Ministeri Bernerille ei suoria seuraamuksia Finaviasta – ”Asiassa ei ole toimittu vakiintuneiden omistajaohjausperiaatteiden mukaisesti”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Eduskunnan tarkastusvaliokunta esittää, että valtio-omisteisille yhtiöille laadittaisiin riskien hallinnan ohjeistus. Tarkastusvaliokunta antoi perjantaina mietinnön Finaviasta ja valtionyhtiöiden riskienhallinnasta.

Taustalla oli kysymys ohjasiko liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) ja hänen ministeriönsä Finavian hallitusta asiattomasti niin sanotussa johdannaissotkussa.

Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajan Eero Heinäluoman (sd.) mukaan valvonta Finaviassa on kiistatta pettänyt.

Heinäluoman mukaan liikenne- ja viestintäministeriön johto on alkuvaiheessa tukenut kanteiden nostamista, mutta kanta on muuttui syksyn 2015 aikana. Tuolloin ministeriö on käynnistänyt oman yhteydenpidon muun muassa tilintarkastusyhteisö Deloitteen.

– Tässä yhteydessä ministeriö on ottanut aktiivisen roolin, hallitusta tai hallituksen puheenjohtajaa ei ole informoitu. Valiokunta pitää ongelmallisena tapahtumien kulkua syksyn 2015 aikana, Heinäluoma sanoo.

Asiassa ei tarkastusvaliokunnan mukaan ole toimittu vakiintuneiden perinteisten omistajaohjausperiaatteiden mukaisesti. Käsitykset ovat valiokunnan mukaan eriytyneet ministeriön, valtioneuvoston kanslian ja tarkastusviraston välillä.

– Tietenkin on niin, että ministeri omistajanohjauksesta vastaa, Heinäluoma muun muassa totesi, kun häneltä kysyttiin Bernerin roolista.

– Periaatteet täytyy tältä osin selkiinnyttää, Heinäluoma sanoi viitaten yleisesti omistajaohjaussääntöjen selkeyttämiseen.

Yhtiökokous päättää kanteista.

Heinäluoma tiivisti tarkastusvaliokunnan johtopäätökset neljään kohtaan.

Ensinnä on tarpeellista tehdä kaikille valtionyhtiöille yleinen riskienhallinnan ohjeistus.

Toiseksi yleisen edun kannalta kanteiden nostaminen on perusteltua. Voi olla, että yhtiön kannalta, jos lopputulos on epävarma ja vaatii kuluja, yksityisellä puolella voi päätyä siihen, ettei kanteita nosteta.

Valtion kannalta luotettavuusnäkökohta johtaa kuitenkin siihen, että asiat selvitetään ja korvauskanteet nostetaan.Tämä on valiokunnan kanta, asia edellyttää kuitenkin huolellista oikeudellista harkintaa.

Tarkastusvaliokunnan  mukaan yhtiökokous on oikea elin vaikeiden vahingonkorvausasioihin liittyvien asioiden käsittelemiseen. Yhtiökokouksen pitäisi tehdä päätös, nostetaanko kanteita vai ei. Yhtiökokouksen päätös edellyyttää myös, että on tehty asialliset oikeudelliseen harkintaan liittyvät asiat.

Syksyllä 2015 syntyi tilanne jossa liikenneministeriön käsitys erosi siitä, mikä on valtioneuvoston kanslian omistajaohjausyksikön ja valtion tarkastusviraston käsitys.

Valiokunta toteaa, että tämä ristiriita on ratkaistava ja valtioneuvoston on annettava tämän vuoden loppuun mennessä säännöt riskienhallinnasta ja siitä, miten omistajanohjauksessa on toimittava.

Juttua täydennetty kaksi kertaa tiedotustilaisuuden kuluessa.

Keskustelua aiheesta

Kumpula-Natri EU:n tulevaisuudesta: ”Meillä on tasan yksi järkevä vaihtoehto”

Kuva: Marja Luumi

Euroopan komissio esitteli tänään erilaisia vaihtoehtoja EU:n tulevaisuudeksi.

– Nähdäkseni meillä on tasan yksi järkevä vaihtoehto: EU:n ja yhteistyön vahvistaminen, sanoo europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri (sd, S&D).

– Maailmanpolitiikka on epästabiilissa tilassa, eikä Euroopan todellakaan kannata nyt ryhtyä itse heikentämään itseään.

Kumpula-Natrin mukaan eurooppalaiset populistit ovat väläytelleet mahdollisuutta kaventaa eurooppalaista yhteistyötä niin, että ainoastaan sisämarkkinat jätettäisiin ja poliittinen yhteistyö karsittaisiin pois.

– Näin ei missään tapauksessa pidä tehdä – ei, vaikka pelkäisi populistien menestyvän kansallisissa vaaleissa. Jos EU:sta riisutaan politiikka, jää käteen vain rahan etu. Silloin esimerkiksi ihmisten ja ympäristön hyvinvointi, kuluttajansuoja, työntekijöiden suoja, verovälttelyn vastustaminen ja muut erittäin tärkeät asiat jäisivät pois, Kumpula-Natri jatkaa.

”Jos EU:sta riisutaan politiikka, jää käteen vain rahan etu.”

Kumpula-Natri toivoo, että EU-maat päättävät seurata komission ehdotuksen vaihtoehtoa, joka syventää ja laajentaa yhteistyötä entisestään.

Tämä tarkoittaisi sisämarkkinan vahvistamista, talousunionin loppuunsaattamista, yhtenäisempää ulko- ja turvalisuuspolitiikkaa, budjetin uudelleenjärjestelyä sekä tehokkaampaa ja nopeampaa päätöksentekoa.

Urpilainen ja Harkimo Veikkauksen hallitukseen

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
Jutta Urpilainen.

Veikkauksen hallitukseen on 1.3.2017 pidetyssä ylimääräisessä yhtiökokouksessa nimetty uusiksi jäseniksi kansanedustaja Harry Harkimo (kok.), johtava erityisasiantuntija Minna Pajumaa (valtioneuvoston kanslia), kansanedustaja Tuomo Puumala (kesk.), kansanedustaja Jutta Urpilainen (sd.) ja varatuomari Raimo Vistbacka (ps.).

Hallituksen puheenjohtajana jatkaa OTK Olli-Pekka Kallasvuo. Muut jäsenet ovat talous- ja rahoitusjohtaja, KTM Outi Henriksson (VR-yhtymä) ja itsenäinen neuvonantaja, KTM Hanna Sievinen.

Valiokunnan sd-ryhmä kuulemisen jälkeen: Toimeenpano ei pysy vauhdissa ja seurauksena on kaaos

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Tarja Filatov.

Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta järjesti tänään julkisen kuulemisen työvoimapalveluista hallituksen päättämässä maakuntauudistuksessa.

– Peruskoulu-uudistus tehtiin portaittain, koska aikanaan oli kyse niin suuresta uudistuksesta. Nyt koko maakuntahallinto tehdään kiireellä ja keskeneräisen valmistelun pohjalta. Riskinä on, että käy kuten toimeentulotuen Kelalle siirrossa – toimeenpano ei pysy vauhdissa ja seurauksena on kaaos, pelkää Tarja Filatov (sd).

– Kuulemisessa kävi selväksi, että valmistelu on pahasti kesken. Kuntien rooli ja muun muassa moniammatillisia työvoimapalveluita järjestävien TYP:pien säilyminen pitää varmistaa. TYP-malli ei ole täydellinen, vaan sitä pitää kehittää. Yhteispalvelusta luopuminen olisi kuitenkin turmiollista pitkäaikaistyöttömien näkökulmasta.

– Perustuslainkaan osalta luonnos ei nyt näytä aivan yksiselitteiseltä, koska palvelut ja viranomaistoiminnot linkittyvät toisiinsa, arvioi  valiokunnan puheenjohtaja Filatov tuoreeltaan kuulemisen antia.

Valiokunnan jäsenen Merja Mäkisalo-Ropposen (sd.) mielestä on paljon epäselviä asioita edelleen.

– Työmarkkinatuen uudelleenjako ja rahoitus on täysin auki. Huoli on myös siitä, tehdäänkö jatkossa kunnon haastattelut ja työllistymissuunnitelmat, kun laki ei niitä enää määrä tehtäväksi, Mäkisalo-Ropponen sanoo.

Merja Mäkisalo-Ropponen. (Kuva: Jukka-Pekka Flander)

Työmarkkinatuen uudelleenjako ja rahoitus on täysin auki.

Hyppy markkinoiden armoille ei vakuuttanut.

– Selvää vastausta kuulemisessa ei saatu, kuka on toimija kun puhutaan vaikeimmin työllistyvistä ja pitkäaikaistyöttömistä. Kuitenkin he ovat ryhmä, joka kasvaa eniten tälläkin hetkellä Suomessa. Sähköisten palveluiden kehittäminen ei auta näitä ihmisiä käytännössä juuri lainkaan. Tarvitaan henkilökohtaista ja moniammatillista ohjausta ja tukea. Kuka huolehtii ja koordinoi sen jatkossa, ihmettelee Mäkisalo-Ropponen.

– Ongelmia on myös kuntouttavan työtoiminnan ja soten sekä maakuntauudistuksen yhteensovittamisessa. Tämäkin on syytä säätä laintasoisesti jo pelkästään yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon takia. Lopputulos ei voi olla, että työttömistä tulee lainsuojattomia huutolaisia uudistuksen myötä, demarikolmikko toteaa.

Ilmari Nurminen. (Kuva: Jukka-Pekka Flander)

Yhteisen tiedotteen on tänään julkaissut työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan sosialidemokraattinen ryhmä: kansanedustajat Tarja Filatov, Merja Mäkisalo-Ropponen ja Ilmari Nurminen.

”Tuloerojen kasvu johtaa trumpismiin” – Palvelualojen maailmanliiton pääsihteeri varoittaa Suomea epävakauden ajasta

Kuva: pam
Palvelualojen maailmanliitto UNIn pääsihteeri Philip Jennings.

Palvelualojen maailmanliitto UNIn pääsihteeri pitää EK:n haluttomuutta jatkaa työmarkkinoilla neuvotteluosapuolena uhkana Suomelle. Pääsihteeri Philip Jenningsin mukaan neuvottelurakenteiden heikentäminen johtaa epäreilumpaan talouteen.

Jennings varoittaa Suomea tuloerojen kasvusta. Helsingissä keskiviikkona vierailleen Jenningsin mukaan elinkeinoelämän haluttomuus neuvotella työehdoista ja ilmoitus irtisanoa keskusjärjestösopimukset voivat johtaa yhteiskunnallisen epävakauden ja populismin lisääntymiseen.

– Kun työehdoista neuvottelemisen rakenteita heikennetään, tulot alkavat jakautua epätasaisemmin. Tällä on suora vaikutus ihmisten yhteenkuuluvuuden tunteeseen, Jennings sanoo.

Yksi aikamme trendeistä on tuloerojen kasvu. Globaalisti palkkojen osuus tulonmuodostuksesta vähenee kaiken aikaa ja tulot kasaantuvat pääomatuloina rikkaimmalle kymmenelle prosentille.

– Maailman talousorganisaatiot, kuten OECD ja IMF kertoivat meille vuosien ajan, että rikkaiden rikastumisen hyödyt tulevat tihkumaan myös köyhemmille. Mutta tälle ajattelulle ei ole saatu katetta. Sen sijaan huoli epätasa-arvon lisääntymisestä on entistä suurempi. Talousjärjestöjen sanoma onkin nykyisin toinen: Niiden mukaan vahvoja työmarkkinajärjestöjä tarvitaan tasoittamaan tulojen epätasaista jakautumista.

Jennings on huolissaan siitä, ettei Suomessa tunnu olevan varmuutta tulevasta. Hänestä vaikuttaa siltä, että elinkeinoelämä haluaa pestä kätensä yhteisvastuusta ja kertoa, että jonkun muun on aika huolehtia siitä.

– Maailmassa on tarpeeksi näyttöjä siitä, että ne muutokset neuvottelujärjestelmään, joita elinkeinoelämä nyt Suomessa ajaa, eivät tule koitumaan työtä tekevien ihmisten hyödyksi. Toimiva demokratia perustuu ajatukselle, että talousjärjestelmä toimii meidän kaikkien hyväksi. Neuvottelurakenteiden purkaminen johtaa epäreiluun talouteen ja heikentää ihmisten uskoa vaikutusmahdollisuuksiinsa.

Neuvottelurakenteiden purkaminen johtaa epäreiluun talouteen ja heikentää ihmisten uskoa vaikutusmahdollisuuksiinsa.

Jenningsin mukaan vaikutukset näkyvät vuosikymmenten päästä.

Hän vertaa Suomea Yhdysvaltoihin, missä työntekijöiden järjestäytymisaste oli 1970-luvulla kymmeniä prosenttiyksikköjä korkeampi kuin nyt. Sen jälkeen talouskasvun hedelmät ovat keskittyneet entistä vankemmin rikkaille ja huonommin toimeen tulevien tyytymättömyys on lopulta kanavoitunut populistisen presidentin valtaannousuun.

– Ammattiliittojen työ, demokratian ja rauhan puolustaminen, on nyt tärkeämpää kuin koskaan, Jennings sanoo.

Philip Jennings on johtanut yksityisten palvelualojen työntekijöitä edustavia maailmanjärjestöjä 1980-luvulta asti. Hän on pääsihteerinä UNIissa, johon kuuluu 20 miljoonaa jäsentä noin 150 eri maassa.

Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Ann Selin toimii UNIn hallituksen puheenjohtajana.

Päiväkotien ja koulujen murheellinen tilanne – Espoon on viimein puututtava sisäilmaongelmiin

Kuva: Miira Kuvaja

Aarnivalkea, Pohjois-Tapiola, Jousenkaari, Sepon koulu, Haukilahti, Rastaala, Viherkallio, Karamzin… Lista on pitkä ja sitä voisi jatkaa vaikka kuinka pitkään. Espoossa on paljon esimerkkejä kouluista ja päiväkodeista, jotka ovat käyttökiellossa tai niissä ovat sisäilmakorjaukset meneillään tai ongelmia vielä niiden aloittamisessa. Listalla on liki 30 koulua ja päiväkotia. Luku tuntuu kasvavan kuukausi kuukaudelta. Tilanne on kestämätön espoolaislasten, -nuorten sekä heidän vanhempiensa kannalta. Ongelmia on kasaantunut kohtuuttomasti joihinkin kaupunkikeskuksiin. Tapiolan alueella ei esimerkiksi ole sisäilmaltaan yhtään tervettä alakoulua tällä hetkellä.

Olen ollut syvästi pettynyt ja järkyttynytkin, sekä espoolaisisänä että myös pitkän linjan opettajana Espoon aivan liian hitaaseen koulujen korjaamisen tahtiin. Koko ongelma on laaja ja vakava. Asioiden ja ongelmien selvittelyssä järkyttää myös prosessin hitaus. Tällä hetkellä yli 3000 lasta ja nuorta on jo väistössä ja määrä tuntuu lisääntyvän kaiken aikaa. Asia koskettaa myös kipeästi opetushenkilöstöä, koulunkäyntiavustajia ja hallintoa. Espoossa moni opettaja on sairastunut vakavasti tai etsii uutta sijoituskoulua. Osa on myös joutunut osittain tai kokonaan työkyvyttömäksi.

Kahden lapsen isänä kannan suurta huolta ja surua kaikkien altistuneiden lasten, nuorten sekä tätä taakkaa kantavien vanhempien tilanteesta. Olen seurannut tilannetta hyvin läheltä ja perheiden ja lasten sekä opettajakollegoiden tilanteet ovat olleet hyvin murheellista kuultavaa ja nähtävää. Espoossa ensisijainen tavoitteeni onkin tehdä kaikkeni koulukorjausmäärärahojen riittävän ja oikean mitoituksen eteen.

Espoossa tulee myös lisätä avoimuutta ja läpinäkyvyyttä niin tiedotuksen kuin vanhempien pyytämien sisäilmaraporttien ja –tietojen vaivattomasta saamisesta ja luovuttamisesta. Päivitetyt koulujen ja päiväkotien sisäilmaraportit voisi esimerkiksi julkaista Tilakeskuksen Internet-sivuilla. Espoossa tulee myös vaatia uusien tyyppikoulujen ja –päiväkotien rakentamista aina silloin, kun vanhan jatkuva korjaaminen on toivotonta ja loputonta taistelua. Pahiten oireileville ja sairastuneille on tarjottava puhtaat ja terveet opetustilat välittömästi. Sairastuneita ei saa altistaa yhtään enempää kouluissa tai päiväkodeissa, joissa on sisäilmaongelmia.

Lapsilla ja kouluhenkilöstöllä on oikeus terveeseen sisäilmaan. Espoolla on ja tulee olla varaa hoitaa tämä näin keskeinen asia viimeinkin kuntoon.

Lapset ja nuoret sekä opettajat eivät aio odottaa ja vaarantaa terveyttään enää seuraavaa neljää vuotta. Liikkeelle ollaankin jo lähdetty, jottei asia pääsisi vaalien jälkeenkään unohtumaan päättäjiltä. Olen ollut yhtenä aktiivisena vanhempana mukana tekemässä valtuustokäsittelyyn tähtäävää kuntalaisaloitetta sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi niin, että lasten oikeudet terveelliseen ja turvalliseen päivähoito- ja oppimisympäristöön toteutuvat myös Espoossa. Aloitteen voi käydä lukemassa ja allekirjoittamassa: www.kuntalaisaloite.fi/fi/aloite/3639.

 

Mika-Erik Walls
Kasvatustieteen lisensiaatti
Filosofian maisteri
lehtori
oppimistutkija
kahden espoolaislapsen isä
kuntavaaliehdokas, Espoo
Suomen Vanhempainliiton johtokunnan jäsen