Politiikka
25.1.2023 16:59 ・ Päivitetty: 25.1.2023 16:59
Ministeri Krista Kiuru väläyttää 500 miljoonan lisärahaa - “Oltaisiin lähellä sitä, että hyvinvointialueilla olisi mahdollisuus selviytyä taakasta”
Hallituspuolueiden neuvottelut lisäbudjetista tyssäsivät tiistaina muun muassa näkemyseroihin sote-lisärahan määrästä. Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) sanoo STT:lle, että asian käsittely jatkuu torstaina. Ministereiden talouspoliittiset erityisavustajat osallistuvat hänen johtamansa sosiaali- ja terveyspoliittisen ministerityöryhmän kokoukseen aamupäivällä.
- Olemme saaneet tehtäväksi jatkaa tämän tilanteen selvittämistä sote-ministeriryhmässä, Kiuru sanoi STT:lle keskiviikkona.
Kyse on hyvinvointialueille lisätalousarviossa osoitettavan rahan määrästä. Kiuru on aiemmin todennut, että 700 miljoonaa euroa olisi kohtuullinen korvaustaso.
- Mutta 500 miljoonallakin oltaisiin hyvin lähellä sitä, että hyvinvointialueilla olisi mahdollisuus selviytyä taakasta, Kiuru sanoi.
Hänen mukaansa tämä olisi linjassa sosiaali- ja terveysministeriön (STM) virka-arvion kanssa, jonka mukaan hyvinvointialueiden laskennallinen rahoitusvaje on vähintään 530 miljoonaa, mutta pahimmillaan jopa 878 miljoonaa euroa.
Kiurun mukaan torstain kokouksessa kuullaan myös valtiovarainministeriön budjettiosaston näkemyksiä sekä hyvinvointialueita.
Neuvotteluita on määrä jatkaa ensi viikolla.
STT:N TIETOJEN mukaan erityisavustajien neuvotteluissa oli tiistaina viimeiseksi pöydällä 243 miljoonaa, josta oli yritetty löytää yksimielisyyttä. Tiettävästi summa oli riittämätön myös joidenkin muiden puolueiden kuin SDP:n mielestä.
Kiuru sanoo, että häntä huolettaa erityisesti, millä tavalla Suomessa sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjät ja niistä päättävät tahot kokevat sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen riittävyyttä koskevan keskustelun.
- Toivon, ettei tule sellaista käsitystä, että hallituksessa ei ymmärrettäisi, missä tilanteessa hyvinvointialueet ovat.
HALLITUSLÄHTEISTÄ kerrottiin tiistai-iltana STT:lle, että esitys jumiutui osittain myös siksi, että kaavailtu malli olisi mahdollisesti synnyttänyt ongelmia suhteessa rahoituslakiin. Ongelmia kuvattiin lähinnä teknisiksi.
Kiurun mukaan tarkoitus on erityisesti arvioida, millä mekanismilla lisärahoitusta tulisi kohdentaa hyvinvointialueille.
- Sitä arvioidaan eri asiantuntijoiden näkökulmasta. Tästä on eriävää näkemystä myös valtiovarainministeriön sisällä. Kysymys on pitkälti siitä, että kun tätä ylimääräistä lisärahoitusta voi mahdollisesti tulla, mihin sitä voisi käyttää.
Sanna Nikula / STT
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.