Politiikka
14.3.2018 16:30 ・ Päivitetty: 14.3.2018 14:08
“Minä otan ne kyllä kehuina” – Häkämies vastaa arvosteluun EK:n ohjailusta liittokierroksella
Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies kiittelee, että loppusuoralla oleva työmarkkinakierros tukee Suomen työllisyyttä ja kilpailijakykyä verrattuna erityisesti Ruotsiin ja Saksaan.
Yleinen linja on tarkoittanut keskimäärin 3,2 prosentin palkankorotuksia.
Hän toivoo, että viimeisetkin “rippeet” saadaan maaliin. Muun muassa rahoitusalaa on riivannut pitkä työriita. Energia-alalla ei myöskään ole vielä löytynyt sopua. Molemmissa on lakonuhka päällä.
– Jos lopuista saadaan ratkaisu, silloin voidaan sanoa, että tämä kierros on ollut ihan positiivinen, plus-merkkinen, EK:n toimitusjohtaja arvioi Demokraatille.
EK osasi Häkämiehen mukaan odottaa suhteellisen sopuisaa liittokierrosta.
– Mutta oli paljon myös tahoja, jotka etukäteen sanoivat, että tulee paljon työrauhaongelmia, ja että liittokierroksesta tulee kallis huutokauppa. Ei tullut.
Hän antaa kiitosta niin työnantaja- kuin työntekijäpuolellekin työllisyyden kannalta vastuullisesta kierroksesta.
Lisää aiheesta
– Tärkeyttä lisää se, että tämä luo pohjan taas seuraaville kierroksille.
Häkämies on tyytyväinen myös siitä, että palkkaratkaisuissa on mukana myös paikallista erää, joka on ollut työnantajapuolen keskeinen tavoite. Se lisää Häkämiehen mukaan joustavuutta.
“Oli mallin nimi mikä tahansa, me puhumme vientivetoisesta palkkamallista.”
Joidenkin arvioiden mukaan EK on ohjaillut liittoprosessia jopa vahvemmin kuin konsanaan tupon ja keskitettyjen työmarkkinaratkaisujen aikoina. Häkämies ei ota siitä nokkiinsa.
– Jäsenliittojen yhteispeli, jota EK on tukenut, on toiminut. Jos sitä kritisoi, minä otan ne kyllä kehuina.
Häkämies huomauttaa, että EK:n jäsenliitoilla oli yhteinen näkemys: lähdetään liikkeelle vientialojen ja pidetään siitä kiinni. Täysin vientivetoista Suomen mallia ei saatu aikaiseksi, mutta se ei EK:n toimitusjohtajaa haittaa.
– Ei tämä kauaksi jäänyt. Oli mallin nimi mikä tahansa, me puhumme vientivetoisesta palkkamallista. Ja se toteutui.
Häkämies arvioi, että palkkaratkaisu on linjassa myös EK:n tavoitteiden kanssa, kun hallituksen kehysriihi lähestyy. Tänään julkistetut ehdotukset keskittyvät erityisesti työllisyysasteen nostamiseen ja talouskasvun nostamiseen.
EK esittää pitkän listan täsmäkeinoja. Se purkaisi kannustinloukkuja muun muassa alentamalla päivähoitomaksuja 20–25 prosentilla ja parantamalla asumistuen kannustavuutta. Työvoiman alueellista liikkuvuutta pitäisi EK:n mielestä parantaa korottamalla liikkuvuusavustusta puolitoistakertaiseksi.
Työn verotusta pitäisi EK:n mukaan keventää hallitusohjelman mukaisesti, mistä tulisi noin 200–250 miljoonan euron kustannukset.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.