Lukijaristeily2017
tuntematonsotilas

Miljoonadiili lähellä, Yle palaamassa STT:n asiakkaaksi – Atte Jääskeläinen Demokraatille: ”Muista järjestelyistä ei ole tosimielessä keskusteltu”

Kuva: Lehtikuva

Yleisradio on jo vuoden vaihteessa liittynyt Lehtikuvan asiakkaaksi. STT osti Lehtikuvan 2010. Ylen vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen toteaa Demokraatille, että Lehtikuvan kuvapalvelun ja Ylen välinen sopimus on arvoltaan merkittävä.

– Se on yli 200 000 euroa.

Ylen hallintoneuvoston varapuheenjohtajan Arto Satosen (kok.) parlamentaarinen Yle-työryhmä vaati viime kesän mietinnössään, että Yle aloittaisi neuvottelut tavoitteenaan STT:n asiakkuus ”tai muu järjestely, jolla turvataan monimuotoisen median säilymisen kannalta tärkeä kansallinen perusuutispalvelu Suomessa”.

Myös näissä neuvotteluissa on edetty siten, että toinen vaihtoehto eli ”muu järjestely” ei ole ollut vakavasti esillä. Tällä hetkellä siis keskustellaan vain siitä, että Yle olisi palaamassa STT:n asiakkaaksi – reilun 10 vuoden tauon jälkeen.

Asian vaihetta esiteltiin jo viime joulukuussa Ylen hallitukselle. Hallitus kannusti Ylen johdon jatkamaan neuvotteluja asiassa.

– Vakavassa mielessä neuvottelemme ja pyrkimys on löytää ratkaisu, jossa edellytyksemme STT:n asiakkuudelle olisivat olemassa. Muista järjestelyistä ei ole tosimielessä keskusteltu. Helmikuun loppuun mennessä on selvillä, onko asiakkuudelle edellytyksiä, Atte Jääskeläinen sanoo.

Hänen mukaansa ainakaan käytettävissä olevan ajan aikana yksityisellä medialla eikä myöskään STT:llä ole ollut halua keskustella esimerkiksi järjestelystä, jossa olisi synnytetty Suomeen jokin uusi tapa toteuttaa yhteistyössä perusuutispalvelua. Tähän olisi voinut kuulua esimerkiksi järjestely, jossa Ylen uutiset olisivat olleet tavalla tai toisella kaupallisen median käytettävissä.

Ylen omaa uutiskonetta ei olla ku0ppaamassa.

Jos Ylen STT-asiakkuus toteutuu, puhutaan noin miljoonan euron diilistä vuosittain. Summa on laskettavissa STT:n hinnastoista ja Atte Jääskeläinen vahvistaa hintahaarukan oikeaksi. Niin paljon Yle siis STT:lle sekä suomen- ja ruotsinkielisestä asiakkuudestaan maksaisi.

– Puhutaan siitä jakolaskusta, suhdeluvusta, kiikkulaudasta, jossa toisella puolellla on palvelun arvo ja toisella hinta. Meidän pitää löytää arvo, jossa maksetulle hinnalle löytyy vastinetta, joko niin että palvelulla on uutta arvoa Ylen yleisölle tai että se mahdollistaa meille vastaavan suuret säästöt. Puhutaan esimerkiksi siitä, voiko STT kehittää palveluaan siten, että se vastaisi paremmin meidän tarpeita, Atte Jääskeläinen valottaa.

Ylen omaa uutiskonetta ei olla kuoppaamassa STT:n asiakkuuden myötä.

– Se työ, jota olemme tehneet 10 vuoden aikana oman uutispäivystyksen hyväksi on ollut äärimmäisen arvokasta. Meillä on paljon kykyä, jota STT:llä ei ole lainkaan. Ei ole mitään järkeä lähteä sitä purkamaan.

STT on pitkälti tekstiuutispalvelu. Jääskeläinen muistuttaa, että Yle tekee hyvin monenlaista sisältöä.

– Meillä puhutaan audion ja videon yhdistelmistä ja erilaisista uudentyyppisistä muodoista, joita internet-aikakaudella tunnetaan. Tämä on meidän strategista osaamistamme ja sitä kehitetään edelleen.

– Kun sisältö on Ylen itse tuottamaa, meillä on oikeus jakaa sitä kaikissa Ylen palveluissa ilman lisämaksua. Se on meille tärkeää. Meidän sisältöjen käyttö ei ole rajoittunut siihen, mitä uutistoimisto sallii.

Sekään ei ole Jääskeläisen mukaan realistista, että STT vastaisi jatkossa Ylen tekstiuutisista. Jääskeläinen muistuttaa, että STT:hen verrattuna Ylen tekstiuutistuotanto on noin kaksinkertaista.

”Olisi laitonta antaa tukimielessä rahaa.”

Atte Jääskeläinen painottaa useaan otteeseen, että STT:n palvelun arvon pitää vastata hintaa. Muutoin kyseessä olisi laiton valtiontuki.

– Vaikka poliittinen tahtotila on selvä ja Satosen ryhmän viesti kirkas, meidän pitää löytää malli, jossa palvelun arvo ja hinta kohtaavat. Olisi meille laitonta antaa tukimielessä rahaa, tämän takia myös STT:ltä tarvitaan palvelun kehittämistä.

Jääskeläinen ei halua lähteä avaamaan, millaisia toiveita tai ehtoja Ylellä on STT:n palvelun kehittämiseksi.

– Kyse on siitä, miten hyvin palvelusisältö palvelee Yleisradion yleisön tarpeita.

– Olemme lähteneet siitä, että tietyt asiat pitää olla määritelty STT:n palvelussa. Sitten on kysymys siitä, voiko STT tuottaa tiettyjä erityispalveluita, jotka voisivat mahdollistaa toimintamme järkeistämistä. Perusolemukseltaan kyse on palvelun tarkasta kuvauksesta ja siitä, että STT ymmärtää nyky-Ylen tarpeet.

Kysymystä, voisiko tällainen erikoispalvelu olla esimerkiksi STT:n radiouutisten paluu, Jääskeläinen vertaa pilkkivieheen heittämiseen.

– Meidän ajatukset ovat nyt jotain ihan muuta.

Suurin osa työntekijöistä tarvitaan jatkossakin.

Ylen STT-asiakkuus aiheuttaa luonnollisesti levottomuutta Yleisradion uutistoimituksessa. Atte Jääskeläisen viesti tähän on se, että suurin osa työntekijöistä tarvitaan jatkossakin.

– Meillä on Ylessä paljon paljon suurempia kysymyksiä henkilökunnan kannalta kuin STT-päätös. Meillä on näinä päivinä päättymässä tuotannon yt-neuvottelut. Niissä haettiin 145 henkilötyövuoden vähennystä. Se on aivan toisen luokan kysymys. Sen lisäksi Satosen ryhmän velvoittamana meidän on supistettava ohjelmatuotantoa ja siirryttävä yhä enemmän ostamiseen ulkopuolelta. Nämä ovat mittaluokaltaan aivan toisen luokan kysymyksiä. Yle on todella suurten muutosten edessä, mutta tämä STT-asia ei ole suurimpia.

Voiko Jääskeläinen luvata, ettei uutistoimintaan kohdistu vähennyksiä. Tähän hän vastaa, että hänen oma suhtautumisensa yt-neuvotteluihin on ollut se, että ne otetaan sanan alkuperäisessä merkityksessä (eli yhteistoiminta).

– Se ei tarkoita, että irtisanottaisiin vaan aloitetaan prosessi, jossa henkilökunnan kanssa yhdessä suunnitellaan muutoksia. En halua tällaista (yt-)korttia ruveta tässä yhteydessä väläyttelemään. Meillä on suuri talo, paljon määräaikaisia ja hyvä kyky muuttaa toimintaa, jos asiaan on voitu varautua, Jääskeläinen toteaa.

Kiinnostava kysymys on myös se, voisiko STT saada muitakin uusia asiakkaita, jos Yle isona asiakkaana tekee paluun.

– En pysty sanoman mitään siitä, miten muut palikat tähän liittyvät, emme ole STT:n hallinnossa mukana, takavuosina STT:n päätoimittajana työskennellyt Jääskeläinen toteaa.

– Toimialatuntemuksen perusteella voi arvata, ettei STT:llä ole kovin helppoa yllläpitää vanhoja asiakkuuksiaan. Jo vuosia on ollut trendinä, että STT:n vanhat asiakkaat vetäytyvät asiakkuudesta. Median muutos vähentää reaaliaikaisen tekstiuutisoinnin arvoa. Samoin Yle ja moni kaupallinen talousvaikeuksissa oleva kaupallinen media varmaan pohtii hinnan ja arvon välistä suhdetta, Jääskeläinen sanoo ikään kuin neuvotteluvaihe päällä.

Halla-aho Sipilälle: ”Uusia hallitusohjelmaneuvotteluja ei ole tainnut vaatia kukaan”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Perussuomalaisten europarlamentaarikko ja puheenjohtajaehdokas Jussi Halla-aho on vastannut pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitusohjelmapuheisiin Facebookissa.

Sipilä sanoi tänään Ylen Ykkösaamussa, että hallitusohjelmaan ei ole tulossa muutoksia perussuomalaisten puoluejohtajan vaihtumisen jälkeen.

Sipilä muistutti ohjelmassa, että puolueiden välillä tehty hallitusohjelma on aina kompromissi. Hänen mukaansa siksi voidaan keskustella, näkyykö kunkin puolueen kädenjälki tarpeeksi.

Halla-aho kirjoittaa Facebookissa Sipilän lausuntoon viitaten, että hallitusohjelman neuvottelemista uudelleen ei ole tainnut vaatia kukaan.

– Hyvä alku olisi, että noudatetaan hallitusohjelmaa, kirjoittaa Halla-aho Facebookissa.

Halla-aho viittaa tässä yhteydessä Sipilän taannoiseen avaukseen, että tämän Kempeleen-talo voitaisiin antaa turvapaikanhakijoiden käyttöön.

– Siellä (hallitusohjelmassa) ei esimerkiksi ole sellaista kirjausta, että houkutellaan Suomeen 30 000 irakilaista lupaamalla näille omakotitalo Kempeleestä, kirjoittaa Halla-aho.

Sipilän taloon Kempeleessä ei lopulta asutettu turvapaikanhakijoita. Syynä olivat Sipilän mukaan turvallisuusnäkökohdat.

Perussuomalaisten puoluekokous pidetään parin viikon päästä Jyväskylässä. Vahvimpina ehdokkaina Timo Soinin seuraajaksi on pidetty Halla-ahoa ja ministeri Sampo Terhoa.

Työministeri Jari Lindström (ps.) ilmoitti tänään blogissaan kannattavansa tehtävään Terhoa. Aiemmin myös puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) on ilmoittanut tukevansa Terhoa.

Lindström kertoo muun muassa pitävänsä erittäin hankalana, jos tuleva puheenjohtaja olisi hallituksen ulkopuolella.

– Mielipiteeni on, että hänen on oltava pääsääntöisesti saavutettavissa ja mieluiten ihan paikan päällä. Kaikkea ei voi delegoida, vaikka vastuuta onkin viisasta jakaa, hän kirjoittaa.

Halla-ahon lausunnosta kertoi ensin Yle.

Juttua on täydennetty klo 14:17.

Tuomioja oikeuskanslerin nimityksestä: ”Kestämätöntä”

Kuva: Kari Hulkko

Kansanedustaja Erkki Tuomioja (sd.) pohtii Facebook-päivityksessään uuden oikeuskanslerin nimitystä.

– En tunne oikeuskanslerin virkaan ilmoittautuneita eikä minulla ole kantaa siihen kuka olisi pitänyt tehtävään valita, mutta se että maan korkeimman oikeusvalvojan virka pidetään täyttämättömänä kahdeksan kuukautta on kestämätöntä, Tuomioja kirjoittaa.

Tuomiojan  mukaan luottamusta ei herätä sekään seikka, että virkaan astuu viiveen jälkeen henkilö, joka on jäävi käsittelemään yhtään sote-uudistukseen liittyvää kysymystä ja valitusta, joita on odotettavissa aika iso määrä.

Uudeksi oikeuskansleriksi nimitettiin alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti. Nimityksen teki presidentti valtioneuvoston esityksen pohjalta.

Pöystin on tarkoitus aloittaa virassaan vasta ensi vuoden alussa. Nykyinen oikeuskansleri Jaakko Jonkka jäi eläkkeelle toukokuun alussa.

Oikeuskanslerin nimitys oli tulossa valtioneuvoston istuntoon jo pääsiäisen jälkeen. STT:n tietojen mukaan oikeusministeriö oli jo ehtinyt ilmoittaa tehtävään hakeneille, että se esittää virkaan Turun yliopiston valtiosääntöoikeuden professoria Veli-Pekka Viljasta.

Nimitysasia kuitenkin mutkistui, koska Helsingin Sanomien tietojen mukaan tasavallan presidentti Sauli Niinistö ei ollut halukas nimittämään Viljasta vaan Pöystin.

Asiaa pitäisi käsitellä perustuslakivaliokunnassa.

Valtioneuvoston oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasiamies ovat ylimpiä laillisuusvalvojia Suomessa. Oikeuskansleri valvoo hallituksen ja ministeriöiden sekä presidentin virkatoimien laillisuutta.

Entinen oikeusasiamies Jacob Södermanin mukaan asiaa pitäisi käsitellä perustuslakivaliokunnassa, joka valvoo oikeuskanslerin toimintaa. Hän kommentoi tapausta Tuomiojan Facebook-sivulla.

­– Uuden oikeuskanslerin päätös siirtää vastuullisten virkansa hoitoa pitkäksi tulevaisuuteen ja jatkaa poliittisen hallituksen poliittisten asioiden valmistelijana on virkatoimi.

Södermanin mukaan näin asia voidaan arvioida vaikkapa Oikeuskanslerin kertomuksen yhteydessä tai saattamalla se erikseen PL:n 117 § nojalla valiokunnan tutkittavaksi.

Sipilä torjui Vapaavuoren syytökset Ylellä: ”Uudistus tehdään, että jokainen suomalainen pysyisi palveluiden piirissä”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Pääministeri Juha Sipilä Ylen Ykkösaamun toimittaja Jari Korkin haastattelussa Helsingissä tänään.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) torjui Jan Vapaavuoren (kok.) syytökset hallituksen maakuntauudistuksen toteutuksesta.

Vapaavuori lyttäsi hallituksen maakuntauudistuksen HS:n haastattelussa aikaisemmin tänään. Hänen mukaan valtion tiukkaan ohjaukseen ja rahoitukseen tukeutuvat uudet maakunnat ovat kohtalokas askel menneisyyteen.

Vapaavuori on ensimmäinen merkittävä kokoomusvaikuttaja, joka arvosteleli oman puolueensa hallitustoimintaa julkisesti.

Sipilä vastasi Ylen Ykkösaamussa Vapaavuoren syytöksiin. Sipilän mukaan uudistuksessa on kyse suomalaisten tasa-arvon parantamisesta.

– Jos se jätettäisiin tekemättä, niin kyllähän hyvätuloiset pärjää. Tämä uudistus tehdään siksi, että jokainen suomalainen pysyisi näiden palveluiden piirissä, Sipilä sanoi.

Sipilä myös totesi Vapaavuoren itse olleen hallituksessa, joka jätti uudistukset toteuttamatta.

– Hän istui edellisessä hallituksessa, jossa kaikki uudistukset jäivät käytännössä tekemättä ja taloutta korjattiin nostamalla veroja, Sipilä totesi.

Jan Vapaavuori oli Kataisen ja Stubbin hallituksen elinkeinoministeri vuosina 2012–2015. Vanhasen ja Kiviniemen hallituksissa Vapaavuori toimi asuntoministerinä.

Palestiinalaisvangit lopettivat syömälakkonsa israelilaisvankiloissa

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO
Palestiinalaisnainen kävelee Israelin siirtokuntaa ympäröivän muurin ohi Betlehemissä toukokuussa.

Israelilaisvankiloiden palestiinalaisvangit ovat lopettaneet huhtikuun puolivälissä aloittamansa syömälakon, palestiinalaiset ja israelilaiset lähteet kertovat.

Sadat nälkälakossa olleet palestiinalaisvangit vaativat lakollaan olojensa parantamista. Osa lakossa olleista vangeista ehti heikentyä huonoon kuntoon viikkoja kestäneen lakon aikana.

Lakon lopettamisesta päästiin sopuun, kun israelilaisviranomaiset myöntyivät lisäämään vankien perheenjäsenten vierailukertoja vankilassa kahteen kertaan kuussa aiemman yhden kerran sijasta. Sopu syntyi juuri ennen muslimien pyhän paastokuukauden ramadanin alkua.

Länsirannalla järjestettiin lakkoilevien vankien tueksi useita mielenosoituksia, jotka yltyivät verisiksi yhteenotoiksi Israelin turvallisuusjoukkojen kanssa.

Sipilä Ylellä: Alkoholilain muutokseen saatava ratkaisu ensi viikolla

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Alkoholilain muutosta käsittelevän hallituksen neuvotteluryhmän pitää löytää ratkaisu asiassa ensi viikolla, sanoi pääministeri Juha Sipilä (kesk.) Ylen Ykkösaamussa.

Sipilä ei suoraan vastannut kysymykseen, voitaisiinko kiistelyä herättänyt alkoholilakiehdotus vetää kokonaan pois. Sipilän mukaan ehdotuksessa on sekä ongelmia että hyviä asioita.

Hallituspuolue keskustan sisällä on ollut vastustusta ehdotukselle, jonka mukaan ruokakaupoissa myytävän alkoholin prosenttirajoja nostettaisiin 4,7 prosentista 5,5 prosenttiin. Samalla sallittaisiin niin sanottujen limuviinojen myynti ruokakaupoissa.