Hoitajajärjestöjen Tehyn ja Superin mukaan lakot voisi estää myös oikeudenkäymiskaaren 7. luvun 3 pykälän turvaamistoimella, josta päättäisi käräjäoikeus.

Myös työoikeuden professori Seppo Koskinen piti Demokraatin haastattelussa oikeuden määräämää turvaamistoimea potilasturvalakia nopeampana ja neutraalimpana ratkaisuna.

Käräjäoikeuksiin meneminen on ollut pohdinnassa myös sairaanhoitopiireissä. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin johtaja Seppo Ranta piti lauantaina turvaamistoimihakemuksen jättämistä käräjäoikeuteen hyvin mahdollisena. Hän kertoi, että sairaanhoitopiirin johto kokoustaa maanantaina.

– Ollaan päätetty ja on jätetty hakemus, Ranta kertoo Demokraatille.

Määräajan kuluessa käräjäoikeudessa alkaisi oikeudenkäynti, jonka jälkeen käräjäoikeus antaisi lopullisen päätöksensä siitä, voidaanko lakko estää sen vuoksi, että se olisi seurauksiltaan kohtuuttomana. Ranta huomauttaa, että oikeusprosessi voisi jatkua ylemmissä oikeusasteissa. Toisaalta hoitajajärjestöt ovat itse nostaneet esille turvaamistoimen käyttämisen.

SAIRAANHOITOPIIRIN JOHTAJA Seppo Ranta perustelee turvaamistoimihakemuksen jättämistä sillä, että teho-osaston lakosta aiheutuisi merkittävän uhkan ihmisten terveydelle ja hengelle.

– Lakko voisi olla kohtuuton vaikka sinänsä laillinen. Tällä perusteella haemme turvaamistoimea.

Hoitajalakko uhkaa tällä hetkellä Kanta-Hämeen, Varsinais-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirien teho-osastoja. Kanta-Hämeessä tilanne on kiireisin, sillä lakko alkaisi jo tulevana perjantaina.

Jo lauantaina Ranta ennakoi Demokraatille, että käräjäoikeuden päätös asiaan saataneen hyvin nopeasti. Sairaanhoitopiirissä on selvitetty aikatauluja.

Kanta-Hämeessä pyritään nyt ennakkotoimilla siihen, että tehohoidossa ei olisi perjantaina potilaita ja mahdollisuuksien mukaan ensihoito ohjaisi potilaat muualle.

Ranta kuitenkin muistuttaa, että voisi käydä myös niin, että sairaalassa olevan potilaan tilanne huononee nopeasti ja vaadittaisiin äkillistä tehohoitoa. Yhtä lailla on varauduttava siihen, että vaikka tehohoidon potilaat pyrittäisiin ohjaamaan lakon aikana muualle, potilaita saattaisi ohjaamisesta riippumatta päätyä myös Kanta-Hämeessä teho-osastolle.

– Jos tarvitsee hengitystukea tai voimakasta verenkierron tukihoitoa, tehohoidon vaihtoehto on, että ihminen menehtyy nopeasti, minuuteissa tai tunneissa, Ranta kuvaa tilanteen vakavuutta.

Juuri tämän merkittävän henkeen ja terveyteen kohdistuvan uhkan vuoksi sairaanhoitopiiri vie nyt lakon käräjille.

Kaiken kaikkiaan. Ranta kuvaa tilannetta ikäväksi ja harmittelee sitä, että keskustelun fokus voi siirtyä juridiikkaan.

– Edelleen pitäisi yrittää ratkaista työehdot sellaiseksi, että jokin sopu löytyisi, hän painottaa.

VARSINAIS-SUOMEN sairaanhoitopiirissä teho-osaston lakko alkaisi 20.9.

Sairaanhoitopiirin johtaja Petri Virolainen kertoo pitävänsä hyvin todennäköisenä, että hekin jättävät käräjäoikeuteen turvaamisvaatimuksen.

Virolainen toteaa, että sairaanhoitopiirissä on ennakoitava ja varauduttava mahdolliseen lakkoon. Jo nyt suunnitellaan toimintaa, perutaan leikkauksia ja sovitaan potilaiden siirtämisestä muihin yksiköihin.

– Olemme myös pakotettuja miettimään muita keinoja juridisesti, että saisimme työtaistelun siirrettyä tai peruttua, koska emme muuten pysty turvaamaan potilasturvallisuutta.

Hallitus työstää tällä hetkellä kiireellä potilasturvallisuuslakia teho-osastojen hälyttävän tilanteen vuoksi, mutta Varsinais-Suomessa katsotaan, ettei se välttämättä ehdi valmistua riittävän ajoissa heidän tilanteeseensa.

– Sitä varten meidän täytyy olla vähän etukenossa tämän asian kanssa.

POHJOIS-POHJANMAAN sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Juha Korpelainen kertoo myös, että turvaamisvaade käräjäoikeuteen on heilläkin realistinen vaihtoehto.

Teho-osaston lakko alkaisi heidän osaltaan 27.9.

Korpelainen toteaa, että he näkisivät parempana ja ensisijaisena vaihtoehtona asian ratkaisemisessa eduskunnan päättämän potilasturvallisuuslain.

– Tällainen kansallinen ratkaisu tässä olisi parempi kuin yhtä sairaanhoitopiiriä koskeva. Se olisi poliittinen ratkaisu eikä käräjäoikeuden ratkaisu, Korpelainen sanoo.

Miksi poliittinen ratkaisu olisi parempi?

– Enemmän painottaisin ehkä sitä kokonaisratkaisua kuin poliittista näkökulmaa. Se olisi samankaltainen, koko Suomea koskeva.

Toisaalta Korpelainen pitää kysyttäessä myös tärkeänä näkökulmana sitä, että sairaanhoitopiirissä käräjille menoa on pohdittava myös virkavastuun näkökulmasta. Toisin sanoen sekin kortti olisi virkavastuun vuoksi katsottava.

Jos tehopaikat suljettaisiin, Korpelaisen mukaan toimintaa pitäisi ruveta supistamaan jo puolitoista viikkoa aikaisemmin.

Hän muistuttaa, että tehohoitoa tekevistä hoitajista on ollut pulaa jo pitkään. Tämän vuoksi sairaanhoitosijoja on ollut tilapäisesti suljettuna. Työtaistelun aikainen vuoronvaihtokielto vaikeuttaa myös tilannetta.

– Vasta sitten kun sopimus (työmarkkinoilla) on saatu tehtyä, tilanne varmasti rauhoittuu ja päästään suunnittelemaan toimintaa pitkäjänteisesti.