– Valitettavasti monet pääongelmat kuitenkin säilyvät. Strategia on nyt tasapainoisempi mutta edelleenkään ei voi sanoa, että YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti talouden, sosiaalisen ja ympäristön ulottuvuudet olisivat yhtä vahvasti mukana.

– Komissio esitys menee liian pitkälle käytännön metsänhoitoon ja puumarkkinoihin liittyvissä kysymyksissä. Nämä ovat ehdottomasti jäsenmaiden toimivaltaan kuuluvia asioita, joita on käsiteltävä tiiviissä yhteistyössä, Leppä totesi tiedotustilaisuudessa perjantaina.

Kun Lepältä kysyttiin kouluarvosanaa komission strategiasta, hän totesi, ettei komissio jäänyt luokalle. Aiemmin julkisuudessa olleen luonnoksen perusteella luokalle jääminen olisi Lepän mukaan ollut väistämätöntä.

–  Olemme pahoillamme, että komissio ei ole ottanut tätä jäsenmaiden ja EU-parlamentin selkeästi ilmaisemaa kantaa huomioon strategian valmistelussa. Jäsenmaiden osallistuminen tavanomaiseen valmisteluun ei toteutunut, Tuppurainen sanoo.

Hän lisää, että valmistelun loppuvaiheessa strategia on mennyt Suomen kannalta parempaan suuntaan ja komissio paremmin huomioinut kansallisen kompetenssin.

Lepän mukaan Suomi on korostanut omissa kannanotoissaan metsien käytön kokonaiskestävyyttä eli ekologisen, taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden yhteensovittamista.

– Strategia korostaa metsien merkitystä ilmastonmuutoksen hillinnässä ja sopeutumisessa sekä biodiversiteettikadon pysäyttämisessä. Nämä ovat myös Suomelle erittäin tärkeitä tavoitteita. Sen sijaan se ei tunnista yhtä selkeästi metsien mahdollisuuksia taloudellisen hyvinvoinnin luojana osana vihreää siirtymää sekä bio- ja kiertotaloutta, Leppä sanoi.

Suomi ottaa strategiaan kantaa eduskunnan kesätauon jälkeen syksyllä. Komission metsästrategian on määrä ohjata säädösten jatkovalmistelua EU:ssa. Se ei itsessään ole lainsäädäntöä.