Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Ministeri Kurvisen ajatus Norjan mallista saa hallituskumppaneilta varautuneen vastaanoton – “Onko tämä asemiin ajoa kohti tulevia vaaleja?”

LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen (kesk.) lupaili tiistaina hallituksen toteuttavan vielä tällä kaudella opintolainojen niin kutsutun Norjan mallin. Käytännössä kriittisen hyvinvointiyhteiskunnan ammattilaiset kuten lääkärit ja opettajat voisivat saada opintolainansa kokonaan tai osittain anteeksi, jos he suostuvat muuttamaan työn perässä harvaanasutulle seudulle.

Johannes Ijäs

Demokraatti

Simo Alastalo

Demokraatti

– Tavoitteena on, että tällä vaalikaudella lainsäädäntö saadaan valmiiksi. Toivon mukaan saamme tämän hyvitysmallin myös käyntiin tällä vaalikaudella.

– Monia kriittisiä hyvinvointiyhteiskunnan ammattilaisia alkaa olla vaikea saada monille maaseutualueille. Se uhkaa meidän hyvinvointilupausta, että ikäihminen saisi apua niin Jakomäessä pääkaupunkiseudulla kuin Sevettijärvelläkin, Kurvinen perusteli Ylelle.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) totesi asian nousseen esiin jo keskusteluissa Kurvisen edeltäjän, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikon (kesk.) kanssa.

– Mielestäni tämä on pohdinnan ja harkinnan arvoinen avaus, Marin sanoi SDP:n aluevaaliohjelman julkistustilaisuudessa.

Marinin mukaan hallitus ei ole kuitenkaan asiasta linjannut tai päätöksiä tehnyt. Samaa sanovat myös hallituspuolue vihreiden ja vasemmistoliiton edustajat.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtajan Jussi Saramon mukaan kaikkiin esityksiin on syytä suhtautua avoimesti. Saramo kuitenkin epäilee Kurvisen ulostuloa jonkinlaiseksi vaalitempuksi.

Lisää aiheesta

– Yleensä sellaiset esitykset, jotka halutaan saada läpi, neuvotellaan yhdessä.

– Tietysti se, että tässä vaiheessa hallituskautta tuodaan tällainen esitys ilman, että siitä on neuvoteltu laajemmin, niin herättää sen kysymyksen, että onko sitä tarkoituskaan saada läpi vai onko tämä asemiin ajoa kohti tulevia vaaleja. Pitää punnita, jos rahaa on, että mihin se kannattaa käyttää. Kun tätä ei ole käsitelty, mikä on aika olennaista tämän esityksen osalta, niin parempi, että en ryhdy sitä sen kummemmin kannattamaan tai vastustamaan.

– En tiedä onko tavoitteena saada tämä asia läpi vai puhua omalle äänestäjäkunnalle. Se on keskustan potentiaalisen äänestäjäkunnankin mietittävä, Saramo sanoo Demokraatille.

Vihreiden varapuheenjohtaja, loppusyksystä äitiysvapaalle siirtyvän puheenjohtaja Maria Ohisalon tuleva sijainen Iiris Suomela suhtautuu hänkin Kurvisen ehdotukseen hieman varautuneesti. Suomelan mukaan lainahyvitykset eivät ole tehokkaita opiskelijoiden köyhyyden torjunnassa eivätkä välttämättä alueellistenkaan tavoitteiden kannalta.

– Tavoite on sinällään hyvä, että saataisiin innostettua nuoria muuttamaan eri puolille Suomea opintojen jälkeen. Kun kuitenkin mietitään opiskelijoiden tämänhetkistä tilannetta, totta kai priorisoimme toimeentulon parantamista opintojen aikana. Opintorahaa pitäisi korottaa, tukikuukausia lisätä ja opintotuen kaksiportaisuudesta luopua. Se olisi tehokkaampi tapa käyttää euroja opiskelijoiden hyvinvoinnin lisäämiseen, Suomela sanoo.

Myös hän korostaa, ettei hallitus ole Kurvisen mallista yhdessä sopinut. Norjan mallin budjettipanostuksia Suomela epäilee merkittäviksi.

– Meillä on nyt kehykset sen verran tiukassa, että jokaisesta uudesta summasta pitää yhdessä neuvotella ja sopia. Tiedetään, että opiskelijoiden ja korkeakoulujen puolella on ihan valtavasti tarpeita jo opintojen aikana. Tämähän kohdistuu vasta sen jälkeiselle ajalle.

– Tästä olisi hyvä yhdessä sopia. Toistaiseksi asiasta ei ole yhdessä sovittu. Myös kulttuurialalla on kovaa tarvetta. Näyttää aina vähän erikoiselta lähteä ehdottamaan ennen kuin on yhdessä sovittu.

Suomelan mukaan opintolainahyvitys suosii opiskelijoita, jotka ovat uskaltaneet lainaa ottaa. Käytännössä he ovat todennäköisemmin hyvätuloisten ja korkeasti koulutettujen perheiden lapsia.

– Tässä on vähän tällainen regressiivinen elementti. Pitäisi katsoa tosi huolella miten tämä kokonaisuus olisi sellainen, että se vähentäisi eriarvoisuutta ja helpottaisi opiskelijoiden toimeentuloa oikeasti opintojen aikana ja edistäisi syrjäseutujen elinvoimaisuutta.

– Epäilen onko tämä tehokkain keino edistää niitä sinällään hyviä tavoitteita, joita ymmärrän tämän taustalla olevan. Nyt olisi tosi tärkeää varmistaa, että niitä edellytyksiä muuttaa minne vaan Suomessa olisi entistä enemmän. Sen eteen olemme yhdessä tehneet töitä.

RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreuz toteaa, ettei Norjan mallista ole puolueen eduskuntaryhmässä käyty keskustelua.

– Henkilökohtaisesti suhtaudun varauksella siihen, onko se järkevä tapa insentivoida muuttoliikettä eri suuntaan. Varmaan asiasta voi keskustella. Tämä tuli aika lailla uutena asiana, Adlercreuz tyytyy toteamaan.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE