Turva – Hymy

Miljoonadiili lähellä, Yle palaamassa STT:n asiakkaaksi – Atte Jääskeläinen Demokraatille: ”Muista järjestelyistä ei ole tosimielessä keskusteltu”

Kuva: Lehtikuva

Yleisradio on jo vuoden vaihteessa liittynyt Lehtikuvan asiakkaaksi. STT osti Lehtikuvan 2010. Ylen vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen toteaa Demokraatille, että Lehtikuvan kuvapalvelun ja Ylen välinen sopimus on arvoltaan merkittävä.

– Se on yli 200 000 euroa.

Ylen hallintoneuvoston varapuheenjohtajan Arto Satosen (kok.) parlamentaarinen Yle-työryhmä vaati viime kesän mietinnössään, että Yle aloittaisi neuvottelut tavoitteenaan STT:n asiakkuus ”tai muu järjestely, jolla turvataan monimuotoisen median säilymisen kannalta tärkeä kansallinen perusuutispalvelu Suomessa”.

Myös näissä neuvotteluissa on edetty siten, että toinen vaihtoehto eli ”muu järjestely” ei ole ollut vakavasti esillä. Tällä hetkellä siis keskustellaan vain siitä, että Yle olisi palaamassa STT:n asiakkaaksi – reilun 10 vuoden tauon jälkeen.

Asian vaihetta esiteltiin jo viime joulukuussa Ylen hallitukselle. Hallitus kannusti Ylen johdon jatkamaan neuvotteluja asiassa.

– Vakavassa mielessä neuvottelemme ja pyrkimys on löytää ratkaisu, jossa edellytyksemme STT:n asiakkuudelle olisivat olemassa. Muista järjestelyistä ei ole tosimielessä keskusteltu. Helmikuun loppuun mennessä on selvillä, onko asiakkuudelle edellytyksiä, Atte Jääskeläinen sanoo.

Hänen mukaansa ainakaan käytettävissä olevan ajan aikana yksityisellä medialla eikä myöskään STT:llä ole ollut halua keskustella esimerkiksi järjestelystä, jossa olisi synnytetty Suomeen jokin uusi tapa toteuttaa yhteistyössä perusuutispalvelua. Tähän olisi voinut kuulua esimerkiksi järjestely, jossa Ylen uutiset olisivat olleet tavalla tai toisella kaupallisen median käytettävissä.

Ylen omaa uutiskonetta ei olla ku0ppaamassa.

Jos Ylen STT-asiakkuus toteutuu, puhutaan noin miljoonan euron diilistä vuosittain. Summa on laskettavissa STT:n hinnastoista ja Atte Jääskeläinen vahvistaa hintahaarukan oikeaksi. Niin paljon Yle siis STT:lle sekä suomen- ja ruotsinkielisestä asiakkuudestaan maksaisi.

– Puhutaan siitä jakolaskusta, suhdeluvusta, kiikkulaudasta, jossa toisella puolellla on palvelun arvo ja toisella hinta. Meidän pitää löytää arvo, jossa maksetulle hinnalle löytyy vastinetta, joko niin että palvelulla on uutta arvoa Ylen yleisölle tai että se mahdollistaa meille vastaavan suuret säästöt. Puhutaan esimerkiksi siitä, voiko STT kehittää palveluaan siten, että se vastaisi paremmin meidän tarpeita, Atte Jääskeläinen valottaa.

Ylen omaa uutiskonetta ei olla kuoppaamassa STT:n asiakkuuden myötä.

– Se työ, jota olemme tehneet 10 vuoden aikana oman uutispäivystyksen hyväksi on ollut äärimmäisen arvokasta. Meillä on paljon kykyä, jota STT:llä ei ole lainkaan. Ei ole mitään järkeä lähteä sitä purkamaan.

STT on pitkälti tekstiuutispalvelu. Jääskeläinen muistuttaa, että Yle tekee hyvin monenlaista sisältöä.

– Meillä puhutaan audion ja videon yhdistelmistä ja erilaisista uudentyyppisistä muodoista, joita internet-aikakaudella tunnetaan. Tämä on meidän strategista osaamistamme ja sitä kehitetään edelleen.

– Kun sisältö on Ylen itse tuottamaa, meillä on oikeus jakaa sitä kaikissa Ylen palveluissa ilman lisämaksua. Se on meille tärkeää. Meidän sisältöjen käyttö ei ole rajoittunut siihen, mitä uutistoimisto sallii.

Sekään ei ole Jääskeläisen mukaan realistista, että STT vastaisi jatkossa Ylen tekstiuutisista. Jääskeläinen muistuttaa, että STT:hen verrattuna Ylen tekstiuutistuotanto on noin kaksinkertaista.

”Olisi laitonta antaa tukimielessä rahaa.”

Atte Jääskeläinen painottaa useaan otteeseen, että STT:n palvelun arvon pitää vastata hintaa. Muutoin kyseessä olisi laiton valtiontuki.

– Vaikka poliittinen tahtotila on selvä ja Satosen ryhmän viesti kirkas, meidän pitää löytää malli, jossa palvelun arvo ja hinta kohtaavat. Olisi meille laitonta antaa tukimielessä rahaa, tämän takia myös STT:ltä tarvitaan palvelun kehittämistä.

Jääskeläinen ei halua lähteä avaamaan, millaisia toiveita tai ehtoja Ylellä on STT:n palvelun kehittämiseksi.

– Kyse on siitä, miten hyvin palvelusisältö palvelee Yleisradion yleisön tarpeita.

– Olemme lähteneet siitä, että tietyt asiat pitää olla määritelty STT:n palvelussa. Sitten on kysymys siitä, voiko STT tuottaa tiettyjä erityispalveluita, jotka voisivat mahdollistaa toimintamme järkeistämistä. Perusolemukseltaan kyse on palvelun tarkasta kuvauksesta ja siitä, että STT ymmärtää nyky-Ylen tarpeet.

Kysymystä, voisiko tällainen erikoispalvelu olla esimerkiksi STT:n radiouutisten paluu, Jääskeläinen vertaa pilkkivieheen heittämiseen.

– Meidän ajatukset ovat nyt jotain ihan muuta.

Suurin osa työntekijöistä tarvitaan jatkossakin.

Ylen STT-asiakkuus aiheuttaa luonnollisesti levottomuutta Yleisradion uutistoimituksessa. Atte Jääskeläisen viesti tähän on se, että suurin osa työntekijöistä tarvitaan jatkossakin.

– Meillä on Ylessä paljon paljon suurempia kysymyksiä henkilökunnan kannalta kuin STT-päätös. Meillä on näinä päivinä päättymässä tuotannon yt-neuvottelut. Niissä haettiin 145 henkilötyövuoden vähennystä. Se on aivan toisen luokan kysymys. Sen lisäksi Satosen ryhmän velvoittamana meidän on supistettava ohjelmatuotantoa ja siirryttävä yhä enemmän ostamiseen ulkopuolelta. Nämä ovat mittaluokaltaan aivan toisen luokan kysymyksiä. Yle on todella suurten muutosten edessä, mutta tämä STT-asia ei ole suurimpia.

Voiko Jääskeläinen luvata, ettei uutistoimintaan kohdistu vähennyksiä. Tähän hän vastaa, että hänen oma suhtautumisensa yt-neuvotteluihin on ollut se, että ne otetaan sanan alkuperäisessä merkityksessä (eli yhteistoiminta).

– Se ei tarkoita, että irtisanottaisiin vaan aloitetaan prosessi, jossa henkilökunnan kanssa yhdessä suunnitellaan muutoksia. En halua tällaista (yt-)korttia ruveta tässä yhteydessä väläyttelemään. Meillä on suuri talo, paljon määräaikaisia ja hyvä kyky muuttaa toimintaa, jos asiaan on voitu varautua, Jääskeläinen toteaa.

Kiinnostava kysymys on myös se, voisiko STT saada muitakin uusia asiakkaita, jos Yle isona asiakkaana tekee paluun.

– En pysty sanoman mitään siitä, miten muut palikat tähän liittyvät, emme ole STT:n hallinnossa mukana, takavuosina STT:n päätoimittajana työskennellyt Jääskeläinen toteaa.

– Toimialatuntemuksen perusteella voi arvata, ettei STT:llä ole kovin helppoa yllläpitää vanhoja asiakkuuksiaan. Jo vuosia on ollut trendinä, että STT:n vanhat asiakkaat vetäytyvät asiakkuudesta. Median muutos vähentää reaaliaikaisen tekstiuutisoinnin arvoa. Samoin Yle ja moni kaupallinen talousvaikeuksissa oleva kaupallinen media varmaan pohtii hinnan ja arvon välistä suhdetta, Jääskeläinen sanoo ikään kuin neuvotteluvaihe päällä.

Ranskan mitta täyttyi Syyrian tilanteen vuoksi

Kuva: Lehtikuva

Ranska on kutsunut YK:n turvallisuusneuvoston koolle Syyriassa kiihtyneiden taistelujen takia. Ranska on huolestunut taistelujen aiheuttamista ”humanitaarisista riskeistä”.

Ranskan ulkoministerin Jean-Yves Le Drianin mukaan huolta aiheuttaa Syyrian tilanteen räikeä huononeminen. Le Drian kommentoi tilannetta sen jälkeen, kun Turkki aloitti eilen maaoperaation kurdijoukkoja vastaan Afrinin alueella Syyrian pohjoisosassa.

Ranskan puolustusministeri puolestaan vaati Turkkia lopettamaan operaation Syyrian kurdeja vastaan. Puolustusministeri Florence Parlyn mukaan Turkin operaatio estää kurdijoukkoja taistelemasta kansainvälisen koalition rinnalla jihadisteja vastaan Syyriassa.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan sanoo toivovansa, että operaatio Pohjois-Syyriassa saadaan suoritetuksi ”lyhyessä ajassa”. Erdogan puhui kannattajilleen Bursan maakunnassa Luoteis-Turkissa.

Turkki on iskenyt kurdien YPG-joukkoja vastaan. Se pitää YPG:tä Kurdistanin työväenpuolueeseen PKK:hon kytköksissä olevana terroristijärjestönä ja haluaa sen joukot pois rajojensa läheisyydestä.

Erdoganin mukaan operaation tavoitteena on karkottaa YPG paitsi Afrinista, myös idempänä sijaitsevasta Manjibista.

Keskustelua aiheesta

Kommentti: Sampo Terhoa ei voi syyttää ainakaan röyhkeyden puutteesta – sille vetää vertoja vain Sinisten vehkeily

Kuva: Lehtikuva

Sinisen tulevaisuuden puheenjohtajan Sampo Terhon viikonloppuna esittämiä näkemyksiä politiikasta, puolueista ja poliitikoista ei voi syyttää ainakaan röyhkeyden puutteesta.

”Suomen politiikassa voit luottaa vain yhteen asiaan: et voi luottaa mihinkään”, julisti Suomen eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri ensin lauantaina.

Terhon mukaan hän ei ihmettele ollenkaan, että politiikka herättää kielteisiä mielikuvia kansalaisissa.

”Voin kokemuksesta sanoa, että kun tavallinen kansalainen lähtee politiikkaan, ensimmäiset vuodet menevät totuuden oivaltamiseen, seuraavat vuodet järkytyksestä toipumiseen. Kaikkein vaikeinta ja samalla tärkeintä on, ettei ryhdy tähän samaan peliin sen opittuaan, vaan haluaa tehdä asioita eri lailla. Se on ainoa toivo muutoksesta.”

Kaikki on politiikassa sallittua ainakin lain rajoissa, Terhon hervottomat puheetkin.

Sunnuntaina Terho jatkoi kaiken moittimista sanomalla, että ”Ihmiset ovat kyllästyneitä puoluepolitikointiin, ja olen siksi varma, että Sinisten kaltaiselle uudella tavalla ajattelevalle puolueelle on kysyntää”.

Jo on aikoihin eletty!

Terho itse kuuluu vehkeilijöihin, jotka päättivät perussuomalaisten puoluekokouksen puoluedemokraattisiin henkilövalintoihin tyytymättöminä juonitella silloista puoluettaan ja sen vastavalittua johtoa vastaan loikkaamalla samoin tein perussuomalaisten eduskuntaryhmästä omaksi Sinisten ryhmäksi ja tavoitella ministeripaikkojen säilyttämistä Sipilän hallituksessa perussuomalaisten kustannuksella.

Jos tämä ei ole sitä, mistä Terho lauantaina ja sunnuntaina arvosteli muita, en tiedä, mikä on.

Kaikki on politiikassa toki sallittua ainakin lain rajoissa, Terhon hervottomat puheetkin. Kansa päättää vaaleissa, mitä mieltä se on Terhosta ja muista sinisistä vallantavoittelijoista.

Keskustelua aiheesta

Siniset keksivät syyn, miksi äänestää heitä: ”Ihmiset ovat kyllästyneitä puoluepolitikointiin”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Sinisen tulevaisuuden puoluehallituksen kokouksessa lauantaina puolueelle hyväksyttiin noin 200 uutta jäsentä, mikä lähes kaksinkertaisti puolueen jäsenmäärän yli viiteen sataan, puolue kertoo tiedotteessaan.

Joulukuussa perustetun puolueen puoluehallitus kokoontui lauantaina ensimmäistä kertaa.

– Ihmiset ovat kyllästyneitä puoluepolitikointiin, ja olen siksi varma, että Sinisten kaltaiselle uudella tavalla ajattelevalle puolueelle on kysyntää, puolueen puheenjohtaja Sampo Terho sanoo.

Sinisten tavoitteena on saada ensi syksyn maakuntavaaleissa edustus kaikkiin maakuntavaltuustoihin. Puoluehallitus nimitti maakuntavaalien vaalipäälliköksi Pekka M. Sinisalon, joka toimii myös Sinisten Uudenmaan piirin puheenjohtajana.

Puoluesihteeri Matti Torvisen mukaan puolueen 13 piiriä ja 40 yhdistystä ovat antaneet runsaasti evästystä puolueen maakuntavaaliohjelmalle. Ohjelman työstäminen jatkuu ja se esitellään maaliskuussa.

– Ohjelmamme tähtää malliin, jossa julkinen sosiaali- ja terveyspalvelu on isäntä ja yksityinen sen renki. Monikansalliset terveysjätit eivät ota Suomea haltuunsa, Torvinen sanoo.

Keskustelua aiheesta

Harkimo tykittää kolumnissaan: ”Ihmetyttää, että tällaisia ihmisiä valitaan niinkin paljon eduskuntaan”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Kansanedustaja on kokoomuksen kansanedustajan Harry ”Hjallis” Harkimon (kok.) mukaan siitä kummallinen ammatti, että se kestää neljä vuotta kerrallaan, mutta jälkeen et voi itse vaikuttaa suoraan siihen, jatkuuko työ.

– Toisekseen mitään pätevyysvaatimuksia ei ole. Riittää, että saa tarpeeksi ääniä vaaleissa, hän kirjoittaa Savon Sanomien kolumnissaan.

– Mutta sisään päästyään kansanedustajalla on todella paljon valtaa – hän voi yhdessä kollegojen kanssa päättää jopa palkastaan, eduistaan ja eläkkeestään. Tätä valtaa on myös käytetty. Seurauksena on tilanteita, jossa alle nelikymppinen ihminen saa 4000 euron ”sopeutumiseläkettä” lopun elämäänsä, Harkimo jatkaa.

Harkimon mukaan se on epäoikeudenmukaista, kun tavallisen kansan eläkkeet ovat koko ajan leikkauspaineiden alla, vaikka taitetut indeksit ja elinaikakertoimet niitä jo leikkaavat.

– Mutta koska poliitikkona voi toimia osaamatta mitään, joka olisi normaalien työmarkkinoiden käytettävissä, on ymmärrettävää, että tällaisista eläkkeistä on aikanaan päätetty. Kaikille ei kuitenkaan riitä palkkiovirkoja julkisen vallan tai sitä lähellä olevien yhteisöjen johtopaikoissa, joissa vastuu on pieni ja edut hyvät, hän jatkaa.

– Hyvä edut ovat taanneet sen, että joillekin pelkästä politikoinnista on voinut tulla pysyvä ammatti. Minua vähän ihmetyttää, että tällaisia ihmisiä valitaan niinkin paljon eduskuntaan. Nytkin on ministerinä täysverinen politikoitsija. Mielestäni eduskuntaan tarvittaisiin enemmän eri alojen edustajia ja asiantuntijoita, Harkimo kirjoittaa.

Keskustelua aiheesta

”Liki täysin kopioitua tekstiä” – SDP:n kansanedustaja ihmeissään ministeri Niinistön ”vastauksesta”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Maarit Feldt-Ranta.

SDP:n kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta ei ole tyytyväinen puolustusministeri Jussi Niinistön (sin.) hänen kirjalliseen kysymykseensä antamaan vastaukseen aseviennistä.

Feldt-Ranta teki hallitukselle joulun alla kirjallisen kysymyksen (koko kysymys jutun lopussa), jossa hän halusi tietää, katsooko hallitus, että Jemenin sisällissotaan osallistunut, ihmisoikeuksia polkeva ja laittomaan asekauppaan sekaantunut Qatar on Suomelle sopiva panssariajoneuvojen ja kranaatinheitinten vientikohde.

Feldt-Ranta kysyi myös, että jos panssariajoneuvoille ja kranaatinheittimille myönnetään vientilupa Qatariin, millä keinoin hallitus aikoo varmistaa, että näitä puolustustarvikkeita ei myöhemmin käytetä humanitaarisen lain vastaisesti tai myydä luvattomasti eteenpäin.

Ainoa kokonaan uusi lause vastauksessa näyttääkin olevan ”Tuotteet ovat palanneet esittelyn jälkeen Suomeen.”

Kysymykseen vastannut ministeri Niinistö sanoo vastauksessaan (koko kysymys ja vastaus jutun alla) muun muassa, että Suomi toimii puolustustarvikkeiden viennissä kansainvälisten sopimusten ja sitoumusten sekä kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti.

”Lain mukaan puolustustarvikkeiden vientiin, siirtoon, kauttakuljetukseen ja välitykseen tarvitaan aina valtioneuvoston tai puolustusministeriön myöntämä lupa. Lähtökohtana on, että lupa myönnetään, jos se on Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjan mukaista eikä vaaranna Suomen turvallisuutta.”

Niinistön mukaan lupaharkinta perustuu tarkkaan tapauskohtaiseen kokonaisharkintaan.

”Tiettyihin Lähi-idän alueelle kohdistuviin vienteihin on viime aikoina suhtauduttu aiempaa pidättyvämmin erityisesti Jemenin ja Syyrian tilanteen johdosta. Myös Suomessa arvioimme tilanteen kehitystä tarkasti. Saudi-Arabia ja sen johtama liittouma toimii Jemenissä sen laillisen hallituksen pyynnöstä. Iskujen kohdistuminen siviileihin on tuomittavaa ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden vastaista.”

Qatarista Niinistö sanoo vastauksessaan, että maahan ei kohdistu kansainvälistä asevientikieltoa ja päätökset esittelykäyttöön myönnetyistä väliaikaisista vientiluvista on tehty kansallisen lainsäädännön sekä Suomen kansainvälisten sitoumusten mukaisesti.

”Tuotteet ovat palanneet esittelyn jälkeen Suomeen.”

Feldt-Ranta huomauttaa sunnuntaina Demokraatille, että Niinistön allekirjoittama ”vastaus” on liki täysin kopioitua tekstiä vasemmistoliiton Hanna Sarkkisen viime kesänä samasta aihepiiristä tekemään kysymykseen annetusta vastauksesta. 

– Ainoa kokonaan uusi lause vastauksessa näyttääkin olevan ”Tuotteet ovat palanneet esittelyn jälkeen Suomeen”. Sitä ei ole kopioitu mistään.

– Vastauksessa ei oteta kantaa siihen, katsooko Suomi Qatarin sopivaksi panssariajoneuvojen ja kranaatinheitinten vientikohteeksi (varsinkin ottaen huomioon, että jotkin muut EU-maat ovat katsoneet sen sopimattomaksi). Vastauksessa ei myöskään mainita toimia laittoman jälleenviennin tai humanitaarisen lain vastaisen käytön estämiseksi.

Olisiko oikea vastaus sitten ollut ”Suomi ei aio viennin jälkeen seurata sitä, mitä viedyillä tuotteilla tehdään”?

SDP:n kansanedustaja huomauttaa, kuinka vastauksessa kerrotaan lisäksi, että ”Arvio tehdään myös mahdollisesta epätoivotusta jälleenvientiriskistä”.

– Tämä kertoo hyvin vähän, sillä tässä ei kerrota, että pidättäydytäänkö viennistä, jos epätoivotun jälleenviennin riski katsotaan korkeaksi ja mitkä seikat tähän arvioon vaikuttavat. Mahdollinen toimi väärinkäytösten ehkäisemiseksi olisi esimerkiksi, että Suomi kävisi jälkikäteen tarkastamassa, missä käytössä viedyt tuotteet ovat – tällainenhan olisi mahdollista ja tätä joskus jotkut valtiot ovat tehneet.

– Olisiko se Qatarin tapauksessa tarpeellinen tai riittävä, on kysymys erikseen. Tällaisesta ei ole mainintaa. Olisiko oikea vastaus sitten ollut ”Suomi ei aio viennin jälkeen seurata sitä, mitä viedyillä tuotteilla tehdään”? Tällaistakaan ei kerrottu.

Feldt-Rannan mielestä kysymyksiin ei ole vastattu oikeastaan ollenkaan.

– Siinä vaiheessa, kun asevientiluvat on myönnetty, on usein tunnuttu katsovan, että lupia ei pidä peruuttaa, kun sopimukset on jo tehty. Tilanteen voi katsoa olevan ristiriitainen, jos puolustusministeri ei suostu tarjoamaan etukäteen mitään tietoja asevientilupaprosesseista, jotta luvista voitaisiin käydä poliittista keskustelua ennen niiden myöntämistä.

(juttu jatkuu kuvan alla)

Jussi Niinistö.

 

Vastaus kirjalliseen kysymykseen valmisteilla olevasta aseviennistä Qatariin

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Maarit Feldt-Rannan/sdp näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 584/2017 vp:

Suomi on kaikessa hiljaisuudessa vakiinnuttamassa linjan, jossa puolustustarvikkeita viedään kyseenalaisiin maihin, jotka voivat käyttää niitä humanitäärisen lain vastaisesti. Aiemmin on ollut selvää, ettei teollisia intressejä voi asettaa humanitääristen arvojen edelle.

Olen yrittänyt selvittää, mikä hallituksen toimintalogiikka on, mutta hallitus ei halua vastata asiaa koskeviin kysymyksiin, vaan väistelee.

Tein hallitukselle kirjallisen kysymyksen, joka kuuluu seuraavasti:  Katsooko hallitus, että Jemenin sisällissotaan osallistunut, ihmisoikeuksia polkeva ja laittomaan asekauppaan sekaantunut Qatar on Suomelle sopiva panssariajoneuvojen ja kranaatinheitinten vientikohde ja jos panssariajoneuvoille ja kranaatinheittimille myönnetään vientilupa Qatariin, millä keinoin hallitus aikoo varmistaa, että näitä puolustustarvikkeit

Katsooko hallitus, että Jemenin sisällissotaan osallistunut, ihmisoikeuksia polkeva ja laittomaan asekauppaan sekaantunut Qatar on Suomelle sopiva panssariajoneuvojen ja kranaatinheitinten vientikohde ja jos panssariajoneuvoille ja kranaatinheittimille myönnetään vientilupa Qatariin, millä keinoin hallitus aikoo varmistaa, että näitä puolustustarvikkeita ei myöhemmin käytetä humanitaarisen lain vastaisesti tai myydä luvattomasti eteenpäin?

SDP:n kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Suomi toimii puolustustarvikkeiden viennissä kansainvälisten sopimusten ja sitoumusten sekä kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti. Keskeisessä asemassa ovat laki puolustustarvikkeiden viennistä (282/2012) ja valtioneuvoston asetus puolustustarvikkeiden vientiä koskevan lupaharkinnan yleisistä edellytyksistä (311/2013).

Lain mukaan puolustustarvikkeiden vientiin, siirtoon, kauttakuljetukseen ja välitykseen tarvitaan aina valtioneuvoston tai puolustusministeriön myöntämä lupa. Lähtökohtana on, että lupa myönnetään, jos se on Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjan mukaista eikä vaaranna Suomen turvallisuutta. Lupaharkinnassa otetaan huomioon EU:n vuonna 2008 hyväksytty yhteinen kanta sotilasteknologian ja puolustustarvikkeiden viennin valvonnasta (2008/944/YUTP) sekä 24.12.2014 voimaan tullut asekauppasopimus (Arms Trade Treaty, ATT). Mahdolliset YK:n turvallisuusneuvoston tai Euroopan unionin asettamat asevientikiellot ja muut pakotteet asettavat ehdottoman esteen viennille.

Luvan saamisen edellytyksenä on luotettava selvitys tavaran lopullisesta käyttäjästä ja loppukäytöstä. Lupa-asioita valmistelee puolustusministeriön asettama poikkihallinnollinen maastavientiasioiden työryhmä, jossa ulko- ja turvallisuuspoliittisesta arviosta vastaa ulkoasiainministeriö.

Lupaharkinta perustuu tarkkaan tapauskohtaiseen kokonaisharkintaan. Euroopan unionin neuvoston yhteisen kannan mukaisesti lupia myönnettäessä arvioidaan sekä määrämaan sisäistä tilannetta ja sen kansallista turvallisuutta että alueellista rauhaa, turvallisuutta ja vakautta. Lupaa myönnettäessä arvioidaan määrämaan sitoutumista kansainvälisten sitoumusten ja kansainvälisen oikeuden noudattamiseen. Arvio tehdään myös mahdollisesta epätoivotusta jälleenvientiriskistä.

Kansallisen lainsäädännön ja EU:n yhteisen kannan mukaisesti lupaharkinnassa tulee ottaa huomioon mm. kohdemaan ihmisoikeustilanne sekä vakavat humanitaarisen oikeuden loukkaukset.

Ulko- ja turvallisuuspoliittinen arvio tehdään ulkoasiainministeriön vientivalvontatyöryhmässä, ja tarkastelussa hyödynnetään myös Suomen edustustoverkostoa. Valtioneuvoston kokonaisharkinnassa huomioidaan taloudelliset ja huoltovarmuuteen liittyvät tekijät, mutta ne eivät saa mennä EU:n yhteisten kriteerien edelle. Vastaava käytäntö tapauskohtaisesta harkinnasta on valtaosassa EU-maita. Varsinaiset lupapäätökset tehdään kansallisesti, mutta EU-maat konsultoivat toisiaan aktiivisesti ja niiden tulee ottaa huomioon toistensa päätökset.

Tiettyihin Lähi-idän alueelle kohdistuviin vienteihin on viime aikoina suhtauduttu aiempaa pidättyvämmin erityisesti Jemenin ja Syyrian tilanteen johdosta. Myös Suomessa arvioimme tilanteen kehitystä tarkasti. Saudi-Arabia ja sen johtama liittouma toimii Jemenissä sen laillisen hallituksen pyynnöstä. Iskujen kohdistuminen siviileihin on tuomittavaa ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden vastaista.

Qatariin ei kohdistu kansainvälistä asevientikieltoa ja päätökset esittelykäyttöön myönnetyistä väliaikaisista vientiluvista on tehty kansallisen lainsäädännön sekä Suomen kansainvälisten sitoumusten mukaisesti. Tuotteet ovat palanneet esittelyn jälkeen Suomeen.

Puolustusministeri Jussi Niinistö