ehdokaspaneli

Millainen maa Suomi on yrittää? Raportti: Suomi vasta 23:s houkuttelevuudessa

Kuva: Getty Images

Suomi on edelleen kuudenneksi paras maa liiketoiminnan osaamisessa, selviää sveitsiläisen liikkeenjohdon instituutin IMD:n raportista.

Suomen edelle vertailussa menivät järjestyksessä Sveitsi, Tanska, Belgia, Ruotsi ja Alankomaat. Norja oli 7:s ja Islanti 16:s. Hongkong oli ainoa Euroopan ulkopuolinen maa kymmenen parhaan joukossa. Vertailussa oli mukana 61 maata.

Suomi sai erityisen hyvät pisteet koulutuksesta, mutta houkuttelevuudessa Suomi oli vasta 23:s. Suomen koulutusjärjestelmä arvioitiin maailman toiseksi parhaaksi Sveitsin jälkeen. Suomi oli myös kakkonen koulutukseen oppilasta kohden käytetyissä kuluissa.

World Talent -raportissa arvioidaan, miten eri maissa ylläpidetään vaadittavaa osaamista, jotta yritykset voivat päästä parhaisiin tuloksiin. Tutkimus pohjautuu tietoihin maiden kilpailukyvystä sekä tuhansien yritysjohtajien haastatteluihin.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Kesäkuun työttömyysaste 8,9 prosenttia

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

Työttömyys väheni kesäkuussa vuoden takaiseen verrattuna, kertoo Tilastokeskus. Kesäkuun työttömyysaste oli 8,9 prosenttia, kun se viime vuoden kesäkuussa oli 9,3.

Työttömiä oli tämän vuoden kesäkuussa 250 000, mikä oli 14 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Työttömiä miehiä oli 136 000 ja naisia 114 000.

Myös työllisyysaste parani. Työllisyysaste eli työllisten osuus 15–64-vuotiaista oli kesäkuussa 72,5 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 72,0 prosenttia.

Nuorten tilanteesta tuli huonompia uutisia. 15–24-vuotiaiden työttömyysaste oli kesäkuussa 21,7 prosenttia eli 1,7 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin.

”Omistaminen ei ole enää niin tärkeää” – Autojen yhteiskäyttö on yleistymässä myös Suomessa

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa
Avis-autonvuokraamo Malminkadulla Helsingissä.

Autojen yhteiskäyttö tekee hiljalleen tuloa myös Suomen autoalalle.

– Autojen vuokraus on selvästi kasvavaa. Enää ei voi puhua ilmiöstä vaan sanotaan, että tämä on suuntaus monessa maassa, missä jakamistaloutta on paljon. Varsinkin autojen jakaminen alkaa yleistyä, myös Suomessa, kertoo vertaisvuokrausyritys Shareit Blox Carin toimitusjohtaja Paul Nyberg.

Autojen yhteiskäyttöä tarjoavia yrityksiä on jo Suomessa muutamia. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) liikennejärjestelmä ja tutkimukset -osaston johtaja Sini Puntasen mukaan niiden vaikutus maan markkinoilla on kuitenkin vielä marginaalinen.

– Uskon, että jakamistalous liikkumisen ja autojen suhteen yleistyy, mutta sen valtavirtaistuminen on epävarmaa, hän pohtii.

Jakamistalous tarkoittaa tapaa jakaa, lainata tai vuokrata tavaroita ja palveluita yhteisöllisesti. Yhteiskäyttö on siis osa jakamistaloutta. Suomessa tapaan perustuvia autovuokraamoita ovat tällä hetkellä esimerkiksi vertaisvuokrausyritys Shareit Blox Car ja yhteiskäyttöpalvelu 24Rent.

Vertaisvuokrauksessa firma vuokraa eteenpäin ykistyishenkilön omaisuutta. Yhteiskäyttöpalvelulla puolestaan tarkoitetaan järjestelmää, joka tarjoaa toisistaan riippumattomille rekisteröityneille tai muuten tunnistetuille käyttäjille käyttöoikeuden maksua vastaan useissa eri noutopisteissä saatavilla oleviin hyödykkeisiin, kuten autoihin.

Reissu tulisi huomattavasti halvemmaksi, jos auton vuokraisi jakamistalousvuokraamosta.

STT selvitti, kuinka paljon kuvitteellinen kolmen päivän kesäreissu keskikokoisella vuokra-autolla Helsingistä Ouluun maksaisi kolmessa perinteisessä ja kahdessa uudentyyppisessä vuokraamossa.

Perinteisistä vuokraamoista vertailuun valittiin Avis, Hertz ja Budget. Jakamistalouteen perustuvia vuokraamoita puolestaan edustavat Shareit Blox Car ja 24Rent. Bensakuluja ei vertailuun laskettu mukaan.

Reissu tulisi huomattavasti halvemmaksi, jos auton vuokraisi jommasta kummasta jakamistalousvuokraamosta. Perinteisistä vuokraamoista huokein hinta oli Budgetilla.

Kaikista halvin reissu ajettaisiin Shareit Blox Carin välittämällä vuokra-autolla. Eniten lompakkoa laihduttaisi Hertzin auto. Näiden kahden ääripään välinen erotus oli yli 400 euroa.

Shareit Blox Carin asiakkaat voivat päättää autojensa vuokrahinnan itse, joten palvelun päivittäisvuokrahinnat vaihtelevat muutamasta kymmenistä jopa useisiin satoihin euroihin.

Perinteisten autovuokraamoiden vakuutukset ovat usein kattavampia kuin uudentyyppisten vuokraamoiden vakuutukset. Siksi vuokratessa kannattaakin tarkastaa joka kerta, mitkä vakuutukset kuuluvat vuokraussopimukseen ja mitkä eivät, jotta vältyttäisiin kalliilta vahingoilta.

Jakamistalouden suosion kasvu liittyy perustavanlaiseen ajattelutavan muutokseen.

Autovuokraamo Avisin myynnin ohjauksesta vastaavan johtaja Petri Jääsolan mielestä jakamistalouden suosion kasvu liittyy perustavanlaiseen ajattelutavan muutokseen.

– Sekä yksityiset ihmiset että yritykset miettivät enenevässä määrin sitä, kannattaako autoa omistaa vai käyttää sitä vaan tarpeen mukaan.

Sini Puntasen mukaan materian omistaminen ei ole enää niin tärkeää etenkään nuorille, mutta tulevaisuutta on hankala ennustaa.

– Mutta tässäkin korostaisin sitä, että yhdyskuntarakenne ja liikkumisen hinta vaikuttavat. Jos asut paikassa, josta on hankala lähteä muuten kuin omalla autolla, niin silloin käytät omaa autoa. Lisäksi se, minkä hintaista eri liikkuminen on, vaikuttaa merkittävästi, koska raha on se, mikä ihmisten valintoja oikeasti ohjaa, kertoo Puntanen.

Vertaisvuokrausfirma Shareit Blox Car tarjoaa alustan, jonka kautta yksityishenkilöt voivat laittaa autonsa vuokralle.

Vaikka alusta toimii koko maan laajuisesti, on vielä suurin osa sen käyttäjistä keskittynyt pääkaupunkiseudulle. Esimerkiksi jutun kirjoittamisaikaan palvelu välitti vuokra-autoja Helsingistä kymmeniä ja Oulusta vain kolme.

Vuokratuloista yritys nappaa 30 prosentin osuuden. Sen toimintamalli on siis käytännössä samankaltainen kuin esimerkiksi yksityisasuntoja välittävällä yhdysvaltalaisyrityksellä Airbnb:llä, joka kerää asiakkailtaan palvelumaksuja.

– Ihmiset ovat alkaneet pikkuhiljaa hyväksymään sen, että jos asuntoja ollaan valmiita jakamaan niin miksei myös autojakin, sanoo Paul Nyberg.

STT – Katri Keskitalo

Outokumpu paransi tulostaan rutkasti

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Ruostumatonta terästä valmistava Outokumpu paransi rutkasti tulostaan huhti–kesäkuussa vuoden takaisesta. Oikaistu liikevoitto nousi 145 miljoonaan euroon 9 miljoonasta eurosta.

– Kaikki liiketoiminta-alueemme paransivat tulostaan vuoden 2016 toisesta neljänneksestä, kertoo toimitusjohtaja Roeland Baan.

Hänen mukaansa parantuneeseen tulokseen vaikuttivat ruostumattoman teräksen ja ferrokromin hintojen nousu sekä kustannusten karsiminen. Yhtiö arvioi, että tulos olisi ollut vielä parempi, jos yhdellä ferrokromiuunilla ei olisi ollut jatkuvia ongelmia.

– Viimeisten puolentoista vuoden aikana olemme saaneet aikaan selkeän muutoksen liiketoiminnassamme. Olemme kehittäneet myyntiä ja tuotantoa, parantaneet tehokkuuttamme ja karsineet kustannuksiamme, Baan sanoo.

AVAINSANAT

Käänne parempaan – USU: Yt-neuvottelujen piirissä harvinaisen vähän ihmisiä

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

SAK:n tuoreen puolivuotistilaston perusteella yt-neuvotteluiden alaisia henkilöitä oli Suomessa tammi–kesäkuussa 2017 reilusti alle 20 000.

Edellisen kerran yhtä vähän yt-neuvotteluiden piirissä olevia on ollut vuonna 2008. Henkilöstön vähennystarve viimeisen puolivuotiskauden aikana on ollut yt-neuvotteluissa alle 4 000 henkilöä. Määrä on alhaisin peräti 12 vuoteen.

Meneillään olevissa yt-neuvotteluissa on myös irtisanottu ihmisiä vähemmän kuin kertaakaan sitten vuoden 2006: hiukan yli 2 000 henkilöä tammi–kesäkuussa 2017.

Sekä SAK:n erikoistutkija Tapio Bergholm että Suomen yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen ovat sitä mieltä, että luvut kertovat selvästi Suomen talouden käänteestä parempaan.

– Tilastot kertovat, että tilanne yrityksissä on selkeästi parantunut, eikä henkilöstön vähentämistarpeita aiempien heikkojen vuosien tapaan ole, Pentikäinen toteaa.

”Tilanne on paljon paljon parempi” – Talouskriisien riepottelema Kreikka yrittää paluuta kansainvälisille lainamarkkinoille

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa
Kreikan parlamenttitalo Syntagma-aukiolla Ateenassa.

Talouskriisien riepottelema Kreikka yrittää tiistaina paluuta kansainvälisille lainamarkkinoille, kun se laskee liikkeelle viisivuotisen joukkovelkakirjalainan.

Edellisen kerran Kreikka laski liikkeelle joukkovelkakirjalainan vuonna 2014.

Kreikalla ei ole tällä hetkellä välitöntä tarvetta lainarahan saamiseen kansainvälisiltä lainamarkkinoilta, mutta markkinoille paluuta on pidetty tärkeänä psykologisena edistysaskeleena.

Kreikka on edelleen Euroopan vakausmekanismin lainatuen piirissä. Kuluvan kuun alussa Kreikalle päätettiin lainata 8,5 miljardia euroa erääntyvien velkojen maksamiseen. Kreikan tukiohjelma jatkuu ensi vuoden heinäkuuhun asti.

Paluuta on pidetty tärkeänä psykologisena edistysaskeleena.

Kreikan taloudessa on esiintynyt viime aikoina myönteisiä merkkejä. Maan talouden on arvioitu kasvavan tänä vuonna 2,1 prosenttia. Viime vuonna Kreikan talous ei kasvanut lainkaan.

EU:n talouskomissaari Pierre Moscovici kiitteli maanantaina Kreikan tilanteen kehitystä.

– Kreikka oli uskomattoman taloudellisen ja rahoituksellisen myrskyn kourissa. Nyt tilanne on paljon paljon parempi, Moscovici sanoi ranskalaisen radiokanavan haastattelussa.

– Meidän täytyi luoda olosuhteet sijoittajien luottamukselle, ja sen me teimme. Oliko se liian kovakouraista? Todennäköisesti. Oliko se välttämätöntä? Sama vastaus, Moscovici jatkoi.