Politiikka

Ministeri Bernerille ei suoria seuraamuksia Finaviasta – ”Asiassa ei ole toimittu vakiintuneiden omistajaohjausperiaatteiden mukaisesti”

Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Eduskunnan tarkastusvaliokunta esittää, että valtio-omisteisille yhtiöille laadittaisiin riskien hallinnan ohjeistus. Tarkastusvaliokunta antoi perjantaina mietinnön Finaviasta ja valtionyhtiöiden riskienhallinnasta.

Taustalla oli kysymys ohjasiko liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) ja hänen ministeriönsä Finavian hallitusta asiattomasti niin sanotussa johdannaissotkussa.

Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajan Eero Heinäluoman (sd.) mukaan valvonta Finaviassa on kiistatta pettänyt.

Heinäluoman mukaan liikenne- ja viestintäministeriön johto on alkuvaiheessa tukenut kanteiden nostamista, mutta kanta on muuttui syksyn 2015 aikana. Tuolloin ministeriö on käynnistänyt oman yhteydenpidon muun muassa tilintarkastusyhteisö Deloitteen.

– Tässä yhteydessä ministeriö on ottanut aktiivisen roolin, hallitusta tai hallituksen puheenjohtajaa ei ole informoitu. Valiokunta pitää ongelmallisena tapahtumien kulkua syksyn 2015 aikana, Heinäluoma sanoo.

Asiassa ei tarkastusvaliokunnan mukaan ole toimittu vakiintuneiden perinteisten omistajaohjausperiaatteiden mukaisesti. Käsitykset ovat valiokunnan mukaan eriytyneet ministeriön, valtioneuvoston kanslian ja tarkastusviraston välillä.

– Tietenkin on niin, että ministeri omistajanohjauksesta vastaa, Heinäluoma muun muassa totesi, kun häneltä kysyttiin Bernerin roolista.

– Periaatteet täytyy tältä osin selkiinnyttää, Heinäluoma sanoi viitaten yleisesti omistajaohjaussääntöjen selkeyttämiseen.

Yhtiökokous päättää kanteista.

Heinäluoma tiivisti tarkastusvaliokunnan johtopäätökset neljään kohtaan.

Ensinnä on tarpeellista tehdä kaikille valtionyhtiöille yleinen riskienhallinnan ohjeistus.

Toiseksi yleisen edun kannalta kanteiden nostaminen on perusteltua. Voi olla, että yhtiön kannalta, jos lopputulos on epävarma ja vaatii kuluja, yksityisellä puolella voi päätyä siihen, ettei kanteita nosteta.

Valtion kannalta luotettavuusnäkökohta johtaa kuitenkin siihen, että asiat selvitetään ja korvauskanteet nostetaan.Tämä on valiokunnan kanta, asia edellyttää kuitenkin huolellista oikeudellista harkintaa.

Tarkastusvaliokunnan  mukaan yhtiökokous on oikea elin vaikeiden vahingonkorvausasioihin liittyvien asioiden käsittelemiseen. Yhtiökokouksen pitäisi tehdä päätös, nostetaanko kanteita vai ei. Yhtiökokouksen päätös edellyyttää myös, että on tehty asialliset oikeudelliseen harkintaan liittyvät asiat.

Syksyllä 2015 syntyi tilanne jossa liikenneministeriön käsitys erosi siitä, mikä on valtioneuvoston kanslian omistajaohjausyksikön ja valtion tarkastusviraston käsitys.

Valiokunta toteaa, että tämä ristiriita on ratkaistava ja valtioneuvoston on annettava tämän vuoden loppuun mennessä säännöt riskienhallinnasta ja siitä, miten omistajanohjauksessa on toimittava.

Juttua täydennetty kaksi kertaa tiedotustilaisuuden kuluessa.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat