minuutin myöhässä. Vian kestoaikaa ei osata arvioida, mutta asiaa tutkitaan parhaillaan.

Lauantaina juhlallisin menoin avatun länsimetron liikennöinti sujui mallikkaasti vielä aamuruuhkassa.

Tieliikennekeskuksen mukaan länsimetron aukeaminen ei vaikuttanut Helsinkiin suuntautuvan aamuliikenteen määrään. Tieliikennekeskus kertoi autoilijoita olleen aamuliikenteessä suurin piirtein saman verran kuin edellisviikolla.

– Liikennemäärät ovat ihan samat, jonkun sadan heittoa on. Vaikuttaako se sitten siltä, että aiemmin bussia käyttäneet ovat siirtyneet metroon, mutta autoa käyttävät tulevat edelleen autolla. Ainakin näyttää siltä, että vielä ei ole löydetty metroon, kertoo liikennepäivystäjä Petra Latvasalo.

Useaan otteeseen viivästyneen länsimetron avajaisia vietettiin lauantaina. Alun perin metrojunien piti päästä vauhtiin jo syksyllä 2014. Aikanaan liikennöinnin arvioitiin alkavan vuonna 2015 ja sittemmin vuoden 2016 syksyllä.

Länsimetron ensimmäinen arkiaamu – ”Tämä menee hyvin”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Metromatkustajia Helsingin puolella Lauttasaaren asemalla tänä aamuna.

Länsimetron liikennöinti on sujunut mallikkaasti maanantaiaamun ruuhkassa, kerrotaan metrovalvomosta.

– Ihan normaalisti, ihan kuin länsimetroa ei olisi avattukaan. Junat ovat ihan aikataulussa, ja kaikki kulkee niin kuin on suunniteltu. Tämä menee kyllä hyvin, kertoo vastaava liikenteenohjaaja Markku Kari.

Karin mukaan aamuruuhka kulkee yleensä paremmin kuin iltapäiväruuhka, koska ihmisillä on kiire töihin aamulla.

– Iltapäiväruuhka on sellainen, että kun päästään töistä, mennään vähän leppoisammin juniin sisään ja kaikki on vähän hitaampaa. Silloin ruuhka kestää vähän pidempään ja iltapäivällä junat jäävät helpommin myöhään. Katsotaan se sitten kello kuudentoista aikaan, että mikä on tilanne.

Autoilijoita kerrottiin olevan liikenteessä suurin piirtein saman verran kuin edellisviikolla.

Metrolla töihin tulleet STT:n toimittajat arvioivat, että länsimetrossa oli melko vähän matkustajia aamulla.

Tieliikennekeskuksen mukaan länsimetro ei ole vaikuttanut Helsinkiin suuntautuvan aamuliikenteen määrään. Tieliikennekeskus kertoo autoilijoita olevan liikenteessä suurin piirtein saman verran kuin edellisviikolla.

– Liikennemäärät ovat ihan samat, jonkun sadan heittoa on. Vaikuttaako se sitten siltä, että aiemmin bussia käyttäneet ovat siirtyneet metroon, mutta autoa käyttävät tulevat edelleen autolla. Ainakin näyttää siltä, että vielä ei ole löydetty metroon, kertoo liikennepäivystäjä Petra Latvasalo.

Useaan otteeseen viivästyneen länsimetron avajaisia vietettiin lauantaina. Alun perin metrojunien piti päästä vauhtiin jo syksyllä 2014. Aikanaan liikennöinnin arvioitiin alkavan vuonna 2015 ja sittemmin vuoden 2016 syksyllä.

Ajokeli huono osassa maata lumi- ja räntäsateen takia

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Ajokelit eivät ole hääppöiset tänään.

Ajokeli on huono osassa maata, varoittaa Ilmatieteen laitos. Ajokeli muuttuu huonoksi aamusta alkaen lumi- tai räntäsateen takia Pohjois-Karjalassa, Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa.

Liikenneviraston mukaan Vaasan rannikkoseudulla ajokeli on huono lumisateen ja tielle kertyneen lumen vuoksi.

Etelä-Lappiin lumi- ja räntäsateet ennättävät vasta illalla. Sen sijaan aivan pohjoisimmassa Suomessa päivä on enimmäkseen poutainen. Pohjoisessa mittari laskee ennusteen mukaan myös reilusti pakkasen puolelle.

Ilmatieteen laitos on lisäksi antanut merialueille kovan tuulen varoituksia. Koillistuuli puhaltaa aamusta alkaen 14–16 metriä sekunnissa Selkämeren etelä- ja pohjoisosassa, Merenkurkussa sekä Perämeren etelä- ja pohjoisosassa.

Maan etelä- ja keskiosassa sää on tänään suurilta osin epävakaista ja utuista. Sadekuuroja voi tulla, maan keskiosassa myös räntää. Sateet heikkenevät iltaa kohden ja ilma kylmenee vähitellen.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Uskontojen uhrien tuki UUT ry ryhtyi auttamaan työllistymisessä

Uskontojen uhrien tuki UUT ry kokeilee uutta toimintamuotoa. Se järjesti lauantaina kurssin, joka auttaa etenkin uskonnollisista syistä ilman tai vähälle koulutukselle jääneitä pääsemään työelämään kiinni.

Esimerkiksi uskonnollisen liikkeen Jehovan todistajien asioista uutisoivalla verkkosivustolla kirjoitetaan, että Jehovan todistajien järjestö on aina suhtautunut nihkeästi koulutukseen.

Se on pitänyt ihanteena sitä, että Jehovan todistaja -nuori suorittaisi vain aivan minimimäärän opintoja, joiden avulla saa ammatin, jolla juuri ja juuri tulee toimeen. Näin koulutukseen ja ansiotyöhön ei mene esimerkiksi aikaa, joka pitää käyttää saarnaamiseen ovelta ovella -työssä.

Kurssin vetäjä Claudia Jeltsch kertoo, että kurssille ilmoittautuneita on vajaat 10.

– Pyrimme siihen, että ihmiset, jotka eivät ole uskonnollisen taustansa vuoksi voineet tai pystyneet suunnittelemaan omaa uraansa, saisivat mahdollisuuden miettiä sitä, löytää omia vahvuuksiaan ja suuunnitellla ammatillista tulevaisuuttaan, hän toteaa kurssin tavoitteista.

Jeltsch kertoo, että hänellä itsellään omasta lapsuuden perheestään Saksasta lahkotausta. Aikuistuttuaan hän irrottautui lahkosta.

– Onneksi olen voinut osallistua koulutuksiin, joissa olen itse oppinut suunnittelemaan omaa ammatillista tulevaisuuttani.

Jeltsch on kouluttautunut Itävallassa ammatinvalinnanohjaajaksi. Tällä hetkellä hän toimii Suomessa ammattikorkeakoulun lehtorina. Tällä hetkellä hän on kuitenkin toimivapaalla kirjoittamassa väitöskirjaa Helsingin yliopistossa.

Lauantaisen työllistymiskurssin Jeltsch kertoi tehneensä vapaaehtoistyönä. Kurssin koulutettavat olivat Jeltschin mukaan helluntailais-, vanhoillislestadiolais- ja Jehovan todistaja -taustaisia.

– Kurssi meni niin hyvin, että jatko-osa tammikuussa on suunnitteilla.

Keskustelua aiheesta