Haaviston mukaan suomalaiset ovat kriittisiä ihmisoikeuskysymyksissä ja demokratiakysymyksissä, ja se kuuluu maamme agendaan.

-  On tärkeää, että kansanedustajat tekevät omaa työtään ja toimivat niiden päämäärien eteen, joihin ovat sitoutuneet, ja emme voi toisiksi muuttua. Kyllä Turkin ja Unkarin täytyy meidät suomalaiset kestää sellaisina kuin me olemme, ja tällaisiahan me olemme, Haavisto sanoi.

Haavisto otti asiaan kantaa, kun jäsenyyden toteutumista koskeva lainsäädäntö saapui eduskunnan lähetekeskusteluun tiistaina. Keskustelussa kristillisdemokraattien Peter Östman oli kysynyt, miten yksittäisten kansanedustajien tulisi tai ei tulisi toimia, jotta maat ratifioisivat liittymisen.

-  Suomen Nato-prosessin on oltava sellainen, että se kestää myöhempääkin tarkastelua eikä periaatteita myydä heti kättelyssä oikeusvaltiota rikkovan Unkarin tai laitonta hyökkäyssotaa käyvän Turkin edessä. Se on lopulta myös meidän oman turvallisuutemme etu, Saramo sanoi.

Eduskunta äänesti jäsenyyden hakemisen puolesta selvin numeroin toukokuussa. Tuolloin jäsenyyden hakemista vastusti kahdeksan kansanedustajaa, joista kuusi tuli vasemmistoliiton riveistä.

Pienestä kupruilusta huolimatta myös tuore Nato-keskustelu eduskunnassa oli laajasti yksimielistä. Oppositiopuolueet kiittelivät valtionjohtoa Nato-jäsenyyden edistämisestä.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kiitti ulkoministeri Pekka Haavistoa (vihr.), puolustusministeri Antti Kaikkosta (kesk.), hallitusta ja presidentti Sauli Niinistöä jäsenyyden edistämisestä. Kokoomusjohtaja Petteri Orpo lisäsi listaan kiitoksen myös suomalaiselle diplomaattityölle.

-  Tämä on taas yksi historiallinen askel Nato-polulla, Orpo sanoi.

KESKUSTELUSSA lakiesitykselle toivottiin ja luvattiin ripeää käsittelyä valiokunnissa. Kuitenkin vain harva kansanedustaja toivoi suoraan, että eduskunta käsittelisi asian osaltaan valmiiksi Unkarin ja Turkin ratifiointeja odottamatta.

Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk.) on ehdottanut, että eduskunta jättäisi käsittelyn loppusilausta vaille valmiiksi odottamaan kahta puuttuvaa ratifiointia. Vanhanen on perustellut asiaa sillä, ettei eduskunta tee lakeja pöytälaatikkoon odottamaan. Puuttuvien ratifiointien jälkeen eduskunnan olisi myös mahdollista katsoa, onko sen kantaan jotain lisättävää asiassa.

Kokoomuksen Timo Heinonen toivoi, ettei eduskunta jäisi odottamaan puuttuvia ratifiointeja.

-  Minusta eduskunnan tulee tämä omalta osaltaan hoitaa valiokunnissa ja myös täysistunnossa kuntoon, tarvittaessa äänestykseen asti, niin nopeasti kuin mahdollista. Tämän jälkeen asiakirja voisi odottaa tasavallan presidentti Niinistön pöydällä nuo puuttuvat ratifioinnit, ja sen jälkeen presidentti voisi viivytyksettä allekirjoittaa sopimuksen ja toimittaa sen eteenpäin, Heinonen sanoi.

Myös Tom Packalén (ps.) toivoi, että sopimus tulisi hyväksyä vielä tämän eduskunnan aikana. Unkarin ratifiointia odotetaan alkuvuonna, mutta Turkin hyväksynnästä ei ole tietoa.

Vanhanen on sanonut, että hänellä on tarvittaessa valmius kutsua eduskunta koolle myös huhtikuun alun eduskuntavaaleja edeltävän istuntotauon aikana, jos tarve vaatii.

Toisin kuin muut hallituksen esitykset, kansainvälisten sopimusten käsittely ei raukea eduskuntavaalien takia. Uusi eduskunta voi siis jatkaa Natoon liittymisen käsittelyä siitä, mihin ennen vaaleja jäätiin.