Politiikka

Millainen on hallituksen budjettiesitys? – Demokraatti listasi

Lehtikuva / Mikko Stig
Valtiovarainministeri Petteri Orpo, pääministeri Juha Sipilä ja eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho hallituksen kaksipäiväisen budjettiriihen päätösinfossa valtioneuvoston linnassa.
Lehtikuva / Mikko Stig
Valtiovarainministeri Petteri Orpo, pääministeri Juha Sipilä ja eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho hallituksen kaksipäiväisen budjettiriihen päätösinfossa valtioneuvoston linnassa.
Lehtikuva / Mikko Stig
Valtiovarainministeri Petteri Orpo, pääministeri Juha Sipilä ja eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho hallituksen kaksipäiväisen budjettiriihen päätösinfossa valtioneuvoston linnassa.

Hallitus julkisti aikaisemmin tänään vuoden 2018 budjettiesityksensä. Esitys kulkee juhlallisella nimellä: ”Työllisyyden, välittämisen, osaamisen ja turvallisuuden budjetti”. Sisällöltään budjettiesitys ei tarjonnut yllätyksiä. Demokraatti keräsi esityksen keskeisimpiä kohtia.

Suomen talouden kääntyminen nousukauteen ei muuta budjettiesityksen finanssipolitiikkaa, joka tulee jatkumaan aikaisemmalla linjalla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hallituksen aikaisempina vuosian toteuttamat kestävyysvajeen umpeenkuromiseen tähtäävät toimet jatkuvat.

Esimerkiksi kilpailukykysopimukseen ei siis ole tulossa muutoksia eikä esimerkiksi SDP:n vaatimia julkisen sektorin työntekijöiden lomarahaleikkauksia tulla näkemään.

Budjettiehdotuksen loppusumma on 55,7 miljardia euroa. Summa on samaa tasoa kuin vuonna 2017. Hallitus esittää, että määrärahatasoa nostavat muun muassa kasvavat panostukset kärkihankkeisiin sekä nousevat eläkemenot.

Määrärahatasoa toisaalta alentavat hallitusohjelman mukaiset, jo aiemmin sovitut sopeutustoimet sekä alenevat maahanmuuttomenot ja työttömyysturvamenot. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kertoi, että hallitus pyrkii lopettamaan Suomen velkaantumisen vuoteen 2021 mennessä.

Solidaarisuusveron alaraja pysyy myös ensi vuonna nykyisessä 72 300 eurossa.

Paljon julkista keskustelua herättäneen solidaarisuusveron alaraja pysyy myös ensi vuonna nykyisessä 72 300 eurossa. Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) korosti, että vuoden 2019 tilannetta katsotaan ensi vuonna. Vuonna 2015 hallitus päätti tiputtaa solidaarisuusveron alarajan 90 000 eurosta nykyiseen suuruuteensa, mutta päätös koski vain vuosia 2016 ja 2017.

Hallitus kertoi myös, että perhevapaauudistuksen valmistelu käynnistetään. Sipilä totesi tiedotustilaisuudessa, että perhevapaauudistus valmistellaan yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa hallitusjohtoisesti. Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) vetää työtä, ja sen on tarkoitus astua voimaan 2019. Lisäksi hallitus on päättänyt varhaiskasvatusmaksujen alentamisesta.

Hallituksen esityksessä työn verotus säilyy lähes ennallaan. Hallitus päätti budjettiriihessä 270 miljoonan euron ansiotuloveron kevennyksistä kaikille tuloluokille.

Hallitus esittää alkoholiveroa korotettavaksi 100 miljoonalla eurolla.

Työn verotuksen keventämisen rahoittamiseksi hallitus kertoo päättäneensä korottaa alkoholiveroa 100 miljoonalla eurolla sekä lämmitys-, työkone- ja voimalaitospolttoaineiden energiaveroja nettomääräisesti 45 miljoonalla eurolla. Hallitusohjelman mukaisesti myös tupakkaveron korotuksia jatketaan vuosina 2018 – 2019, vuonna 2018 68 miljoonalla eurolla. Takuueläkettä hallitus aikoo nostaa noin 15 eurolla kuukaudessa.

Turun puukkoiskun ja viime vuosien yleisen kehityksen seurauksena hallitus päätyi lisäämään 17 miljoonaa euroa sisäiseen turvallisuuteen. Summa jakautuu siten, että oikeusministeriölle menee 5 miljoonaa, ja 12 miljoonaa osoitetaan poliisille ja suojelupoliisille.

Lisäksi Hallitus kertoi käyvänsä läpi Suomen terrorismilainsäädännön ja tekevänsä siihen muutoksia. Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho (s.) sanoi tiedotustilaisuudessa, että suunnitelmissa on muuttaa kansalaisuuslakia siten, että kansalaisuus otetaan pois kaksoiskansalaisilta, jotka syyllistyvät terroritekoon.

Turvapaikkavalitusten käsittelyjonojen purkamista varten korkein oikeus saa 1,49 miljoonaa euroa ja hallinto-oikeudet 2,2 miljoonaa euroa. Turvapaikanhakijoiden oikeusapuun tulee 500 000 euroa.

Yritystukien uudistamista pohtimaan perustetaan parlamentaarinen työryhmä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen edistämiseen hallitus on varannut vuodelle 2018 300 miljoonaa euroa. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen kansalliset it-panostukset aiotaan toteuttaa uuden perustettavan sotedigi-yhtiön kautta. Panostuksiin kuuluvat muun kansallisten sähköisten terveyspalveluiden eli niin sanottujen Kanta-palveluiden muutokset.

Hallitus aikoo panostaa myös peruskoulujen tasa-arvoon yhteensä 25 miljoonaa euroa. Rahoituksella tuetaan muun muassa haastavilla alueilla toimivia peruskouluja. Lisäksi hallitus aikoo lisätä ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja erityisesti aloilla, joilla on työvoimatarvetta. Muuntokoulutuskokeilu muutetaan pysyväksi.

Lisäksi hallitus kertoi varanneensa autojen romutuspalkkioon 8 miljoonaa euroa ensi vuodelle. Petteri Orpo kertoi myös, että väylähankkeista kehyksiin mahtuu Kokkolan väylä. Hailuodon sillan voi hänen mukaansa suunnitella niin, että se rahoitetaan lossista säästyvillä varoilla. Yritystukien uudistamista pohtimaan perustetaan Orpon mukaan puolestaan parlamentaarinen työryhmä.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat