Ministeri avautuu kovista ratkaisuista – “Jos näitä ei uskalleta nyt tehdä”

Kuva: Lehtikuva

Euroopan unionin ja Turkin välisessä yhteistyösopimuksessa on vielä paljon ratkaistavia kysymyksiä, sanoo sisäministeri Petteri Orpo (kok.).

Hänen mukaansa pakolaiskriisiä on kuitenkin ehdottomasti ratkottava sopimuksen pohjalta. Sopimuksen keskiössä on ajatus Kreikkaan saapuvien turvapaikanhakijoiden palauttamisesta Turkkiin. Suunnitelma on saanut voimakasta kritiikkiä YK:lta ja ihmisoikeusjärjestöiltä.

Palautusten oikeusperusta on kyseenalaistettu. Sopimus lähtee siitä, että Kreikkaan saapuneet voivat hakea turvapaikkaa Turkista. Tällä hetkellä esimerkiksi irakilaisten ja afganistanilaisten on käytännössä mahdoton saada Turkista turvapaikkaa.

Toistaiseksi on auki, miten palautukset toteutettaisiin ja ketä tarkalleen päätös koskee. Turkin EU-asioista vastaavan ministerin mukaan Turkki ei aio ottaa takaisin niitä, jotka jo ovat Kreikan saarilla.

Ministeri Volkan Bozkir sanoo uutistoimisto AFP:n mukaan, että Turkki on valmis ottamaan “kymmeniätuhansia”, “ei satojatuhansia tai miljoonia” ihmisiä. Kreikkaan on saapunut tänä vuonna salakuljettajien avulla keskimäärin parituhatta ihmistä päivässä.

Palautuksia koskeva sopimus perustuu ajatukseen, että tulijavirta tyrehtyy nopeasti, kun merimatka Turkista Kreikkaan osoittautuu turhaksi.

Ministeri Orpo sanoo, että ratkaisut pakolaiskriisin hoitoon muuttuvat sitä kovemmiksi, mitä kauemmin yhteisten päätösten toimeenpano kestää.

– Kun tehdään kovempia ratkaisuja, silloin on enemmän kritiikkiä. Ei tämä helpommaksi tule. Jos ei näitä uskalleta nyt tehdä, tulevaisuudessa ne ratkaisut ovat vielä kovempia, Orpo sanoi saapuessaan EU-maiden sisäministerien kokoukseen Brysseliin.

Kokouksessa on tarkoitus vaihtaa ajatuksia Turkki-yhteistyön toimeenpanosta. Sopimuksen yksityiskohdista pitäisi päästä sopuun viikon kuluessa.

Raju vastalyönti Rakennusliitosta tyrmäykselle: Ihan sama, mitä EK ajattelee

Rakennusala on kulkenut omia työehtosopimuspolkujaan.

SAK:laisen Rakennusliiton varapuheenjohtaja Kyösti Suokas sanoo, ettei ihan odottanut EK:ltä noin tyrmäävää  reaktiota kuin pikaisesti tänään tuli.

Hän kuuli EK:n johtajan Ilkka Oksalan tyrmäävän kannanoton tänään illalla Demokraatilta.

Mutta yhtä tyrmäävä oli Suokkaan vastauskin EK:lle.

– Ihan sama minulle, mitä EK ajattelee. Meillä on sopimus, jonka molempien osapuolten hallitukset ovat hyväksyneet ja sillä siisti, tykkäsi EK siitä tai ei, Suokas sanoo.

– Pidimme tuossa työnantajan kanssa viime viikon lopulla seminaaria ja totesimme, ettemme mene meille helmikuuksi muiden asettamaan miinaan. Miksemme voisi solmia oman sopimuksemme jo aiemmin, Suokas selventää. Alan sopimukset olisivat päättyneet helmikuussa

– Nyt se on tässä. Me teemme omaa työmarkkinapolitiikkaamme ja ihan sama, mitä muut ajattelevat, Suokas kuittaa omana mielipiteenään.

Hän ilmoittaa myös, ettei usko lainkaan mihinkään satojen miljoonien veronalennuksiin.

– Palkansaajat ne kumminkin joutuvat maksamaan muina veroina, hän katsoo.

Suokas pitää nyt saavutettua työehtosopimusta osin vallankumouksellisenakin. Esimerkiksi työharjoittelu on hänen mukaansa niin joustava, ettei sellaista ole missään.

Riita rakennusalan sopimuksesta leimahti heti – EK:n mukaan ei huolita mukaan kikyyn

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
verkkoon-oksala
EK:n johtaja Ilkka Oksala tyrmää rakennusalan sopimuksen: ei kuulu kikyyn.

Elinkeinoelämän Keskusliitto nosti heti taistelulipun rakennusalan neuvottelutulosta vastaan. Sen mukaan sopimus ei ole kiky-sopimuksen mukainen.

-Sitä ei lasketa, kun arvioidaan 90 prosentin kattavuutta, EK jyrähtää STT:n  pikauutissähkeen mukaan.

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n johtajan Ilkka Oksala vahvistaa STT:lle, että  rakennusalan neuvottelutulos ei ole kiky-sopimuksen mukainen. Sitä ei lasketa, kun arvioidaan 90 prosentin kattavuuden saavuttamista, Oksala kommentoi STT:lle tekstiviestillä.

Rakennusteollisuus RT ja Rakennusliitto hyväksyivät tänään neuvottelutuloksen, joka jatkaa liittojen välisten työehtosopimusten voimassaoloa helmikuun 2018 loppuun ilman palkankorotuksia.

Lisää hetken kuluttua.

100 miljoonan raja meni rikki, että heilahti – rakennusala mukaan kilpailukykysopimukseen

Kuva: Kari Hulkko
rakentaminen-hulkko-9784
Rakennusala on mukana kikyssä - jos huolitaan.

Rakennusteollisuus RT ja Rakennusliitto hyväksyivät tänään hallituksissaan neuvottelutuloksen, joka jatkaa liittojen välisten työehtosopimusten voimassaoloa helmikuun 2018 loppuun ilman palkankorotuksia.

Sopimukseen sisältyy useita paikallisen sopimisen elementtejä, joilla tehostetaan työajan käyttöä. Mikäli sopimus hyväksytään osaksi hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen kilpailukykysopimusta, se varmistaa 100 miljoonan euron lisäveronkevennykset palkansaajille.

-Sopimuksemme noudattaa vahvasti kilpailukykysopimuksen henkeä vaikka se ei työajan pidennyksen osalta ole kirjaimellisesti kikyn mukainen. Neuvottelemamme paketti ajaa rakennusalalla paremmin niitä asioita, joihin kilpailukykysopimus tähtää, sanoo Rakennusteollisuus RT:n työmarkkinajohtaja Tapio Kari.

Sopimuksen myötä rakennusalalla voidaan työntekijän tai työntekijäryhmän kanssa sopia palkkauksesta, jossa otetaan huomioon esimerkiksi työn tavoiteaikataulu, työaikajärjestelyt ja lopputuloksen laatu.

-Merkittävin uudistus sopimuksessa on työkokeilu ensimmäistä kertaa rakennusalalle tuleville. Kokeilu sopii yhtä hyvin nuorille kuin vanhoille, Suomessa asuville ja maahanmuuttajille. Työkokeilu tapahtuu ilman valtion rahoitusta ja siihen ei liity palkkatuen hakemisen byrokratiaa”, toteaa varapuheenjohtaja Kyösti Suokas Rakennusliitosta.

Työkokeilun käyttöön otosta sovitaan yrityksessä luottamusmiehen ja työnantajan kesken. Samalla sovitaan, miten yrityksen kokeneet ammattityöntekijät huolehtivat ohjauksesta. Työkokeilusopimus on puolin ja toisin irtisanottavissa kuin koeaikainen työsopimus. Palkka on vähintään 6 euroa tunnissa ja sen päälle tulevat normaalit työehtosopimuksen palkan perusteella laskettavat lisät.

Työkokeilu mahdollistaa vailla alan koulutusta olevien tutustumisen rakennusalaan, joka tarjoaa tällä hetkellä ja tulevaisuudessa runsaasti työpaikkoja. Puolen vuoden jälkeen kokeilussa olleen on mahdollista hakeutua alan koulutukseen tai jatkaa työskentelyä normaalissa työsuhteessa ja kouluttautua edelleen työn kautta.

Rakennusteollisuus RT:n hallituksen puheenjohtaja Tero Kiviniemi sekä Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi korostavat neuvotteluiden sujuneen ratkaisuhakuisesti ja yhteistuumin.

-Paikallinen sopiminen etenee rakennusalalla nyt aimo harppauksen. Sovitut uudet käytännöt edistävät tuottavuutta ja työllisyyttä sekä palkkauksen kannustavuutta, Tero Kiviniemi iloitsee.

Alakohtaiset sopimusneuvottelut rakennusalan kahdeksan työehtosopimuksen solmimiseksi käydään mahdollisimman nopeasti. Toimihenkilösopimuksia koskevat neuvottelut käydään erikseen. Rakennusalan yleissitovien työehtosopimusten piirissä on lähes 100 000 palkansaajaa.

Alanko-Kahiluoto ja Eloranta vetoavat koulujen omien terveyspalvelujen puolesta

Kuva: Kari Hulkko
SDP:n kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta.

Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Outi Alanko-Kahiluoto sekä sosialidemokraattien kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta ovat huolissaan suunnitelmista, joiden mukaan hallitus olisi siirtämässä kouluista elintärkeät oppilasterveydenhuollon palvelut maakuntiin. He ovat jättäneet tänään aiheesta kirjallisen kysymyksen eduskunnan puhemiehelle.

– Terveyspalveluiden siirto pois kouluilta olisi haitallista lapsille, sillä opiskeluhuolto on kokonaisuudessaan elimellinen osa koulun, oppilaitoksen ja sivistystoimen toimintaa. Yksilöllistä ja yhteisöllistä opiskeluhuoltotyötä on mahdoton erottaa kouluista eri alla tehtäväksi ja suunniteltavaksi palveluksi, Outi Alanko-Kahiluoto sanoo.

Opiskeluhuolto on kokonaisuudessaan elimellinen osa koulun, oppilaitoksen ja sivistystoimen toimintaa.

Kun edellistä lakimuutosta oppilashuoltoon tehtiin, sivistysvaliokunta piti välttämättömänä, että kouluterveydenhuollon, koulupsykologin ja kuraattorin palvelut järjestetään oppilaitoksissa siten, että palvelut ovat lähellä oppilaita ja siten helposti ja nopeasti nuorimpienkin oppilaiden saavutettavissa. Riittävien henkilöresurssien turvaaminen opiskelijahuoltoon oli uudistuksen toimivuuden kannalta keskeinen kysymys.

– On kestämätöntä, että hallituksen suunnitelmissa oppilashuoltoa pohditaan siirrettäväksi maakuntiin. Nuortemme hyvinvoinnin puolesta toivon, että asiaan tartutaan ja kouluille annetaan mahdollisuus järjestellä oppilashuolto itse parhaaksi katsomallaan tavalla, Eeva-Johanna Eloranta vetoaa.

Alanko-Kahiluoto toimii eduskunnan nuorten mielenterveyden tukiryhmän puheenjohtajana ja Eloranta sen varapuheenjohtajana.

SAK:n Eloranta: Työttömyysturvan leikkaus riittää jo

tyottomyysaihekuva1
Työttömyysturva karisee kuin syksyn lehdet viimassa.

SAK:n puheenjohtajalle Jarkko Elorannalle riittävät jo tähän saakka tehdyt leikkaukset työttömyysturvaan. Ansiosidonnainen turva lyhenee reippaasti joko 400 tai 300 päivään työsuhteen kestosta riippuen. Tämä yksin tietää jo 200 miljoonan leikkauksia työttömyystukeen.

Itse tapaamisesta Eloranta sanoi, ettei siellä tullut esille mitään uutta, eikä hallitus tarkemmin edes esitellyt työllisyystavoitteitaan. Hallituksen puheista sai kuitenkin käsittyksen, ettei työttomuusturvasta pahemmin neuvotella työmarkkinajärjestöjen kanssa.

– Keskustelemme, mutta hallitus päättää, lausuttiin.

– Toivoisin kyllä, että kolmikannassa tässä edetäisiin. Mitä niitä sopimuksiakaan tekemään, jos ne heti revitään auki, Eloranta sanoo.

– Tosin hallitus teki jo aiemmatkin leikkaukset yksimielisesti, Eloranta sanoo Demokraatille.

Kilpailukykyasioista vastaavat ministerit ovat yhä vaitonaisia siitä, mitä konkreettisia toimia hallitus aikoo tehdä työllisyyden nostamiseksi, kertoo STT.

Hallituksen ministerit tapasivat tänään työmarkkinajohtajia ja esittelivät heille suunnitelmiaan uusiksi työllisyystoimiksi. Hallituksesta tapaamiseen osallistuivat valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.), työ- ja oikeusministeri Jari Lindström (ps.) ja elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.).

Tapaamisen jälkeen pidetyssä tiedotustilaisuudessa ministerit eivät suostuneet kertomaan, mitä uudistuksia hallitus olisi edistämässä.

– Tämä oli vasta tunnustelu. Ensi viikolla on aika tehdä päätöksiä, Lindström sanoi toimittajille Valtioneuvoston linnassa.

Lindströmin mukaan hallitus tapaa työmarkkinajohtajat vielä ennen kuun vaihteen budjettiriihtä. Pöydässä on hänen mukaansa useita ehdotuksia, joista haetaan sopivaa pakettia.

Kysymykseen paikallisen sopimisen lisäämisestä Lindström vastasi, että kilpailukykysopimusta kunnioitetaan.

– Se on aika selvästi sanottu ja piste.

Anniina Luotonen, STT, Juhani Aro, Demokraatti