Kysyjä halusi tietää, miksi Suomen pahimmalle korona-alueelle eli Uudellemaalle ei kohdenneta enempää rokotuksia.

Marin vastasi, että rokottaminen aloitettiin koronapotilaita hoitavista, ikääntyneistä ja riskiryhmäläisistä sen takia, että he ovat kaikkein riskialtteimpia. Rokotusjärjestyksen ratkaisevat lääketieteelliset syyt.

Pääministerin mukaan hallitus pyrkii tekemään kaikkensa, että koko Suomen kansa saa rokotteet mahdollisimman pian.

Tällä voitaisiin saavuttaa Vanhasen ajattelussa koko valtakuntaa koskeva terveys- ja taloushyöty.

Toisessa kysymyksessä tuotiin esiin, että etäopetuksella voi olla pitkäaikaisia haittavaikutuksia nuoriin. Miten todeta, että hyödyt ylittävät haitat?

–  Tavoite on pyrkiä painamaan kaikki kontaktit minimiin nyt kolmeksi viikoksi, jotta tautitilanne saadaan pysymään hallinnassa. Muuten on riskinä, että joudutaan vieläkin kovempiin sulkutoimiin, pääministeri Marin vastasi.

Yhteishakua pidennetään

Opetusministeri Jussi Saramo (vas.) kertoi, että toisen asteen yhteishakua pidennetään 7. huhtikuuta asti.

–  Näin lähiopetukseen ehditään palata etäopetuksesta ennen kuin yhteishaku loppuu, Saramo sanoi.

Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk.) lupasi kysyjille, että opintotukeen vaadituissa opintopistemäärissä joustetaan poikkeusolojen vuoksi.

–  (Joustoa löytyy) jos voi perustella, että korona on pitkittänyt opiskelemista. Se on kohtuullista.

Ministerit painottivat, että opintotukeen on tulossa korona-ajasta selviämiseksi lisärahaa. Saramo muistutti oppimateriaalilisän haun mahdollisuudesta niille, jotka eivät ole toisen asteen maksuttoman opiskelun piirissä.

Opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen arvioi sitä, miten ylioppilaskokelaiden tasa-arvon käy tilanteessa, jossa osassa maata on oltu lukioissa etäopetuksessa, toisaalla taas lähiopetuksessa.

–  Ylioppilaskirjoituksia on mahdollisuus uusia tässä tilanteessa rajattomasti, Lehikoinen sanoi.