– Tämä on kuitenkin pelkkä arvaus. Tilanne on niin arvaamaton, että jos siellä tapahtuu jotain yllättävää, mikä saa kaikki kansalaiset taas kaduille, tilanne muuttuu. Tällä hetkellä tilanne on kaoottinen, mutta jollain tavalla myös hallinnassa, hän sanoo.

Paltemaan mukaan nykyisellään vaikuttaa siltä, että mellakointi alkaa rajoittua pieneen ydinjoukkoon. Mielenosoittajilla on paljon kansainvälistä tukea, mutta pitkä hivuttaminen saattaa toimia ja liike ei näytä tällä hetkellä kasvavan.

Hongkongissa mielenosoituksia ja mellakoita ovat olleet virallisesti laittamassa hallintaan kaupungin oma poliisi ja hallinto.

– Käytännössä likainen työ on jätetty kaupungin poliisiviranomaisten ja hallinnon vastuulle. Mikä on Kiinan näkökulmasta paras vaihtoehto kaikista huonoista vaihtoehdoista.

Paltemaan mukaan Kiinalla ovat olleet kovassa käytössä niin sanotut pehmeät keinot eli uhkailu ja kaikki mahdollinen mustamaalaaminen. Hän uskoo, että yksi käytössä oleva keino on nuorten mielenosoittajien tulevaisuudella uhkailu.

– Senkin takia mielenosoittajat peittävät kasvonsa, ettei Kiinan käyttämä edistynyt kamerateknologia pystyisi tunnistamaan heitä eivätkä he joutuisi poliisin rekisteriin ja sen jälkeen ikuisesti mustalle listalle.

Kovempiakin keinoja olisi toki käytettävissä, mutta Kiinan kannalta niiden kustannukset ovat poliittisesti liian korkeita. Tankkien vyöryttäminen kaduille voisi ratkaista mellakoinnit ainakin hetkeksi, mutta vaateet demokratiasta eivät häviäisi minnekään.

– Keskushallinto voi ottaa erävoiton tästä, mutta niin kauan kuin Hongkongilla on toimiva toinen järjestelmä, se ei pysty ottamaan kaupunkia haltuunsa henkisesti.

Paltemaan mukaan protestiliikehdinnän ydin eli nuoret ovat oppineet koulussa ja yhteiskunnassaan demokratian ihanteet ja arvot. Näitä ei Manner-Kiinassa opeteta, päinvastoin.

– Jos Kiina haluaisi todellakin nujertaa Hongkongin liikehdinnän, pitäisi sen uudistaa koko koululaitos, tiedonvälitys ja pistää internet sensuuriin.

Paltemaan mukaan yksi maa, kaksi järjestelmää -periaate pitäisi käytännössä lopettaa, mutta Kiinalla ei ole vielä lupaa tähän. Järjestelmä on Britannian kanssa vuonna 1997 tehdyn luovutussopimuksen mukaan voimassa 50 vuotta.

– Kiinan keinot ovat rajatut, jos maa noudattaa tätä kansainvälistä sopimusta. Siihen on iso kynnys, että maa sopimuksen loppujen lopuksi rikkoisi.

Kiinassa harjoitetaan hyvin ankaraa internetsensuuria, mutta Hongkongissa ei, ja se on yksi näiden kahden järjestelmän suurista eroista.

– Jos Kiina lakkauttaisi järjestelyn tai ottaisi Hongkongin suoraan hallintaansa, ensimmäisenä lähtisi internetin vapaus, se on aivan selvä, Paltemaa sanoo.

Yleinen arvio siitä, miksi Kiina ei ole tarttunut kovimpiin tarjolla oleviin keinoihin, on Hongkongin taloudellinen merkitys. Iso osa Hongkongin kautta kulkevista rahoista päätyy Manner-Kiinaan investoinneiksi. Samalla kiinalaiset yritykset käyttävät Hongkongia omien varojensa turvasatamana.

– Jopa kommunistisen puolueen johto käyttää omien kavallus- ja korruptiorahojensa pesupaikkana ja välietappina Hongkongia. Hyvin korruptoituneen kommunistisen puolueen johdon kannalta Hongkong on todella tärkeä paikka, eivätkä he halua siihen varmastikaan puuttua.

Tätäkin tärkeämpää on Paltemaan mielestä kuitenkin laajempi taloudellinen näkökulma. Jos Hongkongille tehdään jotain, seuraa sitä välittömästi Yhdysvaltojen reaktio. Samalla myös eurooppalaisten täytyisi reagoida asiaan jollain tavalla. Vuonna 1989 Tiananmenin tapahtumien jälkeen asetetut sanktiot ajoivat Kiinan talouden lamaan.

– Kiina on maailman suurin kauppavaltio, ja sen talouskasvu on ollut nimenomaan ulkomaankaupasta riippuvainen ja on sitä edelleen. Tällaisilla sanktioilla olisi vakavat seuraukset Kiinan taloudelle.

Keskiviikkona Britannian Hongkongin-konsulaatin entinen työntekijä kertoi Facebookissa julkaisemassaan lausunnossa Kiinan salaisen poliisin kiduttaneen ja kuulustelleen häntä elokuussa.

Paltemaa ei lähde kommentoimaan kyseistä tapausta, mutta hän ei ole yllättynyt, että joku olisi pidätetty ja kuulusteltu näin.
Pidätetty Simon Cheng kertoi lausunnossaan Manner-Kiinan poliisin muun muassa syyttäneen häntä briteille vakoilusta. Paltemaan mukaan on selvää, että Kiina epäilee, että mielenosoitusten taustalla olisivat Britannian ja Yhdysvaltain salaiset palvelut.

– Se on heidän perusselityksensä koko tapahtumalle, että tässä on johdettu nuorisoa harhaan vihamielisten ulkovaltojen taholta.
STT–Arttu Mäkelä