Hallitusohjelmassa on tavoite vähentää puolella työpahoinvoinnin ja -uupumuksen aiheuttamat sairauspoissaolot viiden vuoden aikana, mikä on Akavan mukaan sillekin tärkeä tavoite.

Toimet tavoitteen saavuttamiseksi ovat kuitenkin keskusjärjestön mielestä jääneet puuttumaan, ja työkyvyn tukemisen sijaan hallitus pyrkii suitsimaan sairauspoissaoloja ensimmäisen sairauspäivän palkattomuudella.

– Työhyvinvoinnin kehittäminen ei saa jäädä taka-alalle hallituksen toimissa. Nyt tarvitaan vaikuttavia toimia, joilla tuetaan ja ylläpidetään pitkäjänteisesti työkykyä sekä niiden kautta myös työllisyyttä, Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren toteaa tiedotteessa.

– Työhyvinvoinnin edistäminen ja ennakoiva työkyvyn tuki ovat avaimia tuottavuuden ja työllisyyden kasvuun sekä työurien pidentämiseen. Työn haitallinen psykososiaalinen kuormitus ja työuupumus puolestaan heikentävät tuottavuutta ja lisäävät sairauspoissaoloja.

Akava ehdottaa ratkaisuksi muun muassa asetusta psykososiaalisesta kuormituksesta. Siinä yksilöidään keinot ja tuetaan näin työturvallisuuslain noudattamista.

Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt aiheuttavat Kelan tilastojen mukaan eniten sairauspoissaoloja. Niiden vuoksi sairauspäivärahaa saaneiden määrä kasvoi jo yli 100 000 henkilöön vuonna 2023.

Työkyvyttömyyseläkkeiden menot olivat Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan 2,5 miljardia euroa vuonna 2023 ja 51 prosenttia työkyvyttömyyseläkkeiden menoista liittyi mielenterveyssyihin. Alle 55-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkkeet aiheutuvat pääasiallisesti mielenterveyden ongelmista.

– Työkyvyn tukitoimet on aloitettava riittävän varhain. Jotta tämä toteutuu työpaikkojen arjessa, henkisen hyvinvoinnin ja mielenterveyden tukemiseen tarvitaan lisää työterveyshuollon tukea. Tämä edellyttää työterveyshuoltoa koskevan lain täsmentämistä.

LÖFGREN pitää ongelmana sitä, että suomalaisessa työelämässä vallitsee edelleen vahva käsitys, että työntekijä on joko täysin työkykyinen tai täysin työkyvytön.

– Painotamme, että työtä pitää muokata työkyvyn mukaiseksi ja tukea paluuta työhön. Tämä on sekä työntekijän että työnantajan etu.

Tukemalla työkykyä ja pienentämällä työkyvyttömyysriskiä voidaan pidentää työuria sekä vaikuttaa julkiseen talouteen, työllisyyteen, verokertymään ja työeläkejärjestelmän rahoitukseen, Löfgren sanoo.