Nyt tavoitteena on leikata kasvihuonekaasujen päästöjä 50–52 prosenttia vuoden 2005 tasolta.

Edellinen demokraattipresidentti Barack Obama tavoitteli 26–28 prosentin leikkauksia vuoteen 2025 mennessä, joten Bidenin suunnitelma on selvästi kunnianhimoisempi.

Bideniä edeltänyt presidentti Donald Trump taas irrottautui Pariisin ilmastosopimuksesta ja päästötavoitteista, koska sopimus oli hänen mielestään epäreilu hiilikaivosten työntekijöille ja energiasektorille.

Uusi tavoite julkistetaan muodollisesti tänään alkavassa ilmastohuippukokouksessa, jonka Biden on kutsunut virtuaalisesti koolle. Mukaan on kutsuttu kymmenien maiden johtajat, muun muassa Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Kiinan presidentti Xi Jinping.

Pohjoismaista kutsuvieraslistalla ovat Tanskan ja Norjan pääministerit. Sen sijaan Ruotsin, Suomen ja Islannin edustajat puuttuvat listalta.

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n ilmasto- ja kiertotalousasioiden johtava asiantuntija Matti Kahra arvioi aiemmin päivällä, että Yhdysvaltojen uusi tavoite tulee olemaan kokouksen konkreettisesti isoin asia.

–  Se olisi kyllä tosi merkittävä ja iso sitoumus.

Valkoisen talon mukaan Biden on kehottanut kutsussaan myös muita johtajia kertomaan huippukokouksessa, miten heidän maansa osallistuvat vahvempiin ilmastotavoitteisiin.

Japanin pääministeri Yoshihide Suga antoi viime viikolla Washingtonin-vierailullaan ymmärtää, että Japani suunnittelisi uusia päästötavoitteita.

Yleisradioyhtiö Radio-Canada taas kertoi lähteisiinsä pohjautuen, että Kanadan pääministeri Justin Trudeau aikoo julkistaa huippukokouksessa 40–45 prosentin päästöleikkaukset vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 päästöihin.

Kiina on osaltaan vahvistanut, että presidentti Xi aikoo osallistua huippukokoukseen ja pitää ”tärkeän puheen”. Huippukokouksesta on tulossa ensimmäinen, johon Xi ja Biden osallistuvat yhdessä presidentteinä.

Huippukokouksen merkitys on EK:n Kahran mukaan siinä, että Yhdysvallat pyrkii sillä ottamaan takaisin johtajuutensa ilmastoasioissa. Kahran mukaan tämä viesti on suunnattu sekä yhdysvaltalaisille että muulle maailmalle.

–  Kyllä tässä on myös hyvin valtapoliittinen, geopoliittinen asetelma. Haastetaan näitä isoja talousmahteja ja saastuttajia ja sanotaan, että Yhdysvallat tulee asettamaan tämän ilmastopolitiikan agendan ja vaatimaan muilta näihin tavoitteisiin sitoutumista.

Bidenin jättimäisen, runsaasti myös ilmastotoimia sisältävän infrastruktuuriohjelman alussa sanotaan, että yksi sen tavoitteista on asemoida Yhdysvaltoja niin, että maa pysyy Kiinan edellä.

Kahran mukaan Yhdysvallat haluaakin asettaa ehdot kansainvälisen ilmastopolitiikan tekemiseen omien arvojensa ja tavoitteidensa mukaisesti sen ohella, että ilmastopolitiikka vaatii yhdessä toimimista.

Huippukokouksella halutaan antaa Kahran mukaan myös sisäpoliittinen viesti Yhdysvaltojen yhteiskunnalle ja politiikalle. Bidenin hallinto on korostanut paljon ilmastonmuutoksen torjuntaan palaamista ja siitä syntyviä työpaikkoja.

–  Keskeinen viesti (yhdysvaltalaisille) on, että Yhdysvaltojen on oltava johtaja, koska se on tärkeää juuri heidän taloudelleen ja teknologiselle edelläkävijyydelleen. Johtoasema halutaan ottaa, koska se nähdään kansalliseksi eduksi.

Huippukokouksessa luvataan myös esitellä esimerkkejä siitä, miten kunnianhimoiset ilmastotavoitteet luovat hyväpalkkaisia töitä, edistävät innovatiivisia teknologioita ja auttavat haavoittuvia maita sopeutumaan ilmaston vaikutuksiin, Valkoisen talon tiedotteessa kerrotaan.

Uutista päivitetty muun muassa suomalaisarviolla