Miljoonadiili lähellä, Yle palaamassa STT:n asiakkaaksi – Atte Jääskeläinen Demokraatille: ”Muista järjestelyistä ei ole tosimielessä keskusteltu”

Kuva: Lehtikuva

Yleisradio on jo vuoden vaihteessa liittynyt Lehtikuvan asiakkaaksi. STT osti Lehtikuvan 2010. Ylen vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen toteaa Demokraatille, että Lehtikuvan kuvapalvelun ja Ylen välinen sopimus on arvoltaan merkittävä.

– Se on yli 200 000 euroa.

Ylen hallintoneuvoston varapuheenjohtajan Arto Satosen (kok.) parlamentaarinen Yle-työryhmä vaati viime kesän mietinnössään, että Yle aloittaisi neuvottelut tavoitteenaan STT:n asiakkuus ”tai muu järjestely, jolla turvataan monimuotoisen median säilymisen kannalta tärkeä kansallinen perusuutispalvelu Suomessa”.

Myös näissä neuvotteluissa on edetty siten, että toinen vaihtoehto eli ”muu järjestely” ei ole ollut vakavasti esillä. Tällä hetkellä siis keskustellaan vain siitä, että Yle olisi palaamassa STT:n asiakkaaksi – reilun 10 vuoden tauon jälkeen.

Asian vaihetta esiteltiin jo viime joulukuussa Ylen hallitukselle. Hallitus kannusti Ylen johdon jatkamaan neuvotteluja asiassa.

– Vakavassa mielessä neuvottelemme ja pyrkimys on löytää ratkaisu, jossa edellytyksemme STT:n asiakkuudelle olisivat olemassa. Muista järjestelyistä ei ole tosimielessä keskusteltu. Helmikuun loppuun mennessä on selvillä, onko asiakkuudelle edellytyksiä, Atte Jääskeläinen sanoo.

Hänen mukaansa ainakaan käytettävissä olevan ajan aikana yksityisellä medialla eikä myöskään STT:llä ole ollut halua keskustella esimerkiksi järjestelystä, jossa olisi synnytetty Suomeen jokin uusi tapa toteuttaa yhteistyössä perusuutispalvelua. Tähän olisi voinut kuulua esimerkiksi järjestely, jossa Ylen uutiset olisivat olleet tavalla tai toisella kaupallisen median käytettävissä.

Ylen omaa uutiskonetta ei olla ku0ppaamassa.

Jos Ylen STT-asiakkuus toteutuu, puhutaan noin miljoonan euron diilistä vuosittain. Summa on laskettavissa STT:n hinnastoista ja Atte Jääskeläinen vahvistaa hintahaarukan oikeaksi. Niin paljon Yle siis STT:lle sekä suomen- ja ruotsinkielisestä asiakkuudestaan maksaisi.

– Puhutaan siitä jakolaskusta, suhdeluvusta, kiikkulaudasta, jossa toisella puolellla on palvelun arvo ja toisella hinta. Meidän pitää löytää arvo, jossa maksetulle hinnalle löytyy vastinetta, joko niin että palvelulla on uutta arvoa Ylen yleisölle tai että se mahdollistaa meille vastaavan suuret säästöt. Puhutaan esimerkiksi siitä, voiko STT kehittää palveluaan siten, että se vastaisi paremmin meidän tarpeita, Atte Jääskeläinen valottaa.

Ylen omaa uutiskonetta ei olla kuoppaamassa STT:n asiakkuuden myötä.

– Se työ, jota olemme tehneet 10 vuoden aikana oman uutispäivystyksen hyväksi on ollut äärimmäisen arvokasta. Meillä on paljon kykyä, jota STT:llä ei ole lainkaan. Ei ole mitään järkeä lähteä sitä purkamaan.

STT on pitkälti tekstiuutispalvelu. Jääskeläinen muistuttaa, että Yle tekee hyvin monenlaista sisältöä.

– Meillä puhutaan audion ja videon yhdistelmistä ja erilaisista uudentyyppisistä muodoista, joita internet-aikakaudella tunnetaan. Tämä on meidän strategista osaamistamme ja sitä kehitetään edelleen.

– Kun sisältö on Ylen itse tuottamaa, meillä on oikeus jakaa sitä kaikissa Ylen palveluissa ilman lisämaksua. Se on meille tärkeää. Meidän sisältöjen käyttö ei ole rajoittunut siihen, mitä uutistoimisto sallii.

Sekään ei ole Jääskeläisen mukaan realistista, että STT vastaisi jatkossa Ylen tekstiuutisista. Jääskeläinen muistuttaa, että STT:hen verrattuna Ylen tekstiuutistuotanto on noin kaksinkertaista.

”Olisi laitonta antaa tukimielessä rahaa.”

Atte Jääskeläinen painottaa useaan otteeseen, että STT:n palvelun arvon pitää vastata hintaa. Muutoin kyseessä olisi laiton valtiontuki.

– Vaikka poliittinen tahtotila on selvä ja Satosen ryhmän viesti kirkas, meidän pitää löytää malli, jossa palvelun arvo ja hinta kohtaavat. Olisi meille laitonta antaa tukimielessä rahaa, tämän takia myös STT:ltä tarvitaan palvelun kehittämistä.

Jääskeläinen ei halua lähteä avaamaan, millaisia toiveita tai ehtoja Ylellä on STT:n palvelun kehittämiseksi.

– Kyse on siitä, miten hyvin palvelusisältö palvelee Yleisradion yleisön tarpeita.

– Olemme lähteneet siitä, että tietyt asiat pitää olla määritelty STT:n palvelussa. Sitten on kysymys siitä, voiko STT tuottaa tiettyjä erityispalveluita, jotka voisivat mahdollistaa toimintamme järkeistämistä. Perusolemukseltaan kyse on palvelun tarkasta kuvauksesta ja siitä, että STT ymmärtää nyky-Ylen tarpeet.

Kysymystä, voisiko tällainen erikoispalvelu olla esimerkiksi STT:n radiouutisten paluu, Jääskeläinen vertaa pilkkivieheen heittämiseen.

– Meidän ajatukset ovat nyt jotain ihan muuta.

Suurin osa työntekijöistä tarvitaan jatkossakin.

Ylen STT-asiakkuus aiheuttaa luonnollisesti levottomuutta Yleisradion uutistoimituksessa. Atte Jääskeläisen viesti tähän on se, että suurin osa työntekijöistä tarvitaan jatkossakin.

– Meillä on Ylessä paljon paljon suurempia kysymyksiä henkilökunnan kannalta kuin STT-päätös. Meillä on näinä päivinä päättymässä tuotannon yt-neuvottelut. Niissä haettiin 145 henkilötyövuoden vähennystä. Se on aivan toisen luokan kysymys. Sen lisäksi Satosen ryhmän velvoittamana meidän on supistettava ohjelmatuotantoa ja siirryttävä yhä enemmän ostamiseen ulkopuolelta. Nämä ovat mittaluokaltaan aivan toisen luokan kysymyksiä. Yle on todella suurten muutosten edessä, mutta tämä STT-asia ei ole suurimpia.

Voiko Jääskeläinen luvata, ettei uutistoimintaan kohdistu vähennyksiä. Tähän hän vastaa, että hänen oma suhtautumisensa yt-neuvotteluihin on ollut se, että ne otetaan sanan alkuperäisessä merkityksessä (eli yhteistoiminta).

– Se ei tarkoita, että irtisanottaisiin vaan aloitetaan prosessi, jossa henkilökunnan kanssa yhdessä suunnitellaan muutoksia. En halua tällaista (yt-)korttia ruveta tässä yhteydessä väläyttelemään. Meillä on suuri talo, paljon määräaikaisia ja hyvä kyky muuttaa toimintaa, jos asiaan on voitu varautua, Jääskeläinen toteaa.

Kiinnostava kysymys on myös se, voisiko STT saada muitakin uusia asiakkaita, jos Yle isona asiakkaana tekee paluun.

– En pysty sanoman mitään siitä, miten muut palikat tähän liittyvät, emme ole STT:n hallinnossa mukana, takavuosina STT:n päätoimittajana työskennellyt Jääskeläinen toteaa.

– Toimialatuntemuksen perusteella voi arvata, ettei STT:llä ole kovin helppoa yllläpitää vanhoja asiakkuuksiaan. Jo vuosia on ollut trendinä, että STT:n vanhat asiakkaat vetäytyvät asiakkuudesta. Median muutos vähentää reaaliaikaisen tekstiuutisoinnin arvoa. Samoin Yle ja moni kaupallinen talousvaikeuksissa oleva kaupallinen media varmaan pohtii hinnan ja arvon välistä suhdetta, Jääskeläinen sanoo ikään kuin neuvotteluvaihe päällä.

Kommentti: Jopa tuli hoppu ja kiiru

Kuva: Lehtikuva
Tasavallan presidentti miettii, asettuako ehdolle vielä toiselle kaudelle vaiko ei. Päätös vaikuttaa myös SDP:n tulevaisuuteen Jutta Urpilaisen kieltäytymisen jälkeen.

Jutta Urpilaisen kieltäytyminen SDP:n  presidenttiehdokkuudesta tuntui tulevan kovin monelle kovanakin yllätyksenä. Ehdittiin jo nostaa kovaa hypetystä Jutan puolesta, iloita ja suunnitella kampanjoita.

Sitten tulee Urpilainen ja vetäisee kerralla maton kaikkien haaveilijoitten alta. Ei se lähtenytkään lentoon se matto, ei edes yrittänyt, katsoi moni pettynynyt Demokraatin verkkouutista ja Urpilaisen kirjoitusta.

Mutta hänellä oli myös kerrassaan vastaansanomaton syy kieltäytyä, syy, johon kenelläkään ei ole nokan koputtamista.

Hän valitsi tällä kerta perheen, mikä oli perheen onni. ”Lapsi on pieni vain kerran”, sanoi SDP:n puheenjohtaja ja Urpilaisen entinen kova kilpakumppani Antti Rinne tänään aamuvarhaisella Demokraatti.fi:lle.

Muitakin, lausumattomia, syitä varmasti oli, mutta jätettäköön ne muille spekulanteille. Heitä riittää, suurin osa pahansuopia.

Mutta tahtoi Urpilainen tai ei, hänen kieltäytymisensä tuli kyllä ihan viime tippaan. Antti Rinteelle ja muulle puoluejohdolle tulee nyt ihan mahdoton hoppu. Seuraava puoluevaltuusto on jo kuukauden päästä. En mitenkään jaksa uskoa, eikä moni muukaan, että vielä tuossa kokouksessa olisi esittää uusi uljas ehdokas SDP:lle.

Vaikka. Mistäpä sen tietää. Yllätyksiä sattuu.

Kokoomuksella kieli pitkällä

Mutta. Käännetäänpä katse istuvaan presidenttiin, Sauli Niinistöön. Kokoomus odottaa häneltäkin kieli pitkällä jo ilmoitusta jatkosta. Myönteistä ilmoitusta kaivataan enemmän kuin mitään. Kokoomus on jo kerännyt vaalikirstuunsa kaksin käsin rahaa niin, että kunnallisvaalitkin uhkaavat jäädä taka-alalle.

Toivotaan, että keinot edes pysyvät rehellisinä. Viime kerralla liippasi läheltä.

Mutta ei Niinistön tarvitse kumartaa oman puolueensa suuntaan sen enempää kuin Urpilaisenkaan. Hänkin tulee tekemään  päätöksensä ihan omista lähtökohdistaan.

Jospa Niinistönkin vastaus on kuten Urpilaisen? Selkeä ”ei” pudottaisi kokoomuksen johdon suoraan häntäluun päälle. Pudotus on kivulias, kuten pyrstölleen tipahtaneet hyvin tietävät.

Niinistön kieltäytyminen muuttaisi myös SDP:n asetelmia radikaalisti. Silloin vastassa ehdokkaalla ei olisikaan varmaa voittajaa.

 

”Palkansaajat ovat oman savottansa tehneet” – JHL ei tyydy nollalinjaan

Kuva: Arja Jokiaho

Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL on aloittanut valmistautumisen ensi syksyn työehtosopimusneuvotteluihin.

– Kilpailukykysopimus on leikannut erityisesti julkisen alan työntekijöiden ostovoimaa, joten JHL tavoittelee jäsenilleen palkankorotuksia, ammattiliiton hallitus linjasi torstaina.

Peruslinjana on se, että JHL:n sopimusaloille tehdään vienti- ja teollisuusaloja vastaavia ratkaisuja. Sopimuskausien pituutta määriteltäessä otetaan huomioon viennin ja teollisuuden sopimuskaudet, ja julkisella alalla myös sote- ja maakuntauudistus.

JHL haluaa lisäksi nostaa työelämän laadun kehittämisen takaisin keskeisten sovittavien asioiden joukkoon.

Luottamus on neuvottelusuhteissa tärkeintä, eivät säännöt.

Elinkeinoelämän keskusliitto ilmoitti viime viikolla irtisanovansa kaikki keskusjärjestösopimukset, joissa on sovittu muun muassa luottamusmiesten asemasta, koulutuksesta, työelämän laadusta ja ay-jäsenmaksujen perimisestä ja tilittämisestä.

JHL:n kentässä näillä sopimuksilla on ollut merkitystä ennen kaikkea yksityisillä aloilla. Ammattiliiton hallitus patistaa eri toimialoja neuvottelemaan asiasta mahdollisimman pian.

– Näin saadaan pöytä puhtaaksi tästä luottamusta koetelleesta asiasta hyvissä ajoin ennen ensi syksyn ja talven työehtosopimusneuvotteluja.

JHL:n mielestä EK:n perustelut – ettei se enää solmi keskitettyjä työmarkkinaratkaisuja – ei kestä lähempää tarkastelua.

– EK olisi hyvin voinut selvittää kaikessa rauhassa yhdessä eri alojen työnantaja- ja työntekijäliittojen kanssa, miten raukeavien keskusjärjestösopimusten määräyksiä kirjataan työehtosopimuksiin.

JHL on selvittänyt, että keskeisillä sopimusaloilla moni keskusjärjestösopimuksissa sovituista asioita on jo aiemmin kirjattu JHL:n työehtosopimuksiin. Myös julkisalan työnantajien kanssa niistä on useimmiten sovittu vastaavalla tavalla. JHL lähtee siitä, että kirjaukset pysyvät voimassa jatkossakin.

Mutta varsinkin pienemmillä sopimusaloilla kirjauksissa on puutteita ja täydennyksiä voidaan tarvita. JHL aikoo tuoda asian syksyn neuvottelupöytiin, jos kirjausten lisäämistä alakohtaisiin sopimuksiin ei ole neuvoteltu alta pois.

Luottamus on neuvottelusuhteissa tärkeintä, eivät säännöt, JHL huomauttaa. Se odottaakin EK:lta ja työnantajilta yleisemminkin maltillista ja vastuuntuntoista toimintaa.

– Palkansaajat ovat oman savottansa tehneet suostumalla jäsenilleen hankalaan, ostovoimaa leikkaavaan ja työaikaa pidentävään kilpailukykysopimukseen. Palkansaajat ovat tukeneet ja tukevat vientiä ja yrityksiä, jotta työllisyys paranisi.

Ammattiliitto muistuttaa, että isoin lasku on osoitettu matalapalkkaiselle, naisvaltaiselle julkiselle sektorille, jolta muiden leikkausten lisäksi leikataan lomarahoja kolmen vuoden ajan.

– Orastava talouskasvu tarvitsisi nyt tuekseen ennakoitavuutta ja laajaa luottamusta työmarkkinoilla. Sitä saadaan sopimalla, ei sanelemalla, JHL:n hallitus kiteyttää.

”Olisi luontevaa, että poliittisella liikkeellä on omat ehdokkaat” – Urpilainen lupaa tukea SDP:n presidenttiehdokasta

Kuva: lehtikuva / jutta urpilainen

SDP:n kansanedustaja Jutta Urpilainen selvitti eduskunnassa päätöstään olla lähtemättä SDP:n presidenttiehdokkaaksi. Urpilaiselta kysyttiin myös, onko hänellä omia suosikkeja SDP:n ehdokkaaksi.

– Olisi luontevaa, että kansanvallassa ja demokratiassa poliittisella liikkeellä on myöskin omat ehdokkaat. Se kenet SDP tulee nimeämään ehdokkaaksi, on puoluejohdon käsissä ja tietenkin viime kädessä puoluevaltuuston käsissä, Urpilainen sanoi.

Hän sanoi kertoneensa puoluejohdolle ja puheenjohtaja Antti Rinteelle olevansa valmis tukemaan SDP:n ehdokasta ja tekemään työtä puolueen vaalimenestyksen eteen, mutta kieltäytyi ohjeiden antamisesta.

– Itsekin entisenä puheenjohtajana tiedän, että varmasti puoluejohdolla on selkeä suunnitelma olemassa siitä, miten mennään eteenpäin, enkä halua heille tässä tilanteessa ohjeita antaa.

Tuppurainen: SDP:n tulee asettaa oma ehdokas – Paatero nosti Liikasen nimen esiin USU:n haastattelussa

Kuva: Kari Hulkko
Tytti Tuppurainen.

SDP:n kansanedustaja Jutta Urpilainen ei lähde puolueen presidenttiehdokkaaksi, Urpilainen kertoi ratkaisustaan tänään Demokraatti-lehdessä julkaistussa kirjoituksessaan. Urpilainen perustelee päätöstään perhesyillä.

Twitter-tilillään Urpilainen kommentoi tänä aamuna päätöstään lyhyesti – ja jakoi linkin kirjoitukseensa:

Urpilainen kirjoittaa, että valinta oli vaikea.

Demokraatti keräsi Twitteristä kommentteja päätökseen – ja SDP:n uuteen tilanteeseen seuraavien presidentinvaalien kannalta.

Tytti Tuppurainen: ”Kiitos kysymästä, mutta ei ole kohdallani aiheellinen”

”Nyt täytyy hetki miettiä ja katsoa niitä nimiä, joista on jo aikaisemmin puhuttu” (Sirpa Paatero Uutissuomalaiselle)

SDP:n puoluevaltuuston tuore puheenjohtaja, kansanedustaja Sirpa Paatero sanoi tänään Demokraatille, että Jutta Urpilaisen ilmoitus tuli yllätyksenä monelle, myös hänelle itselleen.

– Vielä maanantaina olin radio-ohjelmassa positiivinen ehdokkuuden suhteen, Paatero sanoi.

Uutissuomalaisen haastattelussa Paatero jatkoi, että  ”nyt täytyy hetki miettiä ja katsoa niitä nimiä, joista on jo aikaisemmin puhuttu”.

Haastattelussa Paatero mainitsee kaksi nimeä: Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen ja kansanedustaja Eero Heinäluoma.

Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen. (Kuva: Lehtikuva/Mikko Stig)

Eero Heinäluoma toisti tänään, ettei edelleenkään ole pyrkimässä presidentiksi. Päätöksestään olla hakematta SDP:n presidenttiehdokkuutta Heinäluoma kertoi jo viime kesäkuussa.

– Muistan, että Liikasesta oli pohdintaa jo viime presidentinvaalien yhteydessä, Paatero sanoo muun muassa Keskisuomalaisen tänään julkaisemassa haastattelussa.

Paateron mukaan ehdokas voi tulla eduskuntaryhmän ulkopuolelta,

SDP:n presidenttiehdokkaan nimeämisestä päättää puoluevaltuusto.

IS: Puoluesihteeri Rönnholm hoiti aikoinaan kaasuputkihanketta

Kuva: Jari Soini

SDP:n uusi puoluesihteeri Antton Rönnholm on takavuosina hoitanut venäläisen Gazpromin South Stream -kaasuputkihanketta, kirjoittaa Ilta-Sanomat.

Rönnholm hoiti hankkeessa suhteita mediaan ja päätöksentekijöihin Brysselissä ja kohdemaissa. South Stream -putken piti viedä kaasua Mustaltamereltä Länsi-Eurooppaan. Se kaatui 2014 EU-komission vastustukseen. Komission mukaan se olisi rikkonut kilpailulakeja.

Lehden mukaan Rönnholmin Philotimo-yhtiön liikevaihto oli vuosina 2011–13 lähes 200 000 euroa, josta voittoa jäi noin 125 000 euroa. Yhtiö sai tuloja ainoastaan South Stream -hankkeesta.

– Perustin hanketta varten konsulttiyhtiön, koska hankkeeseen ei haluttu palkata ketään omille palkkalistoille, Rönnholm sanoo IS:lle.

Rönnholm kertoo lopettaneensa yrityksen toiminnan vuonna 2013 ja myyneensä sen pois vuonna 2014.

– Se oli silloin vain hylsy, jolla ei ollut mitään toimintaa.

Rönnholm valittiin SDP:n puoluesihteeriksi helmikuun alussa Lahden puoluekokouksessa.

Keskustelua aiheesta