Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Päätoimittajalta

Milloin voimme heittää hyvästit taisteleville Pride-marsseille?

LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
Päätoimittajalta

Petri Korhonen

Demokraatin vastaava päätoimittaja.

Tunnustan: en haluaisi mennä nykyisenkaltaiselle Pride-marssille. Toivoisin, että poliitikkoihimme voisi luottaa edes sen verran, että tarve tällaisille tapahtumille poistuisi.

Petri Korhonen

Demokraatti

Ei, en ole samoilla linjoilla äärikonservatiivien ja päiviräsäsläisten kanssa: heistäkin moni on valittanut, miten Suomi olisi parempi paikka ilman seksuaalivähemmistöjen tueksi järjestettyjä teemaviikkoja.

Olen eri mieltä. Mieluummin Suomen pitäisi olla nykyistä parempi paikka, sellainen maa jossa luonnollisille asioille ei tarvittaisi erityisiä taisteluita ja tukipäiviä.

Olen ollut Helsinki Pridessä vapaaehtoistyöntekijänä ja kadunvarsilla paraatille taputtamassa aika monena vuonna. Nyt lauantaina 2. heinäkuuta menen taas johonkin marssireitin varrelle tai piknikalueelle viemään juomapulloja helteen uuvuttamille tallustajille. Se on hauskaa, mutta yhä kasvavassa Priden kaltaisten tukitapahtumien tarpeessa ei ole mitään hauskuutta.

Ei ole oikein, että vielä heinäkuussa 2022 joudumme karnevalisoimaan ihmisoikeuksien puolustamista. Oikeudesta tasa-arvoon, rakkauteen, perheeseen tai parisuhteeseen ei pitäisi enää joutua osoittamaan mieltään – niiden pitäisi olla itsestäänselvyyksiä.

Oikeudesta tasa-arvoon, rakkauteen, perheeseen tai parisuhteeseen ei pitäisi enää joutua osoittamaan mieltään – niiden pitäisi olla itsestäänselvyyksiä.

On raivostuttavaa, että meidän pitää yhä lähteä Pride-marssille, koska sukupuolisyrjinnän, rakenteellisen nais- ja vähemmistövihan aika ei ole vieläkään ohi. Ei Suomessa eikä niissä muissakaan sivistyneissä maissa, joissa on otettu lyhyessä ajassa hämmästyttävää takapakkia asennoitumisessa ihmisten perusoikeuksiin.

Lisää aiheesta

Joudumme marssimaan kaduilla osittain myös siksi, että viiteryhmämme, ”läntisen arvoyhteisön” suurvallassa Yhdysvalloissa monilta naisilta poistui vapaus päättää itse omasta kehostaan. Jos aborttioikeuteen kajotaan maailman vapaimmassa valtiossa näin, mikä estää etteivätkö Yhdysvaltojen raamattuvyöhykkeen asenteita ihailevat suomalaispoliitikot toimisi samoin täälläkin?

Jos voisimme luottaa siihen, että seuraava eduskunta ei joudu pienten mutta äänekkäiden fundamentalistiryhmien pelinappulaksi, emme tarvitsisi kymmenien tuhansien osanottajien Pride-marsseja joukkovoimamme osoittamiseen.

Heilutamme sateenkaariviirejä myös siksi, että Suomessakin on päättäjiä, yritysjohtajia ja vaikuttajia, jotka katsovat että heille kuuluu oikeus lajitella ihmiset eri kasteihin seksuaalisen suuntautumisen perusteella.

Prideä tarvitaan myös siksi, että Suomessa on ihmisiä, joiden mielestä oli tänä perjantaina hienoa mennä räyhäämään Oodi-kirjaston satutunnille. Siellä lapsille satuja luki avaruusolennoksi pukeutunut drag-artisti. Millä logiikalla joku katsoo oikeudekseen pelotella kirjastoon tulevia lapsia: älkää vain verhoutuko toisten sukupuolten tai satuhahmojen vaatteisiin, tai me tuntemattomat aggressiiviset aikuiset rankaisemme teitä!

Tämäkin vielä: me joudumme marssimaan Pridessä jopa turvallisuuspolitiikankin takia. Iloinen tavallisten ihmisten kulkue yksisarvisjulisteineen pelottaa Venäjän johtoa niin paljon, että sellaisten järjestämisestä joutuu itänaapurissa kalterien taa.

Pridelle meno on meiltä strategista viestintää: täällä umpiheterotkin marssivat rintarinnan vähemmistöjemme kanssa, koska olemme kaikki Suomea ja suomalaisia. Revi siitä, Putin-reppana ja kaikki sinun raukkamaiset koppalakkipäiset macho-kenraalisi: saat vastaasi meidät kaikki, jos käyt yhdenkään meikäläisen kimppuun.

Revi siitä, Putin-reppana ja kaikki sinun raukkamaiset koppalakkipäiset macho-kenraalisi.

Kaikkien näiden syiden takia odotan sitä päivää ja kuukautta, jolloin maailma on valmiimpi. Eikä Prideen tarvitsisi mennä taistelun nimissä, puolustamaan mitään tai vastustamaan yhteiskunnassa nousseita uhkia tai vahingollisia kehityslinjoja.

Olisi vain kulkue, kansanjuhla, ihmisten keskinäisen välittämisen, rakkauden ja ilon paraati meille kaikille.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE