x

Miljoonadiili lähellä, Yle palaamassa STT:n asiakkaaksi – Atte Jääskeläinen Demokraatille: ”Muista järjestelyistä ei ole tosimielessä keskusteltu”

Kuva: Lehtikuva

Yleisradio on jo vuoden vaihteessa liittynyt Lehtikuvan asiakkaaksi. STT osti Lehtikuvan 2010. Ylen vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen toteaa Demokraatille, että Lehtikuvan kuvapalvelun ja Ylen välinen sopimus on arvoltaan merkittävä.

– Se on yli 200 000 euroa.

Ylen hallintoneuvoston varapuheenjohtajan Arto Satosen (kok.) parlamentaarinen Yle-työryhmä vaati viime kesän mietinnössään, että Yle aloittaisi neuvottelut tavoitteenaan STT:n asiakkuus ”tai muu järjestely, jolla turvataan monimuotoisen median säilymisen kannalta tärkeä kansallinen perusuutispalvelu Suomessa”.

Myös näissä neuvotteluissa on edetty siten, että toinen vaihtoehto eli ”muu järjestely” ei ole ollut vakavasti esillä. Tällä hetkellä siis keskustellaan vain siitä, että Yle olisi palaamassa STT:n asiakkaaksi – reilun 10 vuoden tauon jälkeen.

Asian vaihetta esiteltiin jo viime joulukuussa Ylen hallitukselle. Hallitus kannusti Ylen johdon jatkamaan neuvotteluja asiassa.

– Vakavassa mielessä neuvottelemme ja pyrkimys on löytää ratkaisu, jossa edellytyksemme STT:n asiakkuudelle olisivat olemassa. Muista järjestelyistä ei ole tosimielessä keskusteltu. Helmikuun loppuun mennessä on selvillä, onko asiakkuudelle edellytyksiä, Atte Jääskeläinen sanoo.

Hänen mukaansa ainakaan käytettävissä olevan ajan aikana yksityisellä medialla eikä myöskään STT:llä ole ollut halua keskustella esimerkiksi järjestelystä, jossa olisi synnytetty Suomeen jokin uusi tapa toteuttaa yhteistyössä perusuutispalvelua. Tähän olisi voinut kuulua esimerkiksi järjestely, jossa Ylen uutiset olisivat olleet tavalla tai toisella kaupallisen median käytettävissä.

Ylen omaa uutiskonetta ei olla ku0ppaamassa.

Jos Ylen STT-asiakkuus toteutuu, puhutaan noin miljoonan euron diilistä vuosittain. Summa on laskettavissa STT:n hinnastoista ja Atte Jääskeläinen vahvistaa hintahaarukan oikeaksi. Niin paljon Yle siis STT:lle sekä suomen- ja ruotsinkielisestä asiakkuudestaan maksaisi.

– Puhutaan siitä jakolaskusta, suhdeluvusta, kiikkulaudasta, jossa toisella puolellla on palvelun arvo ja toisella hinta. Meidän pitää löytää arvo, jossa maksetulle hinnalle löytyy vastinetta, joko niin että palvelulla on uutta arvoa Ylen yleisölle tai että se mahdollistaa meille vastaavan suuret säästöt. Puhutaan esimerkiksi siitä, voiko STT kehittää palveluaan siten, että se vastaisi paremmin meidän tarpeita, Atte Jääskeläinen valottaa.

Ylen omaa uutiskonetta ei olla kuoppaamassa STT:n asiakkuuden myötä.

– Se työ, jota olemme tehneet 10 vuoden aikana oman uutispäivystyksen hyväksi on ollut äärimmäisen arvokasta. Meillä on paljon kykyä, jota STT:llä ei ole lainkaan. Ei ole mitään järkeä lähteä sitä purkamaan.

STT on pitkälti tekstiuutispalvelu. Jääskeläinen muistuttaa, että Yle tekee hyvin monenlaista sisältöä.

– Meillä puhutaan audion ja videon yhdistelmistä ja erilaisista uudentyyppisistä muodoista, joita internet-aikakaudella tunnetaan. Tämä on meidän strategista osaamistamme ja sitä kehitetään edelleen.

– Kun sisältö on Ylen itse tuottamaa, meillä on oikeus jakaa sitä kaikissa Ylen palveluissa ilman lisämaksua. Se on meille tärkeää. Meidän sisältöjen käyttö ei ole rajoittunut siihen, mitä uutistoimisto sallii.

Sekään ei ole Jääskeläisen mukaan realistista, että STT vastaisi jatkossa Ylen tekstiuutisista. Jääskeläinen muistuttaa, että STT:hen verrattuna Ylen tekstiuutistuotanto on noin kaksinkertaista.

”Olisi laitonta antaa tukimielessä rahaa.”

Atte Jääskeläinen painottaa useaan otteeseen, että STT:n palvelun arvon pitää vastata hintaa. Muutoin kyseessä olisi laiton valtiontuki.

– Vaikka poliittinen tahtotila on selvä ja Satosen ryhmän viesti kirkas, meidän pitää löytää malli, jossa palvelun arvo ja hinta kohtaavat. Olisi meille laitonta antaa tukimielessä rahaa, tämän takia myös STT:ltä tarvitaan palvelun kehittämistä.

Jääskeläinen ei halua lähteä avaamaan, millaisia toiveita tai ehtoja Ylellä on STT:n palvelun kehittämiseksi.

– Kyse on siitä, miten hyvin palvelusisältö palvelee Yleisradion yleisön tarpeita.

– Olemme lähteneet siitä, että tietyt asiat pitää olla määritelty STT:n palvelussa. Sitten on kysymys siitä, voiko STT tuottaa tiettyjä erityispalveluita, jotka voisivat mahdollistaa toimintamme järkeistämistä. Perusolemukseltaan kyse on palvelun tarkasta kuvauksesta ja siitä, että STT ymmärtää nyky-Ylen tarpeet.

Kysymystä, voisiko tällainen erikoispalvelu olla esimerkiksi STT:n radiouutisten paluu, Jääskeläinen vertaa pilkkivieheen heittämiseen.

– Meidän ajatukset ovat nyt jotain ihan muuta.

Suurin osa työntekijöistä tarvitaan jatkossakin.

Ylen STT-asiakkuus aiheuttaa luonnollisesti levottomuutta Yleisradion uutistoimituksessa. Atte Jääskeläisen viesti tähän on se, että suurin osa työntekijöistä tarvitaan jatkossakin.

– Meillä on Ylessä paljon paljon suurempia kysymyksiä henkilökunnan kannalta kuin STT-päätös. Meillä on näinä päivinä päättymässä tuotannon yt-neuvottelut. Niissä haettiin 145 henkilötyövuoden vähennystä. Se on aivan toisen luokan kysymys. Sen lisäksi Satosen ryhmän velvoittamana meidän on supistettava ohjelmatuotantoa ja siirryttävä yhä enemmän ostamiseen ulkopuolelta. Nämä ovat mittaluokaltaan aivan toisen luokan kysymyksiä. Yle on todella suurten muutosten edessä, mutta tämä STT-asia ei ole suurimpia.

Voiko Jääskeläinen luvata, ettei uutistoimintaan kohdistu vähennyksiä. Tähän hän vastaa, että hänen oma suhtautumisensa yt-neuvotteluihin on ollut se, että ne otetaan sanan alkuperäisessä merkityksessä (eli yhteistoiminta).

– Se ei tarkoita, että irtisanottaisiin vaan aloitetaan prosessi, jossa henkilökunnan kanssa yhdessä suunnitellaan muutoksia. En halua tällaista (yt-)korttia ruveta tässä yhteydessä väläyttelemään. Meillä on suuri talo, paljon määräaikaisia ja hyvä kyky muuttaa toimintaa, jos asiaan on voitu varautua, Jääskeläinen toteaa.

Kiinnostava kysymys on myös se, voisiko STT saada muitakin uusia asiakkaita, jos Yle isona asiakkaana tekee paluun.

– En pysty sanoman mitään siitä, miten muut palikat tähän liittyvät, emme ole STT:n hallinnossa mukana, takavuosina STT:n päätoimittajana työskennellyt Jääskeläinen toteaa.

– Toimialatuntemuksen perusteella voi arvata, ettei STT:llä ole kovin helppoa yllläpitää vanhoja asiakkuuksiaan. Jo vuosia on ollut trendinä, että STT:n vanhat asiakkaat vetäytyvät asiakkuudesta. Median muutos vähentää reaaliaikaisen tekstiuutisoinnin arvoa. Samoin Yle ja moni kaupallinen talousvaikeuksissa oleva kaupallinen media varmaan pohtii hinnan ja arvon välistä suhdetta, Jääskeläinen sanoo ikään kuin neuvotteluvaihe päällä.

Professori Jaakko Hämeen-Anttilan varoitus: ”Kuluisi aika paljon rahaa Putinin varalta”

Kuva: Jari Soini

Professori Jaakko Hämeen-Anttila ei liputa sähköisen äänestämisen puolesta.

”Mitä sillä voitetaan? Nopeutta tulosten laskemiseen? Jo nykyisessä vaalijärjestelmässä lähes lopulliset tulokset tiedetään pari tuntia vaalihuoneistojen sulkeutumisen jälkeen. Säästöjä? Ihmisten työaikaa toki säästyisi, mutta aika paljon rahaa kuluisi järjestelmien kehittämiseen, kokeiluihin ja jatkuviin ohjelmistomuutoksiin hakkeroijien ja Putinin varalta.”

Hämeen-Anttila kirjoittaa Helsingin Sanomissa.

”Olisi toki hyvä saada äänestysprosentti nousemaan, mutta en ole aivan varma, ovatko ne, jotka nyt eivät vaivaudu parinsadan metrin päähän äänestämään välttämättä niitä, joitten äänen haluaisi kuuluvan eniten.”

Professorin mukaan harva äänestäjä asuu sellaisellakaan syrjäseudulla, jossa ”joutuu lykkimään potkukelkkaansa kilometrien päähän päästäkseen äänestämään”.

Hämeen-Anttila ottaa esille myös yllättävän näkökulman.

”Jos vaalit joskus jalkautetaan ihmisten koteihin sähköisellä äänestämisellä, monissa kodeissa nousee riitoja siitä, miksi perheen aikuiset lapset tai se hiljaisempi puoliso haluaa äänestää salassa. Mitä salailemista heillä on? ”Meillä on, [voimasana], aina äänestetty kokoomusta/keskustaa/sosiaalidemokraatteja/..!””

Professorin mukaan harvakin perhe, jossa dominoiva perheenjäsen käyttää muiden äänioikeutta, on jo liikaa.

”Nyt se hiljainen puoliso tai aikuinen lapsi voi vaivihkaa vaalikopissa piirtää aivan itse haluamansa numeron paperilappuun eikä kukaan saa olla kurkkimassa hänen olkansa yli.”

Keskustelua aiheesta

Juha Sipilälle uusi puolustaja: Anneli Jäätteenmäki – ”Kritiikki passiivisuudesta tuntuu perustuva tahattomaan tai tahalliseen väärinymmärtämiseen”

Kuva: Lehtikuva

Entinen pääministeri, keskustan europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki asettuu puolustamaan pääministeri Juha Sipilää (kesk.) ja tämän johtamaa porvarihallitusta, jota on syytetty EU-linjausten epäselvyydestä.

Jäätteenmäki kirjoittaa asiasta blogissaan.

”Viime viikolla oppositio kritisoi demareiden johdolla hallituksen ja erityisesti pääministeri Sipilän keskitietä korostavia EU-näkemyksiä passiivisiksi ja näköalattomiksi. Vaadittiin selkeämpää ulostuloa EU-yhteistyön syventämisen puolesta.”

Jäätteenmäki pitää hyvänä, että oppositio kirittää hallitusta Suomen EU-politiikan linjanvedoissa. Selkeä ja jäsennelty vaihtoehtoinen visio jäi kuitenkin ex-pääministerin mielestä uupumaan.

”Jäin miettimään, mikä hallituksen ja opposition ero EU-linjassa loppujen lopuksi on. Pintaa raaputtamalla tuntuu, että linjaerot ovat hiusten halkomista ja kritiikki ohuella pohjalla.”

Jäätteenmäen mukaan hallituksen ajama keskitien EU-linja on aktiivinen lähestymistapa ennen kaikkea olemassa olevan EU-lainsäädännön täytäntöönpanoon ja sovittujen sääntöjen noudattamiseen.

”Suomi pyrkii pysymään EU:n politiikan ytimissä kaikilla osa-alueilla, mutta EU:n jatkuva instituutioiden ja toimivallan muuttaminen ei voi olla itseisarvo.”

Jäätteenmäki kirjoittaa, että oppositiopuolueiden kritiikki hallituksen passiivisuudesta EU-politiikan suhteen tuntuu perustuvan tahattomaan tai tahalliseen väärinymmärtämiseen.

”Onko ainoastaan institutionaalisten muutosten vaatiminen aktiivisuutta? Onko aktiivisuus ainoastaan liittovaltioon tähtäävän kehityksen edistämistä? Mielestäni ei.”

Sanna Marin kommentoi Tampereen pormestarikysymystä: ”Tilaisuuksia ilmoittautua ehdokkaaksi on ollut useita”

SDP:n tamperelainen kansanedustaja ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Sanna Marin kommentoi Tampereen pormestarikysymystä omilla verkkosivuillaan maanantaina.

Marin kirjoittaa, että Tampereen sosialidemokraattinen kunnallisjärjestö on linjannut, että SDP käy kuntavaalit kuntavaaleina.

”Emme aseta pormestariehdokasta ennen vaaleja, emmekä käy kampanjaa yksilöt vaan asiat edellä.”

Marin kertoo, että myös hänen kiinnostustaan pormestarin tehtävään on kysytty.

”Tilaisuuksia ilmoittautua ehdokkaaksi on ollut useita. Katson kuitenkin näin, että kun yhdessä on jotain sovittu, niin se linja pidetään. En siis aio ilmoittautua pormestariehdokkaaksi ennen vaaleja.”

Marin on ehdolla kaupunginvaltuustoon.

”Olen motivoitunut toimimaan kotikaupunkini hyväksi tulevaisuudessakin. Minulle on tärkeää, että Tampere kasvaa taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla.”

Demokraatti kertoi aiemmin tänään, että SAK:n entinen puheenjohtaja, kuntavaaliehdokas Lauri Lyly on kiinnostunut Tampereen seuraavaksi pormestariksi, jos kunnallisjärjestö sellaista esittää.

Lyly kertoi Facebookissa viime viikolla olevansa valmis haasteeseen, jos vaalitulos, oma kunnallisjärjestö ja Tampereen kaupunginvaltuusto antavat siihen mahdollisuuden.

– Paikkoja ei jaeta ennen vaaleja. Mutta olen käytettävissä vaalituloksen perusteella kaikkiin tehtäviin, mihin kunnallisjärjestö minua esittää, Lyly täsmensi maanantaina Demokraatille.

Myös sosialidemokraattisen valtuustoryhmän puheenjohtaja, apulaispormestari Pekka Salmi tavoittelee Tampereen pormestarin tehtävää, mikäli SDP nousee Tampereen suurimmaksi puolueeksi.

– Olen pitkään harkinnut asiaa. Pormestarin tehtävä kiinnostaa minua erittäin paljon. Se olisi luonteva jatko nykyiselle apulaispormestarin tehtävälle. Tiedän, mitä tehtävässä menestyminen vaatii. Laajan kokemukseni ansiosta minulla on edellytykset hoitaa tehtävä kunnialla, Salmi perusteli viime viikolla.

SDP:n pormestariehdokkaan valitsee kunnallisjärjestön edustajisto. Se on siis jo aikaisemmin linjannut, ettei SDP aseta pormestariehdokasta ennen vaaleja.

HS: Hallitus on pistämässä Tekesin ja Finpron hynttyyt yhteen

Hallitus aikoo yhdistää teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesin ja kansainvälistämispalveluja tarjoavan Finpron, Helsingin Sanomat kertoo.

Lehden tietojen mukaan hallitus kertoisi asiasta julkisuuteen huomenna. Hallitus on ollut tänään koolla strategiaistunnossa.

HS:n mukaan yksikön nimeksi tulisi Business Finland. Lainsäädännön ja Tekesin jakaman yritystukirahan vuoksi uusi toimija olisi lehden mukaan osakeyhtiön ja viraston yhdistelmä.

AVAINSANAT

Kop kop, kuntavaalit lähestyvät – SDP:n loppukiri käynnistyi ovelta ovelle koputtelulla

Kuva: kuvat kari hulkko
Lea Davitsainen kertoi Antti Rinteelle ja Anette Karlssonille, että sote-palveluiden tulevaisuus huolestuttaa.

SDP on koputellut ansiokkaasti ihmisten oville eri vaalien alla Ruotsin opin mukaisesti. Kevään kuntavaalit eivät ole poikkeus. Puolueen johto, muun muassa puheenjohtaja Antti Rinne, puoluesihteeri Antton Rönnholm, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman ja SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta ja muut ehdokkaat eri puolilta Uuttamaata ja Helsinkiä valloittivat maanantaina Porvoon Kevätkummun alueen. Asiana oli luonnollisesti muistuttaa äänestämisen tärkeydestä.

Porvoo valikoitui ”iskun” paikaksi kaupungin kaksikielisyyden takia. Kevätkumpu taas on ollut Porvoon toiseksi paras äänialue demareille.
Ennen jalkautumista Rinne muistutti tärkeästä asiasta:

– Vaikka oven avaaja ei suhtautuisikaan positiivisesti, kohtelias käytös on muistettava.

Viime eduskuntavaalien alla Rinne koputteli yli 200 ihmisen ovelle ja hyvin pieni osa ei käynnistä kiitellyt. Hän toivoo, että demariehdokkaat kaikkialla Suomessa ottavat kunnon loppukirin nyt, kun ennakkoäänestyskin alkaa keskiviikkona. Ja kirin pitää riittää vaalipäivään asti.

– Toivon, että ehdokkaat ja heidän tukijoukkonsa kulkevat ihmisten keskuudessa muistuttamassa, että nyt pitää äänestää. Kyse ei ole vain kuntavaaleista vaan koko Suomen suunnasta. Mitä enemmän demarit saavat ääniä näissä vaaleissa, sitä vahvempia olemme myös eduskunnassa, Rinne korosti ja huomautti, että ovelta ovelle -kampanjointi on mitä oivallisin tapa viedä viestiä.

Kyllä ihmiset heräävät vielä tähän.

Hän kannustaa äänestämään ennakkoon, mutta toivoo, että ihmiset käyvät sankoin joukoin äänestämässä myös varsinaisena vaalipäivänä 9. huhtikuuta – olkoon keli sitten millainen tahansa.

Äänestysaktiivisuudesta on ilmassa monenlaisia ennakkoarviointeja. Viime kuntavaaleissa se oli reilut 58 prosenttia. Rinne on optimisti:

– Olen veikannut, että aktiivisuus nousee yli 60 prosenttiin, 61 pintaan. Kyllä ihmiset heräävät vielä tähän.

Davitsaisen pariskunta Lea ja Veikko Porvoon Viikinkitiellä aikoo ainakin käyttää äänioikeuttaan. Rinne ja Uudenmaan demarinaisten puheenjohtaja Anette Karlsson kysyivät avioparin ovella, mitä on päällimmäisenä mielessä kuntavaalien lähestyessä.

Ei niin kovin yllätyksellisesti pariskuntaa askarruttaa, miten kauas sosiaali- ja terveyspalvelut karkaavat. Davitsaisilla on kesäpaikka Sulkavalla ja siellä jos jotain kolhuja sattuu, pitää mennä Savonlinnaan saakka.

Kysymykseen, onko SDP yksi vaihtoehto äänestää, Lea Davitsainen vastaa: ”Ei oikeastaan.” Rinne ja Karlsson ihmettelevät, miksi ei. Rouva kysäisee, mikä puolue oli aikoinaan työväenpuolue, miksi se on muuttunut nykyisin? Rinne vakuuttaa, että sosialidemokraattinen puolue on se vanha kunnon työväenpuolue edelleenkin.

– No sittenhän isä on aikoinaan kuulunut siihen. Ihan pienenä likkana olin puolueen vaalijutuissa jo mukana, Lea-rouva naurahtaa – ja ehkä SDP muuttuukin jo vaihtoehdoksi…

Antti Rinne, Anette Karlsson ja Aatos Rantanen löysivät yhteisen sävelen: eläkeläisten arki kaipaa helpotusta.

Aatos Rantasen kampanjaväki tavoittaa kerrostalon rapusta. Hän toivoo, että eläkeläisten asioihin tulee parannusta – hän itse kertoo olevansa pienipalkkainen eläkkeensaaja. Rantanen ilahtuu kuullessaan, että SDP esittää ohjelmaa eläkeläisköyhyyden nujertamiseksi.

– Hyvä, jos se menisi läpi, hän tuumaa.

Rantasella on omassa tiedossa, mitä puoluetta aikoo äänestää, mutta se pysyy salaisuutena.

Mikko Mäntylä, Markus Myllyniemi ja Ann-Marie Amy Julin valmistautuivat maanantaina kohtaamaan äänestäjiä heidän omissa kodeissaan.

Tuoreen tutkimuksen mukaan SDP:n jäsenet ovat puoluekartalla vanhimpia. Mutta kyllä nuoriakin riittää – ja ehdokkaiksi saakka.

20-vuotias Mikko Mäntylä Espoosta ja 21-vuotias Markus Myllyniemi Kirkkonummelta kävivät Porvoossa rimpauttelemassa ovikelloja. Ikänsä Kirkkonummen Veikkolassa asunut Myllyniemi koki, että hän on sen verran velkaa kotikunnalleen, että haluaa vaikuttaa erityisesti nuorten asioihin.

– Kun kunnallispoliitikkojen keski-ikä on 60:n ”paremmalla puolella”, nuorten arki unohtuu helposti.

Sijaisopettajanakin työskennellyt Myllyniemi on huomannut, että esimerkiksi digitalisaatio ei aina päädy koululuokkiin toivotulla tavalla. Uutta näkemystä siis tarvitaan.

Mäntylä havahtui opiskellessaan vuoden Britanniassa Cambridgen yliopistolla. Todellisuus näyttäytyi rajuna: kadulla törmäsi niin kodittomiin kuin hienoista perheistä tulleisiin frakkipukuisiin opiskelijoihin.

– Toisilla tulee aina olemaan asiat hyvin, toisilla ei koskaan. Se herätti. Minä haluan puolustaa pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaa ja kuntavaalit ovat nyt ensimmäinen askel, hän perustelee.

Nuorten alhaisesta kiinnostuksesta vaikuttaa ollaan syystä huolissaan. Nuoret miehet pohtivat, että syynä on pääasiassa päätöksenteon irrallisuus nuorten elämästä. He eivät välttämättä ymmärrä sitä, miten politiikalla vaikutetaan jokaisen arkeen.

– Esimerkiksi se mieluisa skeittiparkki on tehty kunnan rahoilla. Sitä eivät kaikki tajua.

Porvoolainen lehtori Anne-Marie Amy Julin, ehdokas hänkin, pitäisi hyvänä, että miten vaikutetaan tuotaisiin esille selkeästi jo peruskoulussa varhaisessa vaiheessa – ei vain valinnaisena aineena yläasteella.

Myllyniemi ja Mäntylä ovat ehdottomasti samaa mieltä.